Lyhyt osoite: helsinki.fi/fi/digitala/tietosuoja
Suomen Akatemian (2019-2023) ja Svenska Folkskolans vänner ry:n (2015-2017) rahoittamassa DigiTala-tutkimuksessa käytetään aineistona henkilötietoja. Tämän selosteen tarkoitus on antaa tietoa käsiteltävistä henkilötiedoista sekä siitä, mistä henkilötiedot ovat peräisin ja miten niitä käytetään ja on käytetty tutkimuksessa. Selosteen lopussa kerrotaan tarkemmin, mitä oikeuksia rekisteröidyillä on.
Tutkimukseen osallistuminen ja henkilötietojen antaminen on vapaaehtoista. Sinuun ei kohdistu mitään negatiivista seuraamusta, jos et osallistu tutkimukseen tai jos keskeytät osallistumisesi tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuminen ei vaikuta muuhun kielitaidon arviointiin (esim. kurssiarvosanasi, YKI-kokeen tulos).
Helsingin yliopisto, PL 3 (Fabianinkatu 33), 00014 Helsingin yliopisto
Jyväskylän yliopisto, Seminaarinkatu 15, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto
Aalto-yliopisto, PL 11000 (Otakaari 1B), 00076 AALTO
Yhteyshenkilö tutkimusta koskevissa asioissa / vastuullinen tutkija:
Helsingin yliopiston tietosuojavastaavaan saa yhteyden sähköpostiosoitteesta tietosuoja@helsinki.fi, Jyväskylän yliopiston tietosuojavastaava tietosuoja@jyu.fi ja Aalto-yliopiston tietosuojavastaava tietosuojavastaava@aalto.fi
DigiTala-hankkeessa kehitetään automaattista puheentunnistusta (automatic speech recognition, ASR) hyödyntäviä sovelluksia kielitaidon arviointiin. Tavoitteena on selvittää, miten toisen ja vieraaen kielen puhumista voidaan arvioida esimerkiksi ylioppilastutkinnon kaltaisissa isoissa ja tärkeissä kielikokeissa. Sovellusten avulla opiskelijat voivat myös harjoitella ääntämistä ja puhumista itsenäisesti.
Ensimmäiset versiot sovelluksista suunnitellaan suomalaisille lukiolaisille, jotka opiskelevat ruotsia tai suomea toisena kotimaisena kielenä. Lukiolaisten lisäksi aineistoa kerätään myös yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen ja ruotsin kielen kokeisiin osallistujilta ja haastattelijoilta. Aineistoa kerätään myös opettajilta ja opiskelijoiden puhenäytteitä kuuntelevilta ihmisarvioijilta.
DigiTala-hankkeessa työskentelee tutkijoita Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta. Helsingin yliopisto vastaa sovelluksen pedagogisesta sisällöstä sekä yhteistyöstä koulujen ja sidosryhmien kanssa. Aalto-yliopisto vastaa puheen tunnistuksen ja automaattisen palautteen kehittämisestä. Lisäksi Aalto yliopisto vastaa tutkimusaineiston säilyttämisestä. Jyväskylän yliopisto vastaa puhenäytteiden analysoimisesta ja arvioijien kouluttamisesta.
A) Lukioilta projektin toisessa vaiheessa (2019-2023) kerättävä aineisto:
B) Arvioijilta projektin toisessa vaiheessa (2019-2023) kerättävä aineisto:
C) YKI-kokeiden osallistujilta ja haastattelijoilta (suomen ja ruotsin kokeet) projektin toisessa vaiheessa (2019-2023) kerättävä aineisto:
D) Muilta sidosryhmiltä projektin toisessa vaiheessa (2019-2023) kerättävä aineisto:
E) Projektin ensimmäisessä vaiheessa (2015-2017) kerätty aineisto sisältää lukiolaisten vastaukset ruotsin kielen suulliseen kokeeseen. Kokeessa opiskelijat vastasivat tietokoneella suoritettaviin koetehtäviin, joissa vastaukset äänitettiin. Osa vastauksista arvioitiin ja/tai kirjoitettiin puhtaaksi tekstimuotoon.
