Promootiot ovat säilyneet osana yliopistoperinnettä läpi vuosisatojen muuttuen ja mukautuen. On harvinaista, että edelleen harjoitetaan suureksi osaksi samanlaisia juhlamenoja kuin niiden alkuvaiheissa. Promootio on siis esimerkki todella hyvin säilyneestä aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Maisteripromootioperinne lisättiin Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.
Promootiot ovat syntyneet keskiajalla: Bolognassa ja Pariisissa on pidetty promootioita jo 1200-luvulla. Helsingin yliopiston, eli entisen Turun akatemian (1640-1827) ja Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston (1827-1918), promootioperinne syntyi varhain, kun ensimmäinen filosofisen tiedekunnan promootio järjestettiin vuonna 1643, vain kolme vuotta Turun akatemian perustamisen jälkeen. Perinne on siitä lähtien jatkunut lähes katkeamattomana ja levinnyt myös muihin tiedekuntiin ja yliopistoihin. Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio on edelleen promootioista suurin.
Turun Akatemian filosofisen tiedekunnan promootiot pysyivät lähes muuttumattomina, vain maistereille tarkoitettuina yksipäiväisinä tapahtumina 1800-luvun alkupuolelle asti. Promootio alkoi kokoontumisella promoottorin kotona, josta promovendit siirtyivät kulkueessa Akatemiatalolle, jossa promoottori vihki heidät. Monet nykyiset promootion piirteet, kuten kulkueet ja priimusmaisterille esitettävä kysymys, ovat nähtävillä jo näissä vanhimmissa promootioissa. Myös promootioon liittyvä symboliikka on säilynyt ennallaan vuosisatoja: jo 1700-luvulla laakeriseppele symboloi maisterien saavutuksia. Samoin promootioakti alkaa edelleen promoottorin puheella ja päättyy ultimuksen puheeseen. Promootio koostui kolmesta juhlatilaisuudesta: promootioaktista, juhlajumalanpalveluksesta ja promootiopäivällisistä. Yliopisto toimi vaatimattomissa puitteissa, ja promovoiduiksi tulivat vain miehet.
1800-luvulla yliopistolla oli keskeinen asema yhteiskunnassa, ja promootiot sekä muut yliopistolliset juhlat olivat lähes ainoita Suuriruhtinaskunnan omia yleisiä juhlatilaisuuksia. Nämä juhlat tarjosivat Suomen poliittiselle eliitille ja sivistyneistölle myös mahdollisuuden tavata aikana, jolloin tiedotusvälineet olivat kehittymättömiä ja välimatkat pitkiä kulkea. Promootioilla oli siten myös vahva sosiaalinen ja kansallinen merkitys. Promootiotraditio sai 1800-luvun aikana useita piirteitä, jotka ovat edelleen mukana, kuten esimerkiksi riemumaistereiden promovointi sekä tohtoreiden promovointi samassa tilaisuudessa maisterien kanssa. 1850-luvulla myös Maamme-laulu vakiinnutti paikkansa osana promootion ohjelmaa. Juhlallisuuksien kesto piteni 1870-luvulla kolmi- tai nelipäiväisiksi. Promootioon otettiin mukaan lisää tilaisuuksia, ja mm. tanssiaiset vakiintuivat osaksi promootiota 1880-luvulla, kun niille oli tarjolla täydellinen tila vastikään valmistuneella Ylioppilastalolla (nyk. Vanha ylioppilastalo). Samalla promootioiden koko kasvoi ja niistä kehittyi merkittäviä seurapiiritapahtumia: tilaisuuksien historia tunnetaan hyvin, koska lehdistö kirjoitti niistä ahkerasti.
Hiljalleen tapa vihkiä maistereita promootioissa hävisi muualta maailmasta, ja promootio alkoi saada piirteitä, jotka esiintyvät vain Suomessa. Yksi täysin suomalainen erikoisuus on yleisen seppeleensitojan (alun perin yleisen seppeleensitojattaren) valinta.
Helsingin maisteripromootioita pidettiin jo 1840-luvulla suomalaisena perinteenä, joka vahvisti suomalaiskansallista identiteettiä. Samaan aikaan monien muiden maiden yliopistoissa maisteripromootiot olivat jo hävinneet, mutta Suomessa akateemiset promootiojuhlallisuudet symboleineen liittyivät isänmaallisuuteen ja säilyivät sen vuoksi. Vuoden 1850 filosofisen tiedekunnan promootiossa laulettiin ensimmäisen kerran promootioaktin lopussa Maamme-laulu, joka vakiintui promootioiden ohjelmaan. 1800-luvun lopulla promootiota uhkasivat jännitteet Venäjän suhteen, sillä promootioissa esiintyi suomalaiskansallista henkeä. Promootion järjestäminen vaatikin keisarin suostumuksen.
Suomen itsenäistymisen jälkeen promootioperinne jatkui katkeamattomana. Itsenäisen Suomen ensimmäinen promootio järjestettiin 1919. Toisen maailmansodan jälkeen maisteripromootioiden järjestämisessä oli peräti 14 vuoden tauko; edellinen yhtä pitkä tauko perinteessä oli ollut 1700-luvulla suuren Pohjan sodan vuoksi. Pitkän tauon jälkeen promootion järjestäminen oli hankalaa, sillä promootioperinteen monia yksityiskohtia oli vaikea muistaa. Tämän myötä perinteeksi alkoi vakiintua muistokirjan tekeminen jokaisesta promootiosta. 1970-luvulla promootioita pidettiin vanhanaikaisina ja elitistisinä, ja ne jäivätkin aiempaa pienimuotoisemmiksi. 1980-luvulle tultaessa yhteiskunnan ilmapiiri kuitenkin muuttui, ja promootioista tuli jälleen suosittuja.
Promootiolla on eurooppalaiset juuret, mutta siitä on tullut nimenomaan suomalaisen kulttuurin ilmentymä. Läpi vuosisatojen on koettu, että valmistuneiden maisterien ja tohtorien saavutusten näyttävä juhlistaminen kuuluu akateemiseen elämään. Promootioperinne onkin nähty arvokkaana osana suomalaista yliopistoelämää ja se on säilynyt elinvoimaisena läpi vaikeidenkin aikojen. Samalla perinne on myös kehittynyt, kun jokainen promootio ja toimikunta pyrkii tuomaan jotain uutta vuosisataiseen perinteeseen.
Ensimmäinen Filosofisen tiedekunnan promootio vietettiin vuonna 1643 Turun Akatemiassa, jolle kuningatar Kristiinan ja holhoojahallituksen antamassa perustamiskirjassa oli myönnetty oikeus promovoida tohtoreita, maistereita ja baccalaureuksia (nyk. kandidaatteja). Promootiomenojen malli tuotiin Turkuun Ruotsista ja Saksasta, ja 1800-luvun puoliväliin asti hallitusvalta pyrki säätelemään promovoitavien lukumäärää estääkseen liian monien tai heikkotasoisten henkilöiden promovoimisen maisterin korkeaan oppiarvoon.
Filosofinen tiedekunta promovoi vain maistereita 1800-luvun alkupuolelle asti, koska tiedekunta toimi valmistavana propedeuttisena tiedekuntana kaikille yliopisto-opiskelijoille ennen siirtymistä ylempiin professionaalitiedekuntiin. Filosofian maisterin ja tohtorin arvot eivät olleet eriytyneet vielä 1600- ja 1700-luvuilla, jolloin maisteripromootiossa saattoi molempien arvonimien yhdistelmätittelin Filosofian maisteri ja tohtori (lat. Magister ac Doctor Philosophiae). Vuoden 1828 statuuteissa maisterin ja tohtorin arvot erotettiin toisistaan. Ensimmäinen promootio Helsingissä pidettiin vuonna 1832, mutta ensimmäiset filosofian tohtorit promovoitiin vasta 1840. Samalla paine promootioon osallistuvien lukumäärän rajoittamiseen purkautui ja promootio alkoi kehittyä yhä enemmän vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvaksi opiskeluajan päättäväksi juhlaksi.
1800-luvun lopulla kielikysymyksestä eli suomen ja ruotsin kielen asemasta tuli keskeinen osa ylioppilaspolitiikkaa. Kielikysymys alkoi vaikuttaa myös promootioihin. Ensimmäisen kerran suomen kieltä käytettiin puheissa filosofisen tiedekunnan promootiossa vuonna 1864, vuosi kielireskriptin antamisen jälkeen. Lopulta kielipolitiikka näkyi promootioissa lähes kaikessa, kuten promootioiden puheiden, runojen ja kantaattien kielivalinnoissa, yleisten seppeleensitojattarien ja gratistien vaaleissa. Promootioihin liittyvät kieliriidat kärjistyivät vuonna 1903 niin, ettei filosofisen tiedekunnan promootiota voitu järjestää ollenkaan niiden vuoksi.
Naisten tulo filosofisen tiedekunnan promootioihin muutti ja monipuolisti ohjelmaa: mukaan tulivat seppeleensitojaiset päivällisineen varsinaisen promootiopäivän aattona ja huviretket promootiopäivän jälkeisenä päivänä ennen tanssiaisia. Näin promootioista tuli kolmipäiväisiä.
Vuoden 1932 filosofisen tiedekunnan promootiossa tapahtui ensi kerran historiassa niin, että tasavallan päämies oli mukana promootiossa riemumaisterina vuoden 1882 promootiosta. Presidenttinä oli "Ukko-Pekka" Pehr Evind Svinhufvud ja hänen läsnäolonsa antoi luonnollisesti omaa harvinaista loistoaan koko promootiolle. Riemumaisteri Svinhufvud kutsui kaikki promovendit sitojattarineen ja sitojineen sekä tohtorit miekkoineen ja hattuineen presidentin linnaan kahvikesteille, joka korvasi tavanomaisen laivamatkan.
Vuoden 2014 promootio oli historian toistaiseksi suurin promootio, kun juhlaan osallistui 620 promovendia. Tämän jälkeen filosofisen tiedekunnan promootioita on järjestetty tiheämmin kuin aikaisemmin. Aiemmin vakiintunut neljän vuoden väli on nykyään yleensä kaksi vuotta jotta mahdollisimman moni halukas mahtuisi mukaan. Näin on syntynyt ns. uusia promootioista, jolla ei ole suoraa edeltäjää 50 vuoden takana menneisyydessä. Promootioissa vahvana elävä riemupromootioperinne sisältää 50 vuoden takaisen promootion huomioimisen osana promootiojuhlaa, mm. kutsumalla silloin promovoidut uudestaan mukaan kunniapaikalle riemupromovendeina.
Vuonna 2023 Helsingin yliopisto vietti promootion riemuvuotta Filosofisen tiedekunnan 100. promootion kunniaksi. Riemuvuoden yksi tavoite oli vahvistaa yliopistoyhteisön positiivista omakuvaa vahvan ylisukupolvisen ja ainulaatuisen aineettoman kulttuuriperinnön esiintuomisella yhteisön oman hyvinvoinnin ja moniäänisyyden tunnistaen. Vuosi 2023 oli myös elävän perinnön teemavuosi Suomessa, jolloin juhlistettiin 20-vuotiasta Unescon sopimusta ja Suomen 10-vuotista taivalta aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen jäsenmaana.
Aiemmin farmasian tiedekunnasta on promovoitu vain tohtoreita, mutta vuodesta 2023 alkaen myös proviisorit ovat olleet kutsuttuja osallistumaan filosofisen tiedekunnan promootioon maisteripromovendeina.
Turussa järjestetyt promootiot:
1. 4.5.1643
2. 4.5.1647
3. 2.5.1650
4. 3.5.1653
5. 6.6.1656
6. 11.6.1661
7. 24.5.1664
8. 28.5.1667
9. 4.6.1672
10. 27.7.1677
11. 24.11.1679
12. 7.12.1682
13. 21.7.1685
14. 26.7.1688
15. 25.11.1691
16. 25.11.1694
17. 14.12.1697
18. 14.12.1700
19. 14.12.1703
20. 17.6.1707
21. 15.2.1712
22. 14.6.1726
23. 25.6.1729
24. 4.7.1732
25. 11.7.1735
26. 14.7.1738
27. 18.7.1741
28. 18.7.1745
29. 3.8.1748
30. 30.7.1751
31. 25.7.1754
32. 2.7.1757
33. 25.8.1760
34. 6.7.1763
35. 29.7.1766
36. 6.7.1769
37. 22.7.1772
38. 28.7.1775
39. 30.6.1778
40. 20.6.1782
41. 22.6.1786
42. 14.7.1789
43. 22.6.1792
44. 23.6.1795
45. 26.6.1798
46. 15.6.1802
47. 28.6.1805
48. 6.7.1810
49. 13.10.1815
50. 28.6.1819
51. 27.6.1823
52. 10.7.1827
Helsingissä järjestetyt promootiot:
53. 21.6.1832
54. 21.6.1836
55. 20.7.1840
56. 21.1.1844
57. 22.6.1847
58. 19.6.1850
59. 30.5.1853
60. 29.5.1857
61. 31.5.1860
62. 31.6.1864
63. 31.6.1869
64. 30.5.1873
65. 31.5.1877
66. 31.5.1882
67. 31.7.1886
68. 30.5.1890
69. 31.5.1894
70. 31.5.1897
71. 30.5.1900
72. 30.5.1907
73. 31.5.1910
74. 29.5.1914
75. 31.5.1919
76. 31.5.1923
77. 31.5.1927
78. 31.5.1932
79. 30.5.1936
15.3.1938 kunniatohtoripromootio
80. 31.5.1950
25.5.1952 kunniatohtoripromootio
81. 31.5.1957
82. 31.5.1960
83. 31.5.1964
84. 31.5.1969
85. 31.5.1973
86. 27.5.1977
87. 28.5.1982
88. 30.5.1986
89. 1.6.1990
90. 27.5.1994
91. 30.5.1997
92. 2.6.2000
93. 6.6.2003
94. 25.5.2007
95. 28.5.2010
96. 23.5.2014
97. 26.5.2017
98. 24.5.2019
99. 27.5.2022
100. 26.5.2023
101. 23.5.2025
1840
Paul Heinrich Fuss, matemaatikko, Pietarin keisarillinen tiedeakatemia.
