Tutkimus

Kulttuuriperintö, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja identiteetti ovat monin tavoin toisiinsa kietoutuneita ilmiöitä. Niihin voi liittyä tunteita niin yhteenkuuluvuudesta kuin erilaistamisesta ja ulossulkemisesta. Kulttuuriperintö ei ole irrallinen osa-alue muusta yhteiskunnasta, vaan se on merkityksellistä ihmisten arjessa ja (kulttuuri)poliittisissa keskusteluissa. Yhteiskunnan moninaistumisen myötä on nähtävissä, että kulttuuriperinnön merkitykset ja tulkinnat myös entisestään politisoituvat.

Kulttuuriperinnölle on asetettu tavoitteeksi toimia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentajana. Tässä hankkeessa tutkimme keskeisintä kulttuuriperintöinstituutiota, museota ja pohdimme sitä, kuinka tämä tavoite näkyy niiden kokoelmatyössä. Tarkastelemme museoiden kokoelmatyötä yhteiskuntapoliittisena tunnetyön kenttänä ja välineenä niin museoammattilaisten kuin museoyleisöjen näkökulmasta.

Tutkimuksemme on museoetnografiaa ja institutionaalisten museokäytäntöjen tutkimusta. Aineistoina hyödynnämme museoammattilaisten ja museoyleisöjen haastatteluja, kirjotettuja kyselyvastauksia ja etnografista havainnointia. Tutkimusmenetelmänämme on käytäntöorientoitunut affektiivinen etnografia, jonka kautta voimme tarkastella tunteita ja luoda ymmärrystä tutkimastamme ilmiöstä. Käsittelemme kulttuuriperintöä prosessina, jota ohjaavat siihen liittyvät tunteet ja arvostukset.

Keskeiset tutkimuskysymyksemme ovat:

1. Millainen rooli kulttuuriperintöinstituutioilla on kulttuuriperintöön liittyvien affektiivisten käytäntöjen tunnistamisessa, haastamisessa ja tukemisessa?
2. Millaisia tunteita kokoelmat ja kokoelmatyö herättävät museoammattilaisissa ja millaista tunnetyötä museokokoelmien äärellä tehdään?
3. Millaisia tunteita kokoelmat herättävät erilaisissa museoyleisöissä ja kuinka kokoelmatyö voi vahvistaa kokemuksia osallisuudesta tai osattomuudesta?

Tutkimustamme rahoittaa Koneen Säätiö.

Tietosuojaselosteen löydät täältä (pdf).