F) Aikuisopiskelijoilta projektin toisessa vaiheessa (2019-2023) kerättävä aineisto:
Projektin toisessa vaiheessa suunnittelemme suomen ja ruotsin kielen puhumista mittaavat kokeet, joissa lukiolaiset vastaavat koetehtäviin tietokoneella. Keräämme opiskelijoilta kokeessa puhenäytteitä (koevastaukset). Lisäksi opiskelijat vastaavat kyselyyn, jonka avulla kartoitetaan heidän taustatietojaan, heidän mielipiteitään suorittamastaan kokeesta sekä itsearviointia omasta kielitaidostaan. Joitakin opiskelijoita myös haastatellaan, jotta saadaan palautetta ja kehitysehdotuksia sovellukseen liittyen.
Lisäksi suomen ja ruotsin YKI-kokeisiin osallistuvien koevastauksia ja suoritusten arviointeja käytetään tutkimuksessa. Jyväskylän yliopisto lähettää koepäivän jälkeen YKI-osallistujille kyselyn, jolla pyydetään suostumus suoritusten luovuttamiseen sekä osallistujien taustatiedot. Jyväskylän yliopisto pyytää myös YKI-haastattelijoilta suostumukset käyttää tutkimuksessa äänitteitä, joilla he esiintyvät.
Opiskelijoiden ja YKI-osallistujien lisäksi aineistoa kerätään opettajilta ja ihmisarvioijilta, jotka kuuntelevat ja arvioivat opiskelijoiden puhenäytteitä. Sekä opettajat että arvioijat vastaavat taustatietokyselyyn. Osaa heistä myös haastatellaan palautteen ja kehitysehdotuksien keräämiseksi. Edellisten lisäksi ylioppilastutkinnon kielikokeiden laatijoilta ja Opetushallituksen opetusneuvoksilta kerätään palautetta ja kommentteja kehitystyöhön.
Lukio-opiskelijoiden suoriutumista kyseisessä puhumisen kokeessa halutaan verrata kunkin opiskelijan tuloksiin ylioppilastutkinnossa. Tähän kysytään tutkittavilta suostumus. Tiedot tutkittavien ylioppilaskoetuloksista pyydetään ylioppilastutkintolautakunnalta.
Koronatilanteen takia osa aineiston keruusta tapahtuu etänä. Käytämme Helsingin ja Jyväskylän yliopiston Zoom-videoneuvottelutyökalua, jossa video- ja ääniliikenne kulkee Pohjoismaissa. Videoneuvottelut tallennetaan pilven sijaan tutkijan tietokoneelle.
Projektin ensimmäisessä vaiheessa (2015-2017) puheaineisto kerättiin lukio-opiskelijoilta, jotka suorittivat suullista kielitaitoa mittaavan ruotsin kokeen tietokoneella. Tämän jälkeen ääninäytteet kirjoitettiin tekstimuotoon ja ihmisarvioijat arvioivat niitä.
Tutkimuksessa ei käsitellä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia erityisiä henkilötietoryhmiä (eli arkaluonteisia henkilötietoja).
Koetehtävät sekä kyselylomakkeen ja haastattelujen kysymykset suunnitellaan niin, että niissä ei ilmenisi arkaluonteisia henkilötietoja (kuten etninen alkuperä, poliittiset mielipiteet tai terveyteen liittyvät kysymykset).
Henkilötietoja käsitellään seuraavalla yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisella perusteella: yleistä etua koskeva tehtävä, tieteellinen tutkimus.
Tietosuojailmoituksen laatimishetkellä tiedossa olevat vastaanottajat:
Tietoja ei siirretä Euroopan talousalueen ulkopuolelle.
Tutkimuksessa ei tehdä automaattisia päätöksiä, joilla on merkittävä vaikutus tutkittaviin.
Tutkimusaineistoon sisältyviä henkilötietoja käsitellään ja säilytetään suojattuna niin, että ainoastaan niitä tarvitsevat henkilöt pääsevät tarkastelemaan tietoja. Osallistujien henkilötiedoista muodostuva rekisteri säilytetään erillään kerätyistä puhenäytteistä ja arvioinneista (eri järjestelmissä).
Tietojärjestelmissä käsiteltäviä tietoja suojataan seuraavilla tavoilla: käyttäjätunnus ja salasana, käytön rekisteröinti/lokitus, kulunvalvonta, salaus/kryptaus
Manuaalista (esim. paperimuodossa tai muuten aineellisessa muodossa) olevaa aineistoa suojataan seuraavilla tavoilla: Lukitussa kaapissa, johon pääsy on ainoastaan Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston vastuullisilla tutkijoilla (Raili Hildén & Mikko Kuronen).
Suorien tunnistetietojen käsittely: Suorat tunnistetiedot poistetaan analysointivaiheessa ja säilytetään erillään analysoitavasta tutkimusaineistosta. Opiskelijoiden ääninäytteisiin viitataan tutkimustunnisteella nimen sijaan.