Leonard Gyllenhaal, Ruotsi. Upseeri ja hyönteistutkija.
Lars Gabriel von Haartman, Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin talousosaston varapuheenjohtaja.
Israel Hwasser, Ruotsi. Turun Akatemian lääketieteen professori emeritus, muuttanut Ruotsiin.
Jacob Judén, suomalainen kirjailija nimellä Jaakko Juteini.
Emil Lentz, Pietari. Keisarillisen tiedeakatemian akateemikko, Pietarin yliopiston professori.
Peter von Köppen, Keisarillisen tiedeakatemian apulainen, Pietari.
Nils Gustav Nordenskiöld, mineralogi ja valtioneuvos.
Mihail Ostrogradsky, Pietari.
P. Pletneff, Pietari. Akateemikko ja Pietarin keisarillisen yliopiston professori ja v.t. rehtori.
Carl August Ramsay, senaattori ja salaneuvos.
Robert Henrik Rehbinder, kreivi, Suomen asiain ministerivaltiosihteeri.
Vasili Shukovski, runoilija ja Venäjän keisarillisen akatemian jäsen, Pietari.
Christian von Steven, Pietari. Haminassa syntynyt ja uran Venäjällä tehnyt kasvitieteilijä ja entomologi.
Johan Agapetus Törngren, lääketieteen professori ja arkkiatri.
1860
Matthias Akiander, Venäjän kielen professori ja Suomen historian tutkija.
Stepan Baranovski, Venäjän kielen professori, Helsinki.
Fredrik Cygnaeus, estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori, Helsinki.
Sven Gabriel Elmgren, yliopiston kirjaston varakirjastonhoitaja.
Elias Lönnrot, suomen kielen professori, Kalevalan kokoaja.
Johan Wilhelm Snellman, siveysopin ja tieteellisten järjestelmien professori, filosofi, sanomalehtimies ja valtiovaraintoimituskunnan päällikkö.
1869
Alexander Armfelt, kreivi ja Suomen asiain ministerivaltiosihteeri Pietarissa.
1877
Fredrik Pacius, yliopiston musiikinopettaja ja säveltäjä, suomalaisen musiikin isä.
Fredrik Julius Petersen, roomalaisen kirjallisuuden professori, Helsinki.
Robert Alfred Renvall, SKS:n kirjastonhoitaja, matrikkeleiden kokoaja.
1882
Eduard Viktor Eugène Hisinger, Fagervikin ruukinpatruuna, vapaaherra, valtiopäivämies ja kasvitieteilijä.
Julius Leopold Fredrik Krohn, yliopiston suomen kielen lehtori, kansanrunouden tutkija, ensimmäisen suomenkielisen pro gradu -tutkielman kirjoittaja.
1897
Emanuel Wilhelm Bergman, Kuninkaallisen Valtionarkiston arkistonhoitaja, Ruotsi.
Anton Gabriel Blomqvist, Evon metsäopiston johtaja, Suomen metsänhoidon isä.
Artur Edvard von Bonsdorff, lääkäri ja valtiopäivämies.
Karl Gabriel Leinberg, opettaja ja koulu- ja kirkkohistorian tutkija, Jyväskylän opettajaseminaarin johtaja.
William Nylander, kasvitieteilijä ja etenkin jäkälien tutkija.
1907
Juhani Aho, kirjailija ja lehtimies.
Paavo Emil Cajander, runoilija ja kääntäjä.
Josef E. Mandelstam, Venäjän kielen professori.
Walter Magnus Runeberg, kuvanveistäjä.
Anders Thiodolf Saelan, lääkäri, kasvitieteilijä ja Lapinlahden mielisairaalan ylilääkäri.
Robert Adolf Armand Tigerstedt, fysiologian tutkija ja lääkäri.
1914
Jean Sibelius, säveltäjä.
1919
Carl Gustaf Emil Mannerheim, valtionhoitaja, kenraali ja Valkoisen Suomen armeijan ylipäällikkö.
Pehr Evind Svinhufvud, valtionhoitaja-emeritus, senaatin johtaja, juristi ja itsenäisyysaktivisti.
1923
Akseli Waldemar Gallen-Kallela, taiteilija.
Mauritz Emil Fredrik Hallberg, valtiopäivämies.
Robert Fredrik Hermansson, valtio-oikeuden professori, oikeusoppinut ja valtiopäivämies.
Erik "Eero" Nikolai Järnefelt, yliopiston piirustussalin piirustuksen opettaja.
Axel August Lähteenkorva, kansanperinteen tutkija ja kerääjä.
Rabbe Axel Wrede, siviilioikeuden professori, valtiopäivämies, oikeusoppinut.
1927
Matthias Johann Eisen, kansanrunouden professori, Tarton yliopisto, Viro.
Bernhard Rudolf Estlander, opettaja ja historioitsija.
V. A. Koskenniemi, runoilija, Turun yliopiston rehtori.
Otto Manninen, runoilija.
Johan Magnus Salenius, opettaja ja historioitsija.
Otto Alexander Paul Trüstedt, kaivosinsinööri ja geologi, Outokummun kaivoksen löytäjä.
Emma Irene Åström, opettaja ja ensimmäinen maisteriksi promovoitu nainen Suomessa.
1932
Bertel Johan Sebastian Gripenberg, runoilija.
Robert Kajanus, säveltäjä, kapellimestari ja yliopiston musiikin opettaja.
Gottlieb Eliel Saarinen, arkkitehti.
1936
Tor Harald Carpelan, sukututkija ja yliopiston sihteeri.
Heikki Valentin Klemetti, säveltäjä, sovittaja ja kuoronjohtaja.
Frans Emil Sillanpää, kirjailija.
Wanold Wrydon Wilkman, valtiongeologi.
1938
Herbert Hoover, Yhdysvaltain emeritus-presidentti.
1950
Wäinö Waldemar Aaltonen, kuvanveistäjä.
Rolf L. Grönblad, hammaslääkäri ja levätutkija.
Eirik Mikael Hornborg, historioitsija ja kansanedustaja.
Eino Armas Kalima, teatterinjohtaja ja ohjaaja.
Aina Johanna Lähteenoja, historian tutkija ja kansanedustaja.
Vilho Petter Nenonen, Suomen armeijan tykistökenraali.
Selim Palmgren, säveltäjä.
Maila Talvio (oik. Mikkola), kirjailija.
Harald Öhquist, kenraaliluutnantti ja jääkäri.
1952
Kustaa VI Aadolf, Ruotsin kuningas.
1957
Axel Erik Heinrichs, Suomen armeijan jalkaväenkenraali ja jääkäri.
Wolter Edvard Hellén, Luonnontieteellisen museon entomologisten kokoelmien kustos.
Alfons Hällström, insinööri ja keksijä, jonka keksintö on mm. mäntysuopa.
Armas Järnefelt, säveltäjä ja professori.
Ilmari Kianto, kirjailija.
Lauri Johannes Kuusanmäki, opettaja, historioitsija ja kansatieteilijä.
Kaarlo Matti Marjanen, yliopiston puhetekniikan lehtori, lausuja, kirjailija ja runoilija.
1960
Erik Alfred Torbjörn "Björn" Collinder, suomalais-ugrilaisten kielten professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.
Rabbe Arnfinn Enckell, kirjailija, runoilija ja taidemaalari.
Juho Kujola, lyydin ja karjalan kielen tutkija.
Toini Ida Elise Melander, kirjastonhoitaja ja kirjahistorian tutkija.
Yrjö Reenpää, filosofi ja fysiologi.
Tyyni Maria Tuulio, kirjailija, kirjallisuudentutkija ja suomentaja.
1964
Urho Kaleva Kekkonen, Suomen tasavallan presidentti.
Martti Eero Kaila, mielitautiopin professori ja Lapinlahden mielisairaalan ylilääkäri.
Otto Toivo Lyy, runoilija ja kääntäjä.
Swan Ohto Antero Manninen, hallintovirkamies, suomentaja ja tietokirjailija.
Akseli Aapeli Saarisalo, Itämaisen kirjallisuuden professori emeritus.
Karl Henrik Sten Stockmann, Stockmannin tavaratalon johtaja.
Margareta Lovisa von Frenckell-Thesleff, kirjallisuudentutkija ja kirjailija.
Bengt Axel von Törne, säveltäjä ja tietokirjailija.
1969
Paul Ariste, kielitietelijä, Tarton yliopisto, Viro.
Torsten Valdemar Gustafsson, teoreettisen fysiikan professori, Lundin yliopisto, Ruotsi.
Paavo Juhani Haavikko, kirjailija.
Marta Hirn, historioitsija ja Kansallismuseon kuvakokoelmien hoitaja.
Pentti Emerik Valdemar Järvi, Jokioisten observatorion johtaja.
Erkki Oskari Kivinen, yliopiston rehtori.
Eino Aulis Leskinen, kielitieteilijä ja karjalaismurteiden sanakirjan toimittaja.
Francis Peabody Magoun, englannin kielen professori, Harvardin yliopisto, Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat.
William Richard Mead, maantieteen professori, Lontoon yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Atli Hagar Olsson, kirjailija ja kirjallisuuskriitikko.
John Wilhelm Ryselin, yli-insinööri, kuparin liekkisulatusmenetelmän toinen kehittäjä.
Yrjö Petteri Sivola, insinööri, sulfiittiselluloosan keitto- ja keittokemikalioiden talteenottomenetelmän kehittäjä.
Carl Eric Sonck, ihotautien professori ja kasvitieteilijä.
Erik Thuneberg, lääkäri ja kasvitieteilijä.
Elias Gustaf Adolf Wessén, pohjoismaisten kielten professori, Tukholman yliopisto, Ruotsi.
1973
Lauri Emil Aho, ylipormestari ja Helsingin kaupunginjohtaja.
Tauno Pietari Angervo, Pohjola-yhtiöiden toimitusjohtaja.
Nikolai Nikolaivitsh Bogoljubov, teoreettinen fysiikka, Neuvostoliiton tiedeakatemia, Neuvostoliitto.
Henrik V. Grönroos, yliopiston kirjaston amanuenssi. Vastasi kirjaston kokoelmien evakuoinnista sodan aikana.
Louis Leonor Hammerich, germaanisen filologian professori, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska.
Armas K. E. Holmio, professori, Finlandia College, Hancock, Michigan, Yhdysvallat
Arvi J. Huuskonen, lääkintöneuvos.
Kaarlo Arvi Kivimaa, kirjailija, runoilija ja teatterinohjaaja.
Erik Johan Ragnar Kreuger, teollisuusneuvos ja lintuharrastaja.
Keijo Johannes Mikola, Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen johtaja.
Gyula Ortutay, etnografi, Budapest
Vilho Suonio Setälä, valokuvaaja, toimittaja ja tietokirjailija.
Arvo Albin Turtiainen, runoilija ja suomentaja.
Atos K. Wirtanen, kirjailija
1977
Arne W. Appelgren, FK, Pohjanmaan museon intendentti.
Arno A. Bellack, kasvatustieteen professori, Columbian yliopisto, New York, Yhdysvallat.
Anna Karolina Bondestam, kirjailija, kääntäjä ja historioitsija.
Torbjörn Oskar Caspersson, lääketieteen ja biofysiikan professori, Tukholman yliopisto, Ruotsi.
Fedot Petrovitsh Filini, Leningrad
Frederick William Gehring, matematiikan professori, Michiganin yliopisto, Ann Arbor, Michigan, Yhdysvallat.
Geza Képes, kirjailija, Unkari
Jorma P. E. Kinnunen, FM.
Helmut Klein, Berliini
Sten Hjalmar Lindroth, aatehistorian professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.
Martti Olavi Talvela, oopperalaulaja.
