Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen perusopetuksen kehittäminen koulun johtamisen näkökulmasta

Suomalainen yhteiskunta on yhä moninaisempi. (SVT, 2019.) Opetus- ja kasvatusalalla moninaisuudella tarkoitetaan yleisimmin sukupuoleen, katsomuksiin, etnisyyteen, ja seksuaalisuuteen liittyvää moninaisuutta sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä. (Coleman, 2012). Laajemmin ymmärrettynä moninaisuus kattaa lisäksi muun muassa ikään ja työuraan liittyvän vaihtelun, jotka liittyvät erityisesti opettajiin ja muuhun koulussa työskentelevään henkilökuntaan  (Esim. Ajanko, 2016).

Perusopetuslain (1998/628) mukaan perusopetuksen tehtävänä on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tutkimuksen valossa peruskoulu ei kuitenkaan näyttäydy kaikkia tasavertaisesti kohtelevana, vaan perusopetus luo hierarkioita mm. sukupuoleen, työsuhteen laatuun ja etnisyyteen liittyen (Riitaoja, 2013). Tutkimuksen kautta on myös huomattu, että opettajien suhtautuminen oppilaisiin vaihtelee koetun “normaaliuden” mukaan ja opettajat voivat siten olla osallisena jopa oppilaiden kiusaamisessa (Juva, 2019). Lisäksi rehtoreilla saattaa olla varsin kapea käsitys esimerkiksi eri katsomuksista ja paljon valtaa päättää katsomusten näkymisestä ja asemasta koulussa (Rissanen, 2020). Johtajan rooli on keskiössä toimintakulttuurin kehittämisessä moninaisuutta arvostavaksi (Räsänen ym., 2018). Rehtorin on oltava sensitiivinen näkökulmille, asenteille ja uskomuksille, jotta hän voi johtaa yhteisöä kohti moninaisuutta tukevaa ja arvostavaa ilmapiiriä (Kuusisto ym., 2014).

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu perusopetuksen kohdalle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien muuttaminen velvoittaviksi (Valtioneuvosto, 2019). Tarkoituksena on lisätä sen vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä koulujen arjessa. Koulun toimintaa ohjaavien asiakirjojen laadinta onkin osa koulun pedagogista johtamista, jolla pyritään oppimis- ja osaamisvalmiuksien kehittämiseen. (Lahtero & Kuusilehto-Awale, 2015)

Rehtorin toiminnalla on merkittävä vaikutus koko kouluyhteisöön (esim. Fullan, 2005).  alkuvuodesta 2020 toteutettava valtakunnallinen kysely perusopetuksen rehtoreille avaa syvemmin rehtoreiden käsityksiä moninaisuudesta peruskoulussa, sen tuomista haasteista ja mahdollisuuksista johtamisen näkökulmasta. Kyselyä taustoittavissa haastatteluissa (touko-elokuu 2019) rehtorit (n=9) nostivat esiin, että opettajakunta on varsin homogeenista ja opettajankoulutus tekee jo osaltaan karsintaa tulevista opettajista. Rehtorit arvostivat erityisesti sitä, että opettajakunnassa on monen ikäisiä opettajia, mikä antaa mahdollisuuden oppia toisilta. Myös erilaiset työurat nähtiin rikkautena. Rehtorit kokivat ongelmallisena sen, jos opettaja toisi koulussa voimakkaasti esiin henkilökohtaista vakaumustaan. Samoin rehtorit pitivät tärkeänä, että oppilailla on mahdollisuus ilmaista omaa identiteettiään, kunhan se tapahtuu “koulun sääntöjen puitteissa” ja siten, että se ei loukkaa ketään toista. Kaiken kaikkiaan rehtorit pitivät tärkeänä sellaisen kouluyhteisön kehittämistä, jossa aidosti arvostetaan jokaista oppilasta sekä henkilökuntaan kuuluvaa. Kyselyä pohjustavien haastattelujen tuloksia esiteltiin tammikuussa 2020 Hawaii International Conference on Education - konferessissa otsikolla “Finnish Basic Education Principals' Reflections of Diversity in Their School Communities” (Lipiäinen, Jantunen & Kallioniemi, 2020).

Lähteet:

Ajanko, S. (2016). Moninaisuuden johtaminen – ytimessä johtajan itsetuntemus. Suomen liikekirjat.

Coleman, M. (2012). Leadership and Diversity. Educational Management. Administration & Leadership 40 (5), 592-609. Sage pub.

Fullan, M. (2005). Leadership & sustainability: System thinkers in action. Thousand Oaks, CA, US: Corwin Press.

Kuusisto, A., Kallioniemi, A. & Matilainen, M. (2014). Monikulttuurinen työyhteisö suomalaisen varhaiskasvatuksen kentällä. Kasvatus 45 (2), 113-126.

Lahtero, T. J. & Kuusilehto-Awale, L. (2015). Possibility to Engage in Pedagogical Leadership as Experienced by Finnish Newly Appointed Principals. American Journal of Educational Research, 3(3), 318- 329.

Riitaoja, A-L. (2013). Toiseuksien rakentuminen koulussa. Tutkimus opetussuunnitelmista ja kahden helsinkiläisen alakoulun arjesta. Helsinki: Unigrafia.

Rissanen, I. (2020). Negotiations on Inclusive Citizenship in a Post-secular School: Perspectives of “Cultural Broker” Muslim Parents and Teachers in Finland and Sweden. Scandinavian Journal of Educational Research, 64:1, 135-150. DOI: 10.1080/00313831.2018.1514323.

Suomen virallinen tilasto (SVT). (2019). Väestörakenne [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus.

Valtioneuvosto. (2019.) Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi - sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Hallitusohjelma 2019. Valtioneuvoston julkaisuja.