Henkilötietoja sisältävän tutkimusaineiston säilyttäminen on tärkeää hyvän tieteellisen käytännön takia. Tieteellisessä tutkimuksessa tutkimusaineisto pyritään säilyttämään, jotta tutkimustulokset voidaan jälkikäteen osoittaa oikeiksi ja aiemmin kerättyä aineistoa voidaan hyödyntää myöhemmissä tutkimuksissa.
Projektin toisessa vaiheessa (2019-2023) kerättyä aineistoa käsitellään viiden vuoden ajan projektin päätyttyä, jotta tutkimukseen liittyvät julkaisut saadaan valmiiksi.
Projektin ensimmäisessä vaiheessa (2015-2017) kerättyä pseudonymisoitua aineistoa säilytetään Aalto-yliopistolla 15 vuoden ajan.
Tutkimusaineisto hävitetään projektitutkijoiden käyttämiltä tallennusvälineiltä projektia (2019-2023) seuraavien viiden vuoden jälkeen, jotta tutkimukseen liittyvät julkaisut saadaan valmiiksi.
Tutkimusaineisto säilytetään myöhempää, yhteensopivaa tieteellistä tutkimusta varten tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaisesti: ilman suoria tunnistetietoja, kuitenkin sisältäen äänet ja tutkimustunnisteet
Tutkimusaineiston säilytys perustuu tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b ja e alakohtiin.
Ennen uutta tutkimuskäyttöä Kielipankki varmistaa, että uusi tutkimuskäyttö on yhteensopivaa aineiston alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa asetuksen vaatimusten mukaisesti. Tutkimusaineiston uudesta tutkimuskäytöstä ei lähetetä rekisteröidyille uutta tietosuojailmoitusta, sillä rekisterinpitäjä ei enää pysty tunnistamaan rekisteröityjä tutkimusaineistosta ilman kohtuutonta vaivaa.
Missä aineistoa säilytetään ja kuinka kauan: Kielipankki, pysyvästi
Kielipankkiin tallennettavasta aineistosta poistetaan nimet ja mahdolliset muut suoraan osallistujaan viittaavat tunnisteet, mutta tutkittavien tunnistaminen on teoriassa silti mahdollista äänen perusteella. Aineisto tallennetaan Kielipankkiin korkeimman suojaustason aineistoksi (RESTRICTED). Restricted-aineistoon myönnetään oikeus henkilökohtaiseen tutkimuskäyttöön vain hakemuksen perusteella.
Yhteyshenkilö tutkittavan oikeuksiin liittyvissä asioissa on tämän ilmoituksen kohdassa 1 mainittu henkilö.
Rekisteröidyn oikeudet
Tietosuoja-asetuksen mukaan rekisteröidyllä on oikeus:
Rekisteröity ei kuitenkaan voi käyttää kaikkia oikeuksia kaikissa tilanteissa. Tilanteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, millä perusteella henkilötietoja käsitellään.
Tarkempaa tietoa rekisteröidyn oikeuksista eri tilanteissa löytyy tietosuojavaltuutetun verkkosivuilta: https://tietosuoja.fi/rekisteroidyn-oikeudet-eri-tilanteissa
Oikeuksien soveltuminen
Jos henkilötietojen käsittely tutkimuksessa ei edellytä rekisteröidyn tunnistamista eikä rekisterinpitäjä pysty tunnistamaan rekisteröityä, oikeutta tietojen tarkastamiseen, oikaisuun, poistoon, käsittelyn rajoittamiseen, ilmoitusvelvollisuuteen ja siirtämiseen ei sovelleta, ellei rekisteröidy anna tunnistamisen mahdollistavia lisätietoja (tietosuoja-asetuksen 11 artikla).
Oikeuksista poikkeaminen
Tietosuoja-asetus ja Suomen tietosuojalaki mahdollistavat tietyistä rekisteröidyn oikeuksista poikkeamisen silloin, kun henkilötietoja käsitellään tieteellisessä tutkimuksessa ja oikeuksien toteuttaminen estäisi tai vaikeuttaisi suuresti käsittelyn tarkoitusten saavuttamista.
Tarvetta poiketa rekisteröidyn oikeuksista arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Valitusoikeus
Sinulla on oikeus tehdä valitus tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli katsot, että henkilötietojesi käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä. Yhteystiedot:
19.11.2020