Aale Maria Tynni, runoilija ja olympiavoittaja.
Léon Charles Prudent Van Hove, teoreettisen fysiikan professori, Utrechtin yliopisto, Alankomaat.
1982
Erik Valdemar Bergman, säveltäjä, akateemikko, säveltämisen professori emeritus, Sibelius-Akatemia.
Knut Bergsland, fennougristiikan professori, Oslon yliopisto, Norja.
Gerald E. Brown, teoreettisen fysiikan professori, Stony Brookin yliopisto, New York, Yhdysvallat.
Lennart Axel Edvard Carleson, matematiikan professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.
Nils Thorsten Elias Fries, fysiologian ja anatomian professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.
Ragnar Arthur Granit, fysiologian professori, lääketieteen nobelisti, Karoliininen Instituutti, Tukholma, Ruotsi.
Heikki Hugo Herlin, vuorineuvos.
Marie-Louise van Herreweghe, psykologisen kasvatuksen professori, Ghentin yliopisto, Belgia.
Herbert Hunger, bysantinistiikan professori, Wienin yliopisto, Itävalta.
Eeva Elisabeth Joenpelto, kirjailija
Heino Liimets, pedagogiikan professori, Tallinnan pedagoginen laitos, Viro.
Bengt G. Rånby, polymeerikemian professori, Kuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu, Tukholma, Ruotsi.
Aleksandr Vasilijevitsh Sidorenko, geologian ministeri, Moskova, Neuvostoliitto. post mortem
Thomas Henry Warburton, kirjailija ja kääntäjä.
Ants Viires, Eestin Neuvostotasavallan Tiedeakatemian vanhempi tutkija, kansatiede, Tallinna, Viro.
1986
Alfred V. Aho, Bell Telephone Laboratories tietojenkäsittelytieteen osaston johtaja, New Jersey
Gösta Berg, professori, Nordiska Museetin emeritus johtaja, Tukholma
Staffan Helmfrid, kulttuurimaantieteen professori ja Tukholman yliopiston rehtori, Tukholman yliopisto, Ruotsi.
David E. Hunt, Toronton yliopisto, The Ontario Institute for Studies in Education,
Mauri Kalervo Korhonen, valokuvaaja, tietokirjailija, sienitutkija ja yliopiston Kasvimuseon apulaiskonservaattori.
Lennart Georg Meri, virolainen kirjailija, myöhemmin jälleen itsenäistyneen Viron ensimmäinen presidentti.
John A. Niemi, aikuiskasvatustieteen professori, Northern Illinois University, Illinois, Yhdysvallat.
Marja Annikki Niiniluoto, toimittaja ja suomentaja.
Lauri (Lassi) Juhani Yrjönpoika Nummi, kirjailija ja kääntäjä.
Richard W. Ojakangas, geologian professori, Minnesotan yliopisto, Minnesota, Yhdysvallat.
Els Oksaar, yleisen ja vertailevan kielitieteen professori, Hampurin yliopisto, Saksan liittotasavalta.
Jean C. Perrot, fennougristiikan professori, Centre d'Etudes Finno-Ougriennes Pariisi
Solveig Margareta von Shoultz, kirjailija ja lyyrikko.
Kurt Strebel, matematiikan professori, Zürichin yliopisto, Sveitsi.
Yrjö I. Toivola, diplomi-insinööri, teollisuusneuvos.
1990
Mauno Koivisto, Suomen Tasavallan presidentti.
Ritva Ahonen-Mäkelä, lausuntataiteilija ja HY:n puheopin lehtori.
Sir Michael Atiyah, matematiikan professori, Oxfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Arvid Carlsson, neurobiologian ja farmakologian professori, Göteborgin yliopisto, Ruotsi.
Elias James Corey, orgaanisen synteettisen kemian professori, Harvardin yliopisto, Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat.
Albert Lange Fliflet, magister artes, kääntäjä, kääntänyt mm. Kalevalan ja Kantelettaren norjaksi.
Brian Groombridge, aikuiskasvatustieteen professori, Lontoon yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Jaakko Itälä, MLL:n pääsihteeri, ent. opetusministeri, peruskoulu-uudistuksen vaikuttaja.
Juri Karaulov, venäjän kielen professori, Neuvostoliiton tiedeakatemia.
Eero Kataja, Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja.
Jaan Kross, virolainen kirjailija.
Rafael Lapesa, akateemikko, Espanjan kuninkaallisen akatemian johtaja, Madrid, Espanja.
Charles Letteri, pedagogiikan professori, Vermontin yliopisto, Burlington, Vermont, Yhdysvallat.
A. A. Logunov, akateemikko, Moskovan valtionyliopiston johtaja, Moskova, Neuvostoliitto.
Olli V. Lounasmaa, matalien lämpötilojen fysiikan tutkimusprofessori, TKK.
Marc Van Montagu, geeniteknologian professori, Ghentin yliopisto, Belgia.
Daniel H. Norris, bryologian professori, Humboldt-valtionyliopisto, Arcata, Kalifornia, Yhdysvallat.
Jaakko Numminen, opetusministeriön kansliapäällikkö.
Thomas Radil, neurofysiologian laitoksen johtaja, Tsekkoslovakian tiedeakatemia, Praha, Tsekkoslovakia.
Pirkko-Liisa Rausmaa, FL, satujen ja kansantanssien tutkija.
Johannes Salminen, kirjailija.
George C. Schoolfield, Saksan ja Skandinavian kirjallisuuden professori, Yalen yliopisto, New Haven, Connecticut, Yhdysvallat.
Ilmari Soisalon-Soininen, Vanhan Testamentin eksegetiikan emeritusprofessori, HY.
Stig Strömholm, Uppsalan yliopiston rehtori, Ruotsi.
1994
Paul-Johannes Alvre, suomalais-ugrilaisten kielten professori, Tarton yliopisto, Viro.
Robert Austerlitz, yleisen kielitieteen ja uralistiikan professori, Columbian yliopisto, New York, Yhdysvallat.
Erwin Bertaut, Grenoblen ydinfysiikan tutkimuskeskuksen johtaja, Grenoble, Ranska.
Rut Bryk, keramiikkataiteilija.
Christina Enroth-Cugell, neurobiologian professori, Northwestern Yliopisto, Illinois, Yhdysvallat.
Sen-Itiroh Hakomori, Washingtonin yliopisto, Seattle, Washington, Yhdysvallat.
Wilfried Hartman, kasvatustieteen professori, Hampurin yliopisto, Saksa.
Veli Matti Tapani Huurre, arkeologi.
Bruce A. Jeans, psykologian professori.
Joseph Zalman Margolis, filosofian professori, Columbian yliopisto, New York, Yhdysvallat.
Fergus Millar, Rooman historian professori, Oxfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Lennart Paalzow, biofarmasian professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.
Oscar Parland, suomenruotsalainen kirjailija ja kääntäjä.
Aulis Sallinen, säveltäjä ja taiteilijaprofessori.
Tauno Ulvinen, FL, kasvien ja sienten nimistön kehittäjä, Oulun yliopiston kasvimuseon perustaja.
Esteri Vapaa-Jää, FM, pukuhistorioitsija.
1997
Martti Ahtisaari, Suomen tasavallan presidentti
Doris R. Badir, kotitaloustieteen professori, University of Alberta, Kanada.
Outi Heiskanen, taidegraafikko ja kuvataiteilija.
Marja Itkonen-Kaila, FK ja kääntäjä.
Peter Jarvis, aikuiskasvatuksen professori, University of Surrey, Yhdistynyt kuningaskunta.
Sir Harold W. Kroto, kemian professori, University of Sussex, Yhdistynyt kuningaskunta. Vuoden 1996 kemian nobelisti fullereenin löytämisestä.
Ott Kurs, maantieteen professori, Tarton yliopisto, Viro.
Kazuhiko Nishijima, teoreettisen fysiikan professori, University of Kyoto, Japani.
Randolph Quirk, englantilaisen filologian professori, University College of London, Yhdistynyt kuningaskunta.
Thomas A. Sebeok, semiotiikan professori, Indiana University, Yhdysvallat.
Quentin Skinner, poliittisen ajattelun historian professori, University of Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta.
Hildebert Wagner, farmakognosian professori, Münchenin yliopisto, Saksa.
2000
Frank Achtenhagen, pedagogiikan professori, Göttingenin yliopisto, Saksa.
Ugo Amaldi, ydinfysiikan professori, Milanon yliopisto, Italia.
Hans-Herbert Brintzinger, metalliorgaanisen kemian professori, Konstanzin yliopisto, Saksa.
Michael Cole, psykologian professori, Kalifornian yliopisto, San Diego, Yhdysvallat.
Martti Kahla, FL, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja kirjastoalan kehittäjä.
Per Lundberg, teoreettisen ekologian professori, Lundin yliopisto, Ruotsi.
J. Ross Mackay, geologian professori, Brittiläisen Kolumbian yliopisto, Vancouver, Kanada.
Herwig Maehler, Kreikan kielen ja kreikkalaisen papyrologian professori, University College London, Yhdistynyt kuningaskunta.
Mirkka Rekola, runoilija.
Jan Svartvik, englannin kielen professori, Lundin yliopisto, Ruotsi.
Linus Torvalds, FM, tietoteknisten järjestelmien kehittäjä.
Anthony F. Upton, Suomen ja Ruotsin historian professori, St. Andrewsin yliopisto, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta.
2003
Peter Buser, matematiikan professori, Sveitsin liittovaltion teknillinen korkeakoulu, Lausanne, Sveitsi.
Nelson Cowan, psykologian professori, Missourin yliopisto, Columbia, Missouri, Yhdysvallat.
Östen Dahl, yleisen kielitieteen professori, Tukholman yliopisto, Ruotsi.
James S. Farris, biologian, ekologian ja evolutiikan professori, New Yorkin osavaltion yliopisto, Stony Brook, New York, Yhdysvallat.
Peter Haggett, maantieteen professori, Bristolin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Henry Heikkinen, kemian didaktiikan professori, Pohjois-Coloradon yliopisto, Greeley, Colorado, Yhdysvallat.
Juhani Kuusi, TkT, Tekesin pääjohtaja & Nokian tutkimuskeskuksen johtaja.
Klaus Peter Lieb, ydinfysiikan professori, Göttingenin yliopisto, Saksa.
Christiane Marchello-Nizia, ranskan kielen ja keskiajan kirjallisuuden professori, École Normale Superieure de Lyon, Ranska.
Ference Marton, kasvatustieteen professori, Göteborgin yliopisto, Ruotsi.
Kaija Saariaho, säveltäjä.
Richard Stites, Venäjän tutkimuksen professori, Georgetownin yliopisto, Washington DC, Yhdysvallat.
2007
Marianne Bakró-Nagy, suomalais-ugrilaisten kielten professori, Szegedin yliopisto, Unkari.
Mats Björklund, eläinekologian professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.
Rosi Braidotti, naistutkimuksen professori, Utrechtin yliopisto, Alankomaat.
Paul Drew, kielitieteen professori, Yorkin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Paul R. Ehrlich, suojelubiologian professori, Stanfordin yliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat.
Harry Halén, FL, Aasian ja Afrikan kulttuurien tutkimuksen laitoksen amanuenssi, Helsingin yliopisto, Suomi.
Tadeusz Iwaniec, matematiikan professori, Syracusen yliopisto, New Yorkin osavaltio, Yhdysvallat.
Randy Katz, tietojenkäsittelytieteen professori, Berkeleyn yliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat.
Helena Kekkonen, TkL, rauhankasvatustyön merkkitekijä ja UNESCOn rauhankasvatuspalkinnon saaja.
Karen A. Matthews, terveyspsykologian professori, Pittsburghin yliopisto, Pennsylvania, Yhdysvallat.
Andrei Podolski, kehityspsykologian professori, Moskovan yliopisto, Venäjä.
Thomas S. Popkewitz, kasvatussosiologian professori, Wisconsinin yliopisto, Madison, Wisconsin, Yhdysvallat.
Bernhard Rieger, kemian professori, Münchenin teknillinen yliopisto, Saksa.
John P. Smol, ympäristönmuutoksen tutkimuksen professori, Queen's University, Kingston, Ontario, Kanada.
Paul E. Wagner, aerosolifysiikan professori, Wienin yliopisto, Itävalta.
Peter York, fysikaalisen farmasian professori, Bradfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
2010
Tarja Halonen, Suomen Tasavallan presidentti.
Jacobus Jan Boomsma, evoluutiobiologian professori, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska.
Anne Edwards, kasvatustieteen professori, Oxfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Philip L. Gibbard, kvartäärikauden paleoympäristöjen professori, Cambridgen yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Kim D. Janda, kemiallisen biologian ja immunologian professori, The Scripps Research Institute, La Jolla, Kalifornia, Yhdysvallat.
Rainer Knapas, fil. lis, kulttuurihistorioitsija, Helsingin yliopisto, Suomi.
Matti Morottaja, inarinsaamen lehtori ja elvyttäjä.
Albert de Roeck, hiukkasfysiikan professori, Antwerpenin yliopisto, Belgia.
Karl Sigmund, matematiikan professori, Wienin yliopisto, Itävalta.
David I. Stuart, rakennebiologian professori, Oxfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Elizabeth Closs Traugott, kielitieteen ja englannin kielen emeritaprofessori, Berkeleyn yliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat.
David L. Woods, kognitiotieteiden professori, Davisin yliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat.
2014
Stanley David Brunn, maantieteen emeritus-professori, Kentuckyn yliopisto, Yhdysvallat.
Wah Chiu, molekyylibiologian professori, Baylor College of Medicine, Houston, Texas, Yhdysvallat.
Maxime Crochemore, tietojenkäsittelytieteen professori, King's College London, Yhdistynyt kuningaskunta.
Linda Darling-Hammond, opettajankoulutuksen professori, Stanfordin yliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat.
Geoffrey Gareth Jones, taloushistorian professori, Harvard Business School, Boston, Massachusetts, Yhdysvallat.
Jindrich Henry Kopecek, biokemian professori, Utahin yliopisto, Yhdysvallat.
Per Linell, viestintätieteiden professori, Göteborgin yliopisto, Ruotsi.
Mauri Antero Numminen, muusikko, säveltäjä ja runoilija.
Per-Edvin Persson, tiedekeskus Heurekan emeritus-johtaja.
Friedemann Pulvermüller, neurobiologian professori, Freie Universität Berlin, Saksa.
Janelle Reinelt, teatteritieteen emerita-professori, Warwickin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Christian David Thomas, biologian professori, Leedsin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Jürgen Troe, Biofysikaalisen kemian emeritus-professori, Göttingenin yliopisto, Saksa.
2017
Tom H. Andersen, geokemian professori, Oslon yliopisto, Norja.
Elizabeth Couper-Kuhlen, modernin englanninkielen emerita-professori, Helsingin yliopisto, Helsinki.
Barry Joel Hoffer, neurokirurgian apulaisprofessori, Case Western Reserve University School of Medicine, Cleveland, Ohio, Yhdysvallat.
Robert Daniel Holt, ekologian professori, Floridan yliopisto, Yhdysvallat.
Peggy Levitt, sosiologian professori, Wellesley College, Massachusetts, Yhdysvallat.
Peter Howard McMurry, mekaniikan professori, Minnesotan yliopisto, Yhdysvallat.
Angela Merkel, Saksan liittokansleri ja fysiikan tohtori, Saksa.
Jens Ejnar Olesen, Skandinavian ja Suomen historian professori, Greifswaldin yliopisto, Saksa.
Helen Ruth Saibil, rakennebiologian professori, Lontoon yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Barbara Schneider, sosiologian ja kasvatustieteen professori, Michiganin osavaltion yliopisto, Yhdysvallat.
Jonathan Robert Seckl, molekyylilääketieteen professori, Edinburghin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.
Touko Siltala, kustantaja.
Stanislav Konstantinovitsh Smirnov, matematiikan professori, Geneven yliopisto, Sveitsi.
2019
Peter Auer, germaanisen filologian professori, Freiburgin yliopisto, Saksa.
Mieke Bal, kirjallisuusteorian emerita-professori, Amsterdamin yliopisto, Alankomaat.
Rudolf Bauer, farmasian professori, Karl-Franzenin yliopisto, Graz, Itävalta.
Beno Csapo, kasvatustieteiden professori, Szegedin yliopisto, Unkari.
Bruce Dickinson, Iron Maiden -rockyhtyeen solisti.
Bengt Holmström, taloustieteen professori, MIT, Yhdysvallat.
Anders Lindroth, mikrometeorologian emeritus-professori, Lundin yliopisto, Ruotsi.
Minna Pyykkö, suomalainen luontotoimittaja ja taidemaalari.
Vaclav Smil, ympäristötieteiden emeritusprofessori, Manitoban yliopisto, Kanada.
2022
Mika Anttonen, St1 Nordic Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Barbara Rosemary Grant, evoluutiobiologi, Princetonin yliopisto, Yhdysvallat.
Jaana Kapari-Jatta, kääntäjä, tunnettu etenkin J. K. Rowlingin Harry Potter-kirjojen suomentajana.
Herbert Warren Marsh, kasvatuspsykologian professori, Australian Catholic University, Australia.
Thomas Rades, farmaseuttisen suunnittelun professori, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska.
Antti Tuuri, suomalainen kirjailija.
Gunther Alberto Arancibia Uhlmann, matematiikan professori, Hong Kongin tiede- ja tekniikkayliopisto, Kiina.
2023
Sauli Niinistö, Suomen Tasavallan presidentti.
Fabiola Gianotti, CERNin pääjohtaja, Sveitsi.
Ole Johansson, Walter ja Andrée de Nottbeckin säätiön hallituksen puheenjohtaja.
Jyrki Lappi-Seppälä, lingvisti ja kääntäjä.
Minna Lindgren, journalisti ja kirjailija.
Alan Lyles, terveyshallinnon järjestelmien professori, Baltimoren yliopisto, Maryland, Yhdysvallat.
Lorenza Mondada, ranskan ja yleisen kielitieteen professori, Baselin yliopisto, Sveitsi.
Madis Noppel, aerosolifysiikan asiantuntija, Tarton yliopisto, Viro.
Kimmo Pietiläinen, tietokirjailija, kääntäjä, julkaisija.
Krista Varantola, englannin kielen professori emerita, kansleri emerita, Tampereen yliopisto.
Detlef Weigel, kehitysbiologian johtaja, Max Planck -instituutti, Tübingen, Saksa.
1643 Simon Kexlerus, matematiikan professori
1647 Michael Wexionius, myöh. aateloituna Gyldenstolpe, moraalin, politiikan ja historian professori
1650 Nicolaus Nycopensis, logiikan ja kaunopuheisuuden professori
1653 Michael Gyldenstolpe, moraalin, politiikan ja historian professori
1656 Abraham Thauvonius, fysiikan ja kasvitieteen professori
1661 Simon Kexlerus, matematiikan professori
1664 Petrus Bergius, pyhien kielten professori
1667 Axel Kempe, moraalin, politiikan ja historian professori
1672 Martin Miltopaeus, kaunopuheisuuden professori
1677 Anders Petraeus, fysiikan professori
1679 Johan Flachsenius, logiikan ja metafysiikan professori
1682 Petrus Laurbecchius, runouden professori
1685 Johan Flachsenius, matematiikan professori
1688 Daniel Achrelius, matematiikan professori
1691 Simon Tolpo, logiikan ja metafysiikan professori
1694 Petter Hahn, fysiikan professori
1697 David Lund, pyhien kielten professori
1700 Torsten Rudeen, runouden professori
1703 Christiern Alander, kaunopuheisuuden professori
1707 Johan Munster, moraalin, politiikan ja historian professori
1712 Lars Tammelin, matematiikan professori
1726 Anders Pryss nuor., runouden professori
1729 Johan Thorwöste, fysiikan professori
1732 Algoth Scarin, moraalin, politiikan ja historian professori
1735 Nils Hasselbom, matematiikan professori
1738 Henrik Hassel, kaunopuheisuuden professori
1741 Johan Browallius, fysiikan professori
1745 Georg Stenman, pyhien kielten professori
1748 Carl Fredrik Mennander, fysiikan professori
1751 Carl Mesterton, logiikan ja metafysiikan professori
1754 Carl Abraham Clewberg, pyhien kielten professori.
1757 Pehr Kalm, taloustieteen professori
1760 Jakob Gadolin, fysiikan professori
1763 Isak Ross, pyhien kielten professori
1766 Martin Johan Wallenius, matematiikan professori
1769 Pehr Adrian Gadd, kemian professori
1772 Wilhelm Robert Nääf, logiikan ja metafysiikan professori
1775 Johan Bilmark, moraalin, politiikan ja historian professori
1778 Anders Planman, fysiikan professori
1782 Lars Leffrén, pyhien kielten professori
1786 Henrik Gabriel Porthan, kaunopuheisuuden professori
1789 Olof Schalberg, logiikan ja metafysiikan professori
1792 Salomon Kreander, taloustieteen professori
1795 Carl Niclas Hellenius, taloustieteen professori
1798 Carl Niclas Hellenius, taloustieteen professori
1802 Johan Gadolin, kemian professori
1805 Johan Gadolin, kemian professori
1810 Frans Michael Franzén, moraalin, politiikan ja historian professori
1815 Gustaf Gabriel Hällström, fysiikan professori
1819 Johan Fredrik Wallenius, kaunopuheisuuden professori
1823 Anders Johan Lagus, käytännöllisen filosofian professori
1827 Hans Henrik Fattenborg, Itämaiden kirjallisuuden professori
1832 Fredrik Wilhelm Pipping, oppihistorian professori
1836 Fredrik Wilhelm Pipping, oppihistorian professori
1840 Carl Reinhold Sahlberg, eläin- ja kasvitieteen professori
1844 Nathanael Gerhard af Schultén, matematiikan professori
1847 Johan Jakob Tengström, filosofian professori
1850 Gabriel Rein, historian professori
1853 Fredrik Woldstedt, tähtitieteen professori
1857 Nils Abraham Gyldén, Kreikan kirjallisuuden professori & Adolf Edvard Arppe, kemian professori
1860 Edvard Jonas Wilhelm af Brunér, Rooman kirjallisuuden professori & Adolf Moberg, fysiikan professori
1864 Adolf Moberg, fysiikan professori
1869 Jakob Johan Wilhelm Lagus, Kreikan kirjallisuuden professori
1873 Lorenz Leonard Lindelöf, matematiikan professori
1877 Zachris Topelius, yleisen historian professori
1882 Sextus Otto Lindberg, kasvitieteen professori
1886 Karl August Engelbrekt Ahlqvist, suomen kielen ja kirjallisuuden professori
1890 Karl Selim Lemström, fysiikan professori
1894 Carl Gustaf Estlander, estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden professori
1897 Edvard Immanuel Hjelt, kemian professori
1900 Karl Gabriel Thiodolf Rein, filosofian professori
1907 Fridolf Vladimir Gustafsson, Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden professori
1910 Fredrik Emil Wolmar Elfving, kasvitieteen professori
1914 Ivar August Heikel, Kreikan kirjallisuuden professori
1919 Viktor Theodor Homén, sovelletun fysiikan professori
1923 Waldemar Ruin, kasvatus- ja opetusopin professori
1927 Wilhelm Ramsay, geologian ja mineralogian professori
1932 Knut Leonard Tallqvist, Itämaiden kirjallisuuden professori
1936 Axel Henrik Hjalmar Tallqvist, fysiikan professori
1938 Arthur Isak Edvard Långfors, romaanisen filologian professori, kunniatohtoripromootio.
1950 Edwin Johan Hildegard Linkomies, Rooman kirjallisuuden professori
1952 Pentti Eelis Eskola, geologian ja mineralogian professori, kunniatohtoripromootio.
1957 Pontus Palmgren, eläintieteen professori
1960 Kaarlo Rafael Koskimies, estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori
1964 Paavo Suomalainen, eläintieteen professori
1969 Ole Roger Reuter, englantilaisen filologian professori
1973 Erik Gustav Elfving, matematiikan professori
1977 Arvi Antti Ilmari Sovijärvi, fonetiikan professori
1982 Olli Erkki Lehto, matematiikan professori
1986 Kaj Brynolf Lindgren, germaanisen filologian professori
1990 Lauri Juhana Myrberg, matematiikan professori
1994 Johan Otto Wilhelm Wrede af Elimä, ruotsinkielisen kirjallisuuden professori
1997 Kalevi Vilho Rikkinen, kulttuurimaantieteen professori
2000 Maarit Kaimio, os. Vuorenjuuri, Kreikan kielen ja kirjallisuuden professori
2003 Sören Arnold Illman, matematiikan professori
2007 Mirja Helena Saari, pohjoismaisten kielten professori
2010 Carl Gustav Gahmberg, biokemian professori
2014 Arto Samuel Mustajoki, venäläisen kirjallisuuden professori
2017 Patrik Scheinin, kasvatustieteen professori
2019 Marja-Liisa Riekkola, analyyttisen kemian professori
2022 Carl Henrik Meinander, historian professori
2023 Jouni Hirvonen, farmasian teknologian professori
2025 Ulla-Maija Forsberg, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori
Kun alun perin promoottoriksi valittu virkaiältään vanhin professori estyi hoitamasta kunniatehtäväänsä sairauden tai muun syyn takia, valitsi Filosofisen tiedekunta hänen tilalleen virkaiältään seuraavaksi vanhimman professorin. Vanhin professori siirtyi tällöin varapromoottorin rooliin.
Varapromoottorit:
1798 Johan Henrik Lindquist, matematiikan professori.
1805 Gustaf Gadolin, pyhien kielten professori.
1832 Johan Henrik Avellan, historian professori, jonka tyttären promovendit valitsivat ensimmäiseksi yleiseksi seppeleensitojattareksi. Tällä valinnalla promovendit halusivat kunnioittaa suosittua professoria, joka oli terveydentilansa takia estynyt toimimasta promoottorina.
1643 Samuel Hartman
1647 Michael Jurvelius
1650 Jonas Betulander
1653 Henrik Carstenius
1656 Anders Petraeus
1661 Petrus Laurbecchius
1664 Benjamin Krook
1667 Nils Ljungbergius
1672 Magnus Brochius
1677 Anders Hasselqvist
1679 Anders Wanochius
1682 Isak Pihlman
1685 Carl Rimmius
1688 Johan Munsterus
1691 Johan Rungius
1694 Lars Tammelin
1697 Wilhelm Wargentin
1700 Johan Wickelgren
1703 Daniel Juslenius
1707 Anders Höök
1712 Erik Asplund
1726 Johan Nylander
1729 Esaias Fellman
1732 Anders Pryss nuor.
1735 Lars Stenbäck
1738 Mikael Lithovius
1741 Johan Kraftman
1748 Johan Borgström
1751 Christian Björklund
1754 Johan Bilmark
1757 Johan Browallius
1760 Fredrik Pryss
1763 Johan Snellman
1766 Karl Krogius
1769 Johan Henrik Lindqvist
1772 Nathanael Gerhard Schultén
1775 Johan Kreander
1778 Isak Nordberg
1782 Carl Fredrik Meinander
1786 Johan Gustaf Justander
1789 Gustaf Gadolin
1792 Pehr Johan Alopaeus
1795 Samuel Vilhelm Heurlin
1798 Gabriel Palander
1802 Carl Reinhold Sahlberg
1805 Johan Gustaf Rancken
1810 Fredrik Bergbom
1815 Johan Matthias Sundvall
1819 Lars Sacklén
1823 Carl Gustaf Sjöstedt
1827 Johan Jakob Nervander
1832 Alexander Fredrik Laurell
1836 Anders Cajander
1840 Adolf Edvard Arppe
1844 Julius Efraim Bergroth
1847 Sven August Ferdinand Strandberg
1850 Robert Erik Lagus
1853 Karl Gabriel Leinberg
1857 Carl Gustaf Estlander & Nils Adolf Erik Nordenskiöld
1860 Karl Gabriel Thiodolf Rein & Anders Johan Malmgren
1864 Johan Julius Frithiof Perander
1869 Alexander Homén
1873 Gustaf Valfrid Vasenius
1877 Fredrik Emil Wolmar Elfving
1882 Sten Edvard Stenij
1886 Emil Nestor Setälä
1890 August Wilhelm Blomqvist
1894 Karl Julius Hidén
1897 Kyösti Nestori Järvinen
1900 Julius Edvard Ailio
1907 Toivo Torsten Kaila
1910 Otto Bruun
1914 Karl Reinhold (Kai) Donner
1919 Veikko Aleksanteri Heiskanen
1923 Björn Erik Karsten
1927 Torsten Holger Klingstedt
1932 Bengt Gösta Englund
1936 Max Ferdinand Söderman
1950 Rolf Rainer Otto Robert Westman
1957 Juhani Päiviö Tommila
1960 Olli Kalervo Jussila
1964 Kirsti Eva-Maria Mäkinen
1969 Matti Johannes Järvinen
1973 Juhani Kaarlonpoika Piilonen
1977 Hannu Ilmari Harjunmaa
1982 Outi Kaija Olivia Merisalo
1986 Malla Kuosmanen
1990 Outi Päivänsalo
1994 Patrick May
1997 Sirke Happonen
2000 Kati Renvall
2003 Taru Jokinen
2007 Tua Henriksson
2010 Mira Strandberg
2014 Sandra Söderholm
2017 T.I. Kahma
2019 Madeleine Ekblom
2022 Sasu Karttunen
2023 Anniina Honka
1643 Petter Torpensis
1647 Anders Ulstadius
1650 Isaak Birger Rothovius nuor.
1653 Nils Lindormi
1656 Anders Elmegren
1661 Anders Heinricius
1664 Joakim Nycopensis
1667 Olof Wallinus
1672 Magnus Echman
1677 Simon Tolpo
1679 Henrik Winter
1682 Abraham Thauvonius nuor.
1685 Elias Woivalenius
1688 Johan Forthelius
1691 Georg Ståhlberg
1694 Johan Helinus
1697 Daniel Sirenius
1700 Anders Hasselqvist
1703 Samuel Kiellinus
1707 Johan Haartman vanh.
1712 Salomon Alanus
1726 Gabriel Fortelius
1729 Johan Welin
1732 Petter Folin
1735 David Starck
1738 Erik Renström
1741 Johan Abraham Alanus
1745 Petter Bonsdorff
1748 Gustaf Bång
1751 Erik Appellöf
1754 Matias Rennerus
1757 Henrik Tocklin
1760 Gabriel Enckell
1763 Carl Avellan
1766 Fredrik Collin
1769 Bengt Jacob Ignatius
1772 Simon Ringbom
1775 Johan Magnus Jung
1778 Johan Kerchström
1782 Alexander Ingman
1786 Adam Johan Tamelander
1789 Jakob Lindebäck
1792 Fredrik Juvelius
1795 Henrik Wörlund
1798 Carl Johan Grevillius
1802 Gustaf Nils Molin
1805 Axel Josias Flodberg
1810 Josef August Höckert
1815 Johan Magnus af Tengström
1819 Alexander Blomqvist
1823 Johan Tennberg
1827 Carl Henrik Ahlqvist
1832 Evert Julius Bonsdorff
1836 Adolf Moberg
1840 Samuel Johan Gustaf Smalén
1844 Jakob Johan Wilhelm Lagus
1847 Ernst Fredrik Theodor Strandberg
1850 Frans Severin Palmros
1853 Samuel Werner von Troil
1857 Nestor Järvinen & Johan Elias Strömborg
1860 Oskar August Frithiof Blomstedt & Bernhard Viktor Theodor Selling
1864 Bernhard Fredrik Godenhjelm
1869 Sakari Levänen
1873 Albert Hjalmar Hjelt
1877 Nils Robert af Ursin
1882 Johan Emil Sourander
1886 Kaarle Leopold Krohn
1890 Gunnar Gabriel Geitlin
1894 Ernst Gustaf Tegengren
1897 Karl Frithiof Sundman
1900 Gustaf Otto Mattsson
1907 Hugo Karsten
1910 Martti Harmaja
1914 Eino Välikangas
1919 Henrik "Heikki" Konrad Paloheimo
1923 Sten Edvard Stenij
1927 Elsa Fredrika Puuska
1932 Ohto Antero Kaarle Oksala
1936 Erkki Aukusti Laurila
1950 Eero Sakari Avela
1957 Raimo Armas Lehti
1960 Matti Klinge
1964 Pentti Urpo Mälkki
1969 Juhani Urmas Eerikki Lehtonen
1973 Sirkka Sinikka Friström
1977 Panu Johannes Rajala
1982 Jouko Kalevi Nuorteva
1986 Heikki Hurtta
1990 Eila Nuorteva
1994 Anne Kolehmainen
1997 Juhani Bonsdorff
2000 Tino Johansson
2003 Sari Karjalainen
2007 Kjell Knapas
2010 Jussi Laherto
2014 Harri Waltari
2017 Rasmus Firon
2019 Tapani Tamminen
2022 Silvija Milosavljevic
2023 Antti Hippeläinen
1815 Henrik Johan Wahlbeck
1819 Alexander Blomqvist, ultimus-gratisti yhdistelmä viimeisen kerran, tämän jälkeen gratistin tehtävä erkani ultimuksen kunniasijasta.
1823 Henrik Tallqvist
1827 Nils Abraham Gyldén
1832 Henrik Heikel
1836 Johan Edvard Öhman
1840 Gabriel Mauritz Waenerberg
1844 Johan Wilhelm Pesonius
1847 Henrik Wilhelm Johan Zilliacus
1850 Karl Collan
1853 Lars Berndt Olsoni
1857 Anders Wilhelm Floman
1860 Georg Asp
1864 Gustaf Rancken
1869 Uno Alexander Kurtén
1873 Carl Probus Solitander
1877 Johan Edvard Juslin
1882 Maximus Widekind af Schultén
1886 Valter August Collan
1890 Werner Elias Meurman
1894 Gustaf Arthur Wittfooth
1897 Paavo Eemil Snellman
1900 Oskari Mantere
1907 Arne Skjold Raahauge Jörgensen
1910 Arno Rafael Cederberg
1914 Väinö Kokko
1919 Väinö Albert Nuorteva
1923 Arne Gabriel Waronen
1927 Yrjö Aarne Jäntti
1932 Lauri Aadolf Puntila
1936 Osmo Lennart Orkomies
1950 Eino Johannes Tuokkola
1957 Jorma Juhani Ahvenainen
1960 Ilkka Matti Tapani Hakalehto
1964 Jussi Heikki Kaarle Olli Ojanen
1969 Kari (Arno Henrik) Selén
1973 Matti Ruohtula
1977 Ilpo Kaarlo Kalervo Tiitinen
1982 Stig-Björn Nyberg
1986 Alexandra Ramsay
1990 Tapio Ilmari Kontio
1994 Annette Forsén
1997 Hanna Korsberg
2000 Tero Halonen
2003 Pia Österman (Widén)
2007 Ville Sinnemäki
2010 Mirja Komulainen
2014 Emma Ronkainen
2017 Mari Lehtoruusu (Kyllönen)
2019 Margareta Ronkainen
2022 Anna-Liisa Koskinen
2023 Timo Kalliokoski
1832 Ida Matilda Avellan myöh. Aminoff 24.10.1817-13.6.1859, puoliso eversti Berndt Adolf Carl Gregori Aminoff
1836 Hedvig Sofia Sahlberg 23.2.1817-21.12.1899, naimaton.
1840 Sofia Rosina von Haartman, myöh. Lavonius. 27.6.1821-11.1.1890. Puoliso Alexander Lavonius.
1844 Anna Sofia Tengström, myöh. Kellgren. 3.9.1826-21.3.1906, puoliso Herman Kellgren.
1847 Augusta Matilda Nervander myöh. Borenius , 1825-1909, puoliso Henrik Gustav Borenius.
1850 Johanna Sofia Gabriela Rein 23.6.1830-1901. naimaton.
1853 Agatha Olivia Törnroth 1832-1888, naimaton.
1857 Josefina Maria Laurell myöh. Tawaststjerna, 6.8.1838-2.5.1904. Puoliso kenraalimajuri Fritiof Alarik Tawaststjerna.
1860 Sofia Alfhild Ilmoni, myöh. Blomqvist. 9.4.1841-6.9.1901. Puoliso Evon metsäopiston johtaja Anton Gabriel Blomqvist.
1864 Aina Sofia Topelius, myöh. Nyberg. 5.10.1846-15.12.1916. Puoliso Berndt Axel Nyberg.
1869 Wilhelmina Sofia Charlotta "Minette" Munck, myöh. Donner. 25.7.1848-10.4.1922. Puoliso professori Otto Donner.
1873 Göthilda Fredrika Elisabet Granfelt, myöh. Solitander. 28.9.1849-2.10.1921. Puoliso Teollisuushallituksen intendentti Carl Probus Solitander.
1877 Anna Ottilia Schauman, myöh. Nohrström. 9.6.1854-13.11.1939. Puoliso Savonlinnan pormestari Arndt Wilhelm Nohrström.
1882 Alice von Willebrand, myöh. Fahlbeck. 26.8.1860-11.2.1929, puoliso Lundin yliopiston professori Pontus Fahlbeck.
1886 Hedvig Maria Estlander, 23.5.1865-18.4.1946. Opettaja ja rehtori, naimaton.
1890 Alma Cecilia "Cely" Mechelin, 12.8.1866-30.7.1950. Sokeainkirjaston perustaja, naiskagaalin perustaja, Suomen Martta-yhdistyksen puheenjohtaja 1901-1902. yms.
1894 Gertrud Maria Saelan, myöh. Blomstedt. 26.6.1875-1.8.1911, puoliso Väinö Alfred Blomstedt.
1897 Ester Elisabet Lindelöf, myöh. af Björkesten. 15.3.1879-11.11.1954. Puoliso Mäntymäen sairaalan omistaja Sigurd Waldemar af Björkesten.
1900 Katri Danielson-Kalmari, myöh. Lehtonen. 12.9.1879-5.12.1941. Puoliso professori Uno Ludvig Lehtonen.
1907 Ingrid af Schultén, 2.10.1889-12.7.1970. Kirjailija, opettaja ja kirjallisuudentutkija.
1910 Herta Emilia Vasenius, myöh. Luther. 27.10.1887-6.5.1989. Puoliso Alexander Ferdinand Luther.
1914 Margareta von Bonsdorff, myöh. Donner. 6.9.1890-17.3.1955. Puoliso professori Karl Reinhold "Kai" Donner. Otto Donnerin ja Minette Munckin poika.
1919 Sofia "Sophie" Mannerheim nuorempi, 7.7.1895-8.2.1963. Presidentti Mannerheimin tytär. Organisoi avustuskampanjan Suomelle Ranskassa talvisodan aikana.
1923 Elli Ståhlberg, myöh. Schauman. 31.10.1898-5.11.1985. Lääkäri. Puoliso lääkintöneuvos Erik Rafael Schauman.
1927 Hilkka Margareta Suolahti, myöh. Linkola. 6.1.1907-24.10.2001. Sairaalalaborantti. Puoliso professori Kaarlo Linkola.
1932 Vera Helena Brotherus, myöh. Palas. 3.9.1910-2012. FM, opettaja ja diplomaattien lasten koulun johtaja. Puoliso Suomen Kanadan suurlähettiläs Reino Sven Palas.
1936 Irma Gertrud Wichmann, 12.3.1918-31.12.2014. Puoliso lääketieteen professori Veikko Ilmari Kahanpää.
1950 Sinikka Linkomies, myöh. Linkomies-Pohjala 13.11.1929-27.1.2000. Promoottori, pääministeri ja yliopiston rehtori Edwin Linkomiehen tytär. FM, lehtori, Kokoomuksen kansanedustaja. Puolisot Kai Karhuvaara, Toivo T. Pohjala.
1957 Anna-Leena Margareta Melander, myöh. Virva.
1960 Salme Ravila, myöh. Kurki.
1964 Hanna Maria von Fieandt.
1969 Kersti Anna Linnea Juva, kääntäjä, tunnetuimpana Taru Sormusten Herrasta.
1973 Outi Kuusi, myöh. Lauhakangas. VTT, Sananparsitutkija ja tietokirjailija.
1977 Salla Kekkonen
1982 Gunilla Donner, kirjailija.
1986 Matilda Wrede, myöh. Wrede-Jäntti, Sosiaalityön yliopistonlehtori, HY.
1990 Leena Tommila, myöh. Hukka.
1994 Tanja Mustajoki
1997 Iris Kaimio, Eläinlääketieteen lisensiaatti.
2000 Laura Hautamäki, Erityisopettaja, Opettajainkoulutuslaitos, HY.
2003 Maria Nuorteva, myöh. Nuottokari.
2007 Pia-Maria Niemi, myöh. Koirikivi, FT, luennoitsija kasvatustieteellisessä, HY.
2010 Ilmo Korhonen
2014 Tii Pylvänäinen, komedianäyttelijä, mm. Jättekiva (2018) ja Aallonmurtaja (2017).
2017 Jemina Kauristie, pohjoismaisten kielten yo, Tampereen yliopisto.
2019 Liisa Lavonen, väitöskirjatutkija, HY.
2022 Ann-Mari Yliperttula, kemian yo, Turun yliopisto.
2023 Vilma Toivonen
1840 Adolf Moberg
1844 Carl Wilhelm Törnegren
1847 Edvard Jonas Wilhelm af Brunér
1850 Fabian Collan
1853 Robert Erik Lagus
1857 Oskar August Toppelius & Lorenz Leonard Lindelöf
1860 Karl August Engelbrekt Ahlqvist
1864 - ei promovoitu ainuttakaan tohtoria.
1869 Karl Gabriel Thiodolf Rein
1873 - ei promovoitu ainuttakaan tohtoria.
1877 August Fredrik Sundell
1882 Runar Freyvid Rancken
1886 Ivar August Heikel
1890 Emil Nestor Setälä
1894 Heikki Paasonen
1897 Enzio Rafael Reuter
1900 Ivan Uschakoff
1907 Toivo Ilmari Bonsdorff
1910 Arthur Isak Edvard Långfors
1914 Harri Gustaf Holma
1919 Lars Olaf Homén
1923 Yrjö Väisälä
1927 Gustaf Adolf Alfons Takolander
1932 Yrjö Henrik Toivonen
1936 Gunnar Mickwitz
1950 Lauri Albert Posti
1957 Veikko Oma Toivo Okko
1960 Pentti Lieto Hillevi Tilvis
1964 Juhani Päiviö Tommila
1969 Tuomo Antero Pekkanen
1973 Osvi Aatos Lahtinen
1977 Ohto Heikki Sulevi Manninen
1982 Mikko Esa Paavo Jokinen
1986 Pekka Tammi
1990 Heimo Olavi Haikala
1994 Pia Vuorela
1997 Antti Arjava
2000 Katariina Öörni
2003 Tuomas Heikkilä
2007 Pia Bäckström
2010 Ilona Riipinen
2014 Tytti Tuominen-Soini
2017 Åsa Hirvonen
2019 Harri Mäcklin
2022 Sanna Oinas
2023 Alexandra Jurgilevich
1840 Fredrik Hertzberg
1844 Matthias Alexander Castrén
1847 Jakob Johan Wilhelm Lagus
1850 Abraham Herman August Kellgren
1853 Johan Oskar Immanuel Rancken
1857 Johan Gustaf Frosterus & Nils Adolf Erik Nordenskiöld
1860 Johan Gabriel Geitlin
1864 - ei promovoitu ainuttakaan tohtoria.
1869 Carl Synnerberg
1873 - ei promovoitu ainuttakaan tohtoria.
1877 Johannes Reinhold Aspelin
1882 August Ramsay
1886 Viktor Theodor Homén
1890 Axel Henrik Hjalmar Tallqvist
1894 Uno Alfons Saxén
1897 Yrjö Jooseppi Wichmann
1900 Viktor Axel Hackman
1907 Heikki Ojansuu
1910 Viljo Johannes Mansikka
1914 Toivo Henrik Järvi
1919 Kaarlo Linkola
1923 Karl Reinhold (Kai) Donner
1927 Veikko Aleksanteri Heiskanen
1932 Leo Eino Aario
1936 Kustaa Gideon Vilkuna
1950 Kari Onni Uolevi Karhunen
1957 Ilmari Kohtamäki
1960 Lauri Olavi Honko
1964 Helena Maria Lehtonen
1969 Liisa Kaarina Simola
1973 Heikki Juhani Hakkarainen
1977 Olli Juhani Lokki
1982 Juhani Kaarlonpoika Piilonen
1986 Eeva-Liisa Poutanen
1990 Ulla-Maija Kulonen, myöh. Forsberg.
1994 Kirsi Saarikangas
1997 Hannu Tiitinen
2000 Päivi Pahta
2003 Timo Sajavaara
2007 Eetu-Pekka Räsänen
2010 Tiina Sikanen
2014 Merja Voutilainen
2017 Inkeri Koskinen
2019 Liubov Vetoshkina
2022 Otto Kari
2023 Anna Rawlings
1840 prof. Johan Jacob Nervander
1844 prof. Nils Abraham Gyldén
1847 adjunkti Carl Wilhelm Törnegren
1850 adjunkti Carl Wilhelm Törnegren
1853 dos. Fredrik Berndtson
1857 hist. fil. prof. Zacharias Topelius, fys. math. prof. Henrik Gustaf Borenius
1860 historian dos. Johan Gustaf Frosterus
1864 - ei promovoitu yhtäkään tohtoria
1869 prof. Johan Gustaf Frosterus
1873 - ei promovoitu yhtäkään tohtoria
1877 prof. Fredrik Johan Wiik
1882 dos. Anders Severin Donner
1886 prof. Oskar Emil Tudeer
1890 prof. Otto Donner
1894 prof. Eemil Nestori Setälä
1897 dos. Kaarlo Mainio Levander
1900 prof. Jarl Werner Söderhjelm
1907 prof. Anders Severin Donner
1910 prof. Axel Wallenskiöld
1914 prof. Knut Leonard Tallqvist
1919 dos. Gunnar Castrén
1923 prof. Hjalmar Tallqvist
1927 prof. Albert Lilius
1932 prof. Artturi Kannisto
1936 prof. Edvin Linkomies
1950 prof. Martti Rapola
1957 prof. Leo Aario
1960 prof. Matti Kuusi
1964 prof. Eino Jutikkala
1969 prof. Pentti Aalto
1973 prof. Lauri Myrberg
1977 prof. Päiviö Tommila
1982 prof. Carl-Gustav Gahmberg
1986 prof. Maija Lehtonen
1990 prof. Liisa Ahtee
1994 prof. Raimo Hiltunen
1997 prof. Heikki Solin
2000 prof. Carl G. Gahmberg
2003 prof. Erkki Kouri
2007 prof. Carl G. Gahmberg
2010 prof. Markku Kulmala
2014 prof. Markku Niemivirta
2017 prof. Mats Gyllenberg
2019 prof. Arto Haapala
2022 prof. Risto Hotulainen
2023 prof. Sirkku Juhola
Maisterikysymyksen esittäjät vuodesta 1775 alkaen.
1775 dos. Matthias Calonius
1778 dos. Johan Henrik Lindquist
1782 filosofian adjunkti Gabriel Tidgren
1786 filosofian adjunkti Anders Röring
1789 Matematiikan dos. Isak Nordberg
1792 astronomian dos. Adam Johan Tammelander
1795 dos. Johan Lundvall
1798 Matematiikan dos. Anders Johan Mether
1802 dos. Hans Henrik Fattenborg
1805 Historian ja luonnonoikeuden adjunkti Hans Henrik Fattenborg
1810 Filosofian adjunkti Johan Henrik Avellan
1815 Filosofian adjunkti Bergbom
1819 Rooman kirjallisuuden adjunkti Johan Gabriel Linsén
1823 Kreikan kirjallisuuden adjunkti Carl Gustaf Nykopp
1827 varakirjastonhoitaja Johan Jacob Tengström
1832 Historian vt. prof. Reinhold von Becker
1836 kirjallisuushistorian adjunkti Alexander Blomqvist
1840 eläintieteen ja botaniikan adjunkti Johan Magnus af Tengström
1844 Fysiikan ja matematiikan adjunkti, prof. Johan Jacob Nervander
1847 Filosofian prof. Germund Fredrik Aminoff
1850 prof. & yliopiston rehtori Fredrik Cygnaeus
1853 Historian dos. Jacob Edward August Grönblad
1857 hist. fil. historian vt. prof. Karl Konstantin Tigerstedt, fys. math. matematiikan dos. Wilhelm Neovius.
1860 hist.fil. saksan kielen lehtori Carl Collan, fys. math. prof. Fredrik Wilhelm Mäklin
1864 filosofian dos. Karl Gabriel Thiodolf Rein
1869 dos. Axel Olof Freudenthal
1873 prof. Fredrik Julius Petersen
1877 eläintieteen dos. Johan Axel Palmén
1882 prof. Johan Julius Frithiof Perander
1886 prof. Julius Leopold Fredrik Krohn
1890 prof. Fridolf Vladimir Gustafsson
1894 prof. Osker Emil Tudeer
1897 dos. Edvard Alexander Westermarck
1900 prof. Carl Gabriel von Bonsdorff
1907 prof. Arvi Grotenfelt
1910 prof. Juho Heikki Vennola
1914 prof. Yrjö Wichmann
1919 prof. Karl Frithiof Sundman
1923 prof. Arvi Grotenfelt
1927 prof. Harry Federley
1932 prof. Kaarlo Linkola
1936 prof. Eino Kaila
1950 prof. Henrik Zilliacus
1957 prof. Eino Jutikkala
1960 prof. Gustaf Järnefelt
1964 prof. Matti Kuusi
1969 vt. prof. Kaarle Kurki-Suonio
1973 prof. Eino Jutikkala
1977 prof. Folke Stenman
1982 prof. Olli Välikangas
1986 prof. Olli Halkka
1990 vt. prof. Markku Moilanen
1994 prof. Göte Nyman
1997 prof. Pertti Kansanen
2000 prof. Anu Klippi
2003 prof. Patrik Scheinin
2007 prof. Anu Klippi
2010 prof. Hanna Lehti-Eklund
2014 prof. Dennis Bamford
2017 dos. Jouni Lehtoranta
2019 prof. Timo Vesala
2022 prof. Leena Järvi
2023 apulaisprof. Anu Lahtinen
Filosofisen tiedekunnan promootiorunoilijat vuodesta 1726 alkaen, ennen tätä useampi runoilija kirjoitti eri maistereille useitakin onnittelurunoja eli gratulaatioita.
1726 lat. Abraham Achrenius - Votivi flores, viridi de stipite fontis Castalii...
1729 lat. Zacharias Michaelis Dahl - Carmen votivum, cum laurum pieriam..., ruots. Matthias Hallenius - Wälment fägne-skrifft, då med hans kongl. maj:ts...
1732 lat. Zacharias Michaelis Dahl - Carmen eteosticho-votivum, qvum indultu..., ruots. Johan Forstein & Gregorius Hallenius - Fägne-dicht, då med hans kongl. maj:ts...
1735 lat. Jacob Krook - Carmen votivum, cum indultu illustrissimi..., ruots. N. P. Blidberg - När Mars med vapenbrak kringvandar vida jorden...
1738 lat. Erik Renström - Vindiciae ingeniorum svethicorum.
1741 ruots. Erik Renström - Då Hans Kongl. Majt:s...
1745 ruots. C. F. Mennander - Lärdomens nytta och belöning.
1748 ruots. Erik Appellöf - Wishetens tredubbla skänck.
1751 ruots. G. A. S. Aspegren - Svensk Lyck-Önskan och Fägnad.
1754 ruots. Pehr Adrian Gadd - Nyttan af Lärdoms uppmuntran och belöning i samhällen.
1757 ruots. Pehr Adrian Gadd - Fägne-Runor.
1760 ruots. L. O. Leffrén - När wishet smak och tycke leder på då öfwas dygd och winnes heder...
1763 ruots. David H. Deutsch - Vetenskapernas Bidragande till Sedernas Förbättring
1766 ruots. Henrik Gabriel Porthan - När glada åkerfällt kring bygdens hyddor lysa...
1769 ruots. Henrik Gabriel Porthan - Hvi sker, at Sannings bild vår siäl så kraftigt retar...
1772 ruots. Henrik Gabriel Porthan - Et haf sig för min syn ses ut i rymden sträcka...
1775 ruots. A. N. Clewberg - Tankar om svårigheten att finna sanningen.
1778 ruots. Jakob Tengström - Så fordom Svea folk af krigisk vildhet fordes...
1782 ruots. Gabriel Tidgren - Förrn dagens stjerna bröt ut Chaos fångelse fram...
1786 ruots. A. Ingman - Ibland de ädle värf, som Menskjo-slägtet vördat...
1789 ruots. A. Ingman - Om der verkningar, som tidernas omväxling hafva på snillet...
1792 ruots. F. M. Franzen - Tyst smög sig sömnen bärt, som mina ögon stängde...
1795 ruots. C. B. Rutström - Hör den slagna malmens ljud...
1798 ruots. F. M. Franzen - Öfver Philosophien af det adertonde seklet
1802 ruots. Michael Choraeus - Menniskans värde
1805 ruots. G. I. Hartman - Den tredje odlingen
1810 ruots. J. H. Avellan - Känslan, såsom upphof till ondt och godt
1815 ruots. J. G. Linsén - Ungdoms-idealen
1819 ruots. Axel Gabriel Sjöström - Oskulden
1823 ruots. Axel Gabriel Sjöström - Skyddsgudinnorna
1827 ruots. Axel Gabriel Sjöström - Hjertats hemlighet
1832 ruots. Johan Jakob Nervander - Den höga acten redan gått förbi...
1836 ruots. Johan Jakob Nervander - Tiden tvenne sekler räknar...
1840 ruots. Fredrik Cygnaeus - Det var en sabbatsafton Junisolen...
1844 ruots. Zacharias Topelius - Vid fjärran stranden af enslig insjö bölja...
1847 ruots. Fredrik Berndtson - Kunskap, visdom går ju ut att spana...
1850 ruots. Fredrik Cygnaeus - Porthan sig reste upp och talte detta...
1853 ruots. Zacharias Topelius - Har vetenskapen ett fädernesland?
1857 ruots. C. W. Törnegren - Det varde ljus! - I Världens ursprungstimma...
1860 ruots. Zacharias Topelius - Striden om ljuset
1864 ruots. Fredrik Cygnaeus - Alla fåglar, som från Suomi flyttat...
1869 suom. A. Oksanen - Käy sisään vaan, sä Suomen runotarkin...
1873 suom. Julius Krohn - Nuoruus, kultainen aik', oi ihmisen autuas aamu!
1877 ruots. Gabriel Lagus - Helsning. Och våren återkommit på lätta skyars ljus...
1882 ruots. Theodor Lindh - Helsning.Min hand var full med gröna blad och blommor...
1886 ruots. Gabriel Lagus - Bland allt det mägtiga här på jord...
1890 suom. Paavo Cajander - Sanotaan, että muinoin, ruots. riemujen tervehdyksena Z. Topelius - Helsning från 1840
1894 ruots. Zacharias Topelius - Sanningen i går, i dag och i morgon, Gratulaationa: Fredrik Cygnaeus - Helsning.
1897 suom. A. Jännes - Toukokuun-lauluja
1900 suom. A. V. Forsman - Hyvästi, ajan lapsi harmaapäinen...
1907 suom. Eino Leino - Henki.
1910 ruots. Hjalmar Runeberg - Sanning, eviga makt, som byggt det strålande kosmos...
1914 suom. V. A. Koskenniemi - Planeettain laulu.
1919 - ei runoja.
1923 suom. V. A. Koskenniemi - Toukokuun lauluja.
1927 ruots. Hjalmar Procope - Morgonstrofer.
1932 suom. Uuno Kailas - Aika, ruots. Örnulf Tigerstedt - Vetenskapen till forskaren
1936 suom. A. Kivimaa - Valo ja ihminen, ruots. J. Rundt - Unga vandrare.
1950 suom. Aale Tynni - Metsässä tuulee, ruots. Emil Zilliacus - Apollon talar.
1957 suom. Viljo Kajava - Yhä henki luo, ruots. Bo Carpelan - Ordet.
1960 suom. P. Mustapää - Apollonin syntymä, ruots. Ole Torvalds - Hälsning från Delphi
1964 suom. Tuomas Anhava - Toukokuu 1964, ruots, Lars Hulden - Relation.
1969 suom. Pertti Nieminen - Näinä päivinä, ruots. P-H. Påvals - Torso.
1973 - Ei runoja.
1977 suom. Pekka Suhonen - Valon empire, ruots. Bo Carpelan - Forska, leva.
1982 suom. Leena Krohn - Kysymysten kuvastimia, ruots. Lars Hulden - Synpunkter.
1986 suom. Kirsti Simonsuuri - Runo Helsingin yliopiston..., ruots. Ralf Nordgren - Tiden är nu vår vän.
1990 suom. Heidi Liehu - Syntymä, ruots. Leif Salmén - En snok löper fri.
1994 suom. Tiina Kaila - Tervehdys, ruots. Martin Enckell - Hälsning
1997 suom. Ilpo Tiihonen - Tervehdys, ruots. Agneta Ara - Hälsning.
2000 suom. Jusa Peltoniemi - Täältä, missä taloissa on kestävät savupiiput, ruots. Agneta Enckell - (eva talar till adam).
2003 suom. Olli Heikkonen - Niin ihminen syntyy, ruots. Carina Nynäs - Forskarens A-B- och C-D-lära.
2007 suom. Sanna Karlström - Promootioruno, ruots. Lars Hulden - Körsbärsträdet. Ode till Universitetet.
2010 suom. Vesa Haapala - Ihminen, ihmisapinoiden heimoa, nykyisistä kädellisistä laajimmalle levinnyt..., ruots. Hannele Mikaela Taivassalo - Hjärtat har långa korridorer.
2014 suom. Henriikka Tavi - Juhlaruno, ruots. Tomas Bäck - Promotionsdikt 23 maj 2014.
2017 suom. Matti Kangaskoski - Mikä mahdollistaa, ruots. nimimerkki C. B.:n Liksåsom molnen glants af Solens strålar brar... runo v. 1757 promootiosta uudelleen esitys, lausujana laulaja Emma Salokoski.
2019 suom. uudelleen esitys A. Oksasen onnittelurunosta Tervehdyssanoja v. 1869, lausujana näyttelijä Eero Ojala, ruots. Tatjana Brandt - På den här sidan av mörkret: en lyrisk essä.
2022 lat. Samuel Hartmanin Votiva Clausulan v. 1643 uudelleen esitys, latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden professori Anneli Luhtala lausui runon promootiopäivällisillä.
2023 suom. V. A. Koskenniemen Toukokuun lauluja v. 1923 ja ruots. Axel Gabriel Sjöströmin Skyddsgudinnor v. 1823 runojen uudelleenesitykset promootiopäivällisillä.
Filosofisen tiedekunnan promootioiden jumalanpalvelusten juhlasaarnaajat vuodesta 1810 alkaen.
1810 Pedagogisen seminaarin lehtori Henrik Snellman
1815 Teologian pappisseminaarin pastori, rovasti Alexander Lauraeus
1819 Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen Johan Grönlund
1823 Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen Carl Fredrik Lindevall
1827 Mietoisten kappalainen Engelbrekt Rancken
1832 Teoreettisen filosofian dosentti Axel Adolf Laurell
1836 Hauhon kirkkoherra, rovasti Carl Elias Alopaeus
1840 Viipurin kirkkoherra Johan Gabriel Norring
1844 Porvoon kimnaasin lehtori Gabriel Mauritz Waenerberg
1847 Teologian professori Frans Ludvig Schauman
1850 Helsingin vt. kappalainen Karl Edvard Aspelund
1853 Dogmatiikan ja siveysopin vt. professori Axel Fredrik Granfelt
1857 Käytännöllisen teologian professori Frans Ludvig Schauman
1860 Käytännöllisen teologian professori Frans Ludvig Schauman
1864 Käytännöllisen teologian professori Frans Ludvig Schauman
1869 Käytännöllisen teologian professori Carl Gustaf von Essen
1873 Dogmatiikan ja siveysopin professori Axel Fredrik Granfelt
1877 Dogmatiikan ja siveysopin professori Gustaf Johansson
1882 Kirkkohistorian professori Herman Råbergh
1886 Kirkkohistorian professori Herman Råbergh
1890 pastori Karl Adolf Appelberg
1894 Kuopion piispa Gustaf Johansson
1897 Porvoon piispa Herman Råbergh
1900 Porvoon piispa Herman Råbergh
1907 kirkkohistorian professori Jaakko Gummerus
1910 teologian tohtori Erkki Kaila
1914 riemumaisteri, Porvoon piispa Herman Råbergh
1919 riemumaisteri, arkkipiispa Gustaf Johansson
1923 Tampereen piispa Jaakko Gummerus
1927 riemumaisteri, seminaarinjohtaja emeritus Zacharias Schalin
1932 Viipurin piispa Erkki Kaila
1936 Tampereen piispa Aleksi Lehtonen
1950 Tampereen piispa Eelis Gideon Gulin
1957 Uuden Testamentin eksegetiikan professori Aimo Tauno Nikolainen
1960 Helsingin piispa Martti Simojoki
1964 Vanhan Testamentin eksegetiikan professori Leevi Aarre Samuel Lauha
1969 pastori Seppo Arne Kjellberg
1973 Dogmatiikan professori Seppo Antero Teinonen
1977 Porvoon piispa Karl-Erik Forssell
1982 Helsingin piispa Aimo Tauno Nikolainen
1986 Helsingin piispa Samuel Lehtonen
1990 Raamatun alkukielten apulaisprofessori Raija Sollamo
1994 Porvoon piispa Erik Vikström
1997 Helsingin tuomiorovasti Mikko Heikka
2000 riemutohtori, arkkipiispa Mikko Juva
2003 Helsingin piispa Eero Huovinen
2007 Helsingin tuomiorovasti Matti Poutiainen
2010 Porvoon piispa Björn Vikström
2014 arkkipiispa Kari Mäkinen
2017 Vanhan Testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen
2019 Vanhan Testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen
2022 Espoon piispa Kaisamari Hintikka
2023 Helsingin piispa Teemu Laajasalo
1869 dos. Johan Jakob Chydenius
1873 dos. Karl Selim Lemström
1877 dos. Mathias Stenbäck
1882 dos. Mathias Stenbäck
1886 prof. Mathias Stenbäck, promovendit valitsivat.
1890 dos. Aug. af Schultén
1894 dos. Werner Söderhjelm
1897 prof. Werner Söderhjelm
1900 dos. Axel Wallensköld
1907 prof. Hugo Pipping
1910 prof. J. Mikkola
1914 prof. Hugo Suolahti
1919 prof. Ernst Lindelöf
1923 prof. U. T. Sirelius
1927 prof. Kaarlo Linkola
1932 prof. Arthur Edv. I. Långfors
1936 prof. Eino Kaila
1950 prof. Antti Sovijärvi
1957 prof. Ernst Philip Palmén
1960 prof. Lauri Vuorela
1964 prof. Niilo Eemil Tapio Valonen
1969 prof. Martti Johannes Tienari
1973 prof. Antti Siivola
1977 prof. Matti Klinge
1982 prof. Henrik Wallgren
1986 prof. Paul Fogelberg
1990 prof. Arto Mustajoki
1994 prof. Martti T. Kuikka
1997 apulaisprof. Terttu Tuomi-Gröhn
2000 prof. Heimo Saarikko
2003 prof. Ulla-Maija Kulonen
2007 prof. Keijo Hämäläinen
2010 prof. Sari Lindblom-Ylänne
2014 prof. Kaarle Hämeri
2017 prof. Jouko Rikkinen
2019 prof. Hanna Korsberg
2022 prof. Minna Palmroth
2023 prof. Jaakko Leino
1873 dos. Fredrik Saltzman
1877 dos. Fredrik Saltzman
1882 lkt. tri M. W. af Schultén
1886 dos. vapaaherra A. af Schultén
1890 dos. J. J. Tikkanen
1894 dos. A. Wallenskiöld
1897 dos. C. von Bonsdorff
1900 tri Yrjö Wichmann
1907 tri Renvall
1910 tri L. Öholm
1914 tohtori Fredrik Saltzman
1919 Harri Holma
1923 dos. C. A. Nordman
1927 dos. Erik Kihlman
1932 tri H. Petersen-Dyggve
1936 Eino Jutikkala
1950 tri. Eino E. Suolahti
1957 dos. Berndt Holger Thesleff
1960 dos. fil. tri Kai Otto Donner.
1964 dos. Lars Henrik Wallgren
1969 dos. Johan Henrik Lilius
1973 dos. Matti Klinge
1977 dos. Anto Leikola
1982 dos. Paavo Hohti
1986 apulaisprofessori Veijo Meisalo
1990 dos. Juhani Lokki
1994 dos. Laura Kolbe
1997 dos. Hannu Heikkilä
2000 dos. Matti Meri
2003 dos. Päivi Palojoki
2007 dos. Leena Peltonen
2010 dos. Tuomas Heikkilä
2014 dos. Tiina Sikanen
2017 dos. Outi Salminen
2019 dos. Mikko Airavaara
2022 dos. Jonna Kulmuni
2023 dos. Anu Laine
Tämä listaus sisältää itsenäisyyden ajan kantaatit.
1919
Teos: Promootiokantaatti 1890
Säveltäjä: Richard Faltin
Teksti: Kaarle Krohn
Lisätietoja: Kantaatti vuodelta 1890, kantaesitettiin myös Sibeliuksen promootiomarssi
1923
Teos: Promotions kantaten år 1914, op. 22
Säveltäjä: Leevi Madetoja
Teksti: Ernst v. Knàpe
Lisätietoja: Toisinto vuodelta 1914
1927
Teos: Suvinen ilta, Promootiokantaatti sopraano- ja tenorisooloille, sekakuorolle ja orkesterille, op. 19
Säveltäjä: Sulho Ranta
Teksti: P. Mustapää
Lisätietoja: kantaesitys
1932
Teos: Promotions kantaten år 1914, op. 22
Säveltäjä: Leevi Madetoja
Teksti: Ernst v. Knàpe (käännös V. Vesala)
Lisätietoja: Vuodelta 1914, esitettiin suomeksi
1936, 1950, 1957, 1960 ja 1964
Teos: Lux Triumphans
Säveltäjä: Leevi Madetoja
Teksti: Otto Manninen
Lisätietoja: Tilattu yliopiston Helsinkiin muuton 100-vuotisjuhlaan 1928, esitetty myös promootioissa 1950, 1957, 1960 ja 1964
2000
Teos: Metsässä tuulee (osia vuoden 1950 promootiorunosta)
Säveltäjä: Timo-Juhani Kyllönen
Teksti: Aale Tynni
Esittäjä: Akateeminen Laulu promootiopäivällisillä
Lisätietoja: kantaesitys Finlandiatalon konserttisalissa
2007
Teos: Promotio Cantata
Säveltäjä: Pasi Lyytikäinen
Teksti: Saila Susiluoto
Esittäjä: Ylioppilaskunnan soittajat, sopraano Jutta Holmberg, bassobaritoni Nicholas Söderlund
Lisätietoja: kantaesitys
2010
Teos: Seppelöity Athene op. 25, juhlamarssi orkesterille
Säveltäjä: Mikko Nisula
Esittäjä: YS
Lisätietoja: kantaesitys
2014
Teos: Promotions kantaten år 1914, op. 22
Säveltäjä: Leevi Madetoja
Teksti: Ernst v. Knàpe (käännös V. Vesala)
Esittäjä: YS
Lisätietoja: Esitettiin kolme osaa vuoden 1914 kantaatista
2019
Teos: Promootiokantaatti (2019)
Säveltäjä: Tiina Myllärinen
Teksti: August Ahlqvist
Esittäjä: YS ja AL
Lisätietoja: kantaesitys, teksti Ahlqvistin promootiorunosta 1869
2023
Teos: Science Frictions
Säveltäjä: Cecilia Damström
Teksti: Cia Rinne
Esittäjä: Ylioppilaskunnan Soittajat, Akateeminen laulu, solisti David Hackston
Lisätietoja: Promootion riemuvuoden tilaustaideteos. Esitettiin kolmessa kevään promootiossa, mutta ei teologisessa koska solistilla oli jo toinen tapahtuma. Kantaesitys kunniatohtorien julkistustilaisuudessa 3/2023.
Filosofisen tiedekunnan promootiojuhlallisuudet alkavat Floran päivänä 13.5. yleisen seppeleensitojan valinnalla, joka tapahtuu maisteripromovendien latinankielisessä kokouksessa. Yleinen seppeleensitoja on jonkun yliopiston professorin tai muun merkkihenkilön lapsi, ja valinnalla promovendit haluavat kunnioittaa ko. professoria. Valintaa seuraa yleisen seppeleensitojan kosinta, ja tämän annettua suostumuksensa tehtävään siirrytään kulkueessa Kumtähden kentälle ylioppilaiden kevätjuhlaan muistamaan Maamme-laulun ensiesitystä. Lopuksi nautitaan puheiden ryydittämä juhlallinen lounas.
Varsinainen promootio kestää kolme päivää touko-kesäkuun vaihteessa. Sen pukeutumissäännöt ovat hyvin tarkat, ja suurimpaan osaan tilaisuuksista pukeudutaan frakkiin ja iltapukuun. Ensimmäisenä päivänä eli torstaina valmistaudutaan promootioaktiin sitomalla maisteripromovendien laakeriseppeleet ja hiomalla symbolisesti tohtorien miekat. Ilta päättyy seppeleensitojais- ja miekanhiojaisillallisiin, joilla kuullaan useita puheita. Huolella ennakkoon valmistellut monikieliset puheet voivat käsitellä esim. puhujan edustamaa tieteenalaa tai jotain yhteiskunnallista kysymystä ja ovat oleellinen osa promootioperinnettä. Puheet julkaistaan promootiojulkaisussa promootion jälkeen.
Keskimmäisenä päivänä eli perjantaina on vuorossa promootion päätilaisuus eli promootioakti, joka järjestetään yliopiston juhlasalissa. Akti on kuin harjoiteltu näytelmä, jossa tarkkaa koreografiaa noudattaen vihitään promovendit maistereiksi ja tohtoreiksi ja luovutetaan heille tutkintonsa symbolit. Ensin promovendit, heidän seuralaisensa ja yliopiston edustajat saapuvat saliin tarkasti järjestettyinä kulkueina. Promoottorin puheen jälkeen priimusmaisterille ja -tohtorille esitetään omaan oppialaan liittyvä kysymys, johon heidän on vastattava. Kun vastaus on hyväksytty, voidaan promovointi aloittaa. Promovendit nousevat tarkan koreografian mukaisesti kukin vuorollaan parnassolle vastaanottamaan akateemiset arvonmerkkinsä: promoottori painaa laakeriseppeleet maisterien päähän ja kultaiset maisterinsormukset heidän sormeensa sekä antaa tohtoreille miekan ja tohtorinhatun. Promovoinnin ajan soitetaan yleensä kotimaista klassista musiikkia, minkä lisäksi musiikki on aktissa muutenkin tärkeässä roolissa: perinteinen ohjelmisto sisältää ainakin Sibeliuksen Promootiomarssin ja Andante Festivon. Usein promootioon myös tilataan uusia sävellyksiä (perinteisimmin promootiokantaatti), jotka kantaesitetään promootioaktissa.
Promootioakti päättyy ultimusmaisterin puheeseen isänmaalle, jonka jälkeen siirrytään kulkueena yliopiston juhlasalista Tuomiokirkkoon promootiojumalanpalvelukseen tai vaihtoehtoisesti tunnustuksettomaan tilaisuuteen. Kulkueet ovat perinteinen osa akateemisia juhlia, ja yleensä kulkuetta kokoontuu seuraamaan Senaatintorille myös jonkin verran yleisöä. Perjantai-iltana vietetään vielä promootiopäivällisiä, joilla mm. esitetään erikseen tilatut promootiorunot (usein yksi suomen- ja yksi ruotsinkielinen) tai muuta varta vasten tilattua taiteellista ohjelmaa. Promootiopäivällisillä kuullaan jälleen myös puheita, joista tärkeimpänä puhe yliopistolle, johon yliopiston rehtori vastaa.
Kolmas päivä eli lauantai alkaa retkellä, joka on tyypillisesti purjehdus johonkin lähisaareen tai kierros Helsingin edustalla. Retki on promootion epämuodollisin tilaisuus, ja sen aikana nautitaan myös lounas.
Lauantai ja koko maisteripromootio päättyy tanssiaisiin Vanhalla ylioppilastalolla. Tanssiaiset aloitetaan kutsuvieraspoloneesilla, perinteisellä näytöstanssilla. Tanssiin osallistuu promootioon kuuluvia henkilöitä kuten promoottori, yleinen seppeleensitojatar, kunniatohtoreita ja riemumaistereita. Tämän jälkeen on vuorossa tohtoripoloneesi, jossa vastapromovoidut tohtorit tanssivat mustissa asuissaan.
Poloneesin jälkeen vuorossa on maisterifranseesi, jossa vastapromovoidut maisterit pääsevät esittämään upean kuviotanssin. Franseesi tanssitaan neliömuodostelmissa, ja tanssi on kuvioiltaan monipuolinen ja erittäin näyttävä. Jokaisella parilla on tanssissa oma paikkansa. Tanssi ei ole kuvioiltaan vaikea oppia – tanssitaidottomiksi itsensä kokevien ei tarvitse huolestua – mutta yhdenaikaisuuden ja -mukaisuuden saavuttamiseksi franseesin harjoitteluun on varattu useita harjoituskertoja, joihin tanssiin osallistuvien on sitouduttava osallistumaan.
Näytöstanssien jälkeen vuorossa ovat juhlatanssit, joihin kaikki voivat osallistua tanssikorttiinsa illan aikana sopimiensa parien kanssa. Perinteisiä akateemisia juhlatansseja ovat mm. Poloneesi, Pompadour, Pas d'Espagne, Valse Mignon, Cicapo ja Grande Valse. Tanssikortit jaetaan kaikille tanssiaisiin osallistuville heidän saapuessaan Vanhalle ylioppilastalolle. Promootioitoimikunta järjestää yleensä halukkaille tanssiharjoituksia ennen promootiota.
Tanssiaisiin liittyy myös paljon muita vakiintuneita elementtejä, kuten promootion keskeisten hahmojen kunnioittaminen kantamalla heitä kantotuolissa.
Tanssiaisten päätteeksi järjestäydytään öiseen kulkueeseen, joka kulkee keskustan katuja ja puistoja pitkin. Matkan varrella pysähdytään patsaiden kohdalla pitämään puheita ja laulamaan perinteisiä ylioppilaslauluja. Aamun sarastaessa kulkue päättyy puheeseen nousevalle auringolle, Filosofisen tiedekunnan perinteen mukaan Senaatintorilla yliopiston päärakennuksen edessä.
Promootioperinne elää edelleen vahvana. Viime vuosina vapaaehtoisten määrä promootiotoimikunnissa on ollut runsas, ja 2000-luvun seremoniat ovat rikkoneet osallistujamäärien ennätyksiä. Nykytilanteen perusteella promootioperinteen tulevaisuus näyttää valoisalta ja turvatulta, vaikka on mahdollista, että jossain vaiheessa, samoin kuin 1970-luvulla, yhteiskunta alkaa pitää seremonioita vanhanaikaisina, eliittimäisinä ja nykymenoon sopimattomina.
Akateemisen maailman viimeaikaisia kehityssuuntia voidaan pitää promootioperinteen suurimpana uhkana, kun leikkaukset yliopistoilta ja opiskelijoilta sekä opintoaikojen rajoittamisen vaikutukset tulevat näkyviin. Yliopistoille promootiot ovat tärkeä osa akateemista elämää ja siksi niitä tuetaan taloudellisesti ja tilojen kautta. Yliopistojen talouden kiristyessä myös promootioiden rahoitus muuttuu, josta seuraava osallistumismaksujen nousu voi vähentää osallistujien määrää. Myös yleinen hintojen nousu näkyy promootioiden taloudessa, samoin kuin ilahduttavat kumppanuudet säätiöiden ja yksityislahjoittajien kanssa, jotka haluavat tukea perinnettä.
Toisaalta opiskeluaikojen lyhentäminen ja opiskelijoiden nopeamman valmistumisen painostus tuovat haasteita aktiivisen opiskelijaelämän ja perinteiden jatkuvuuden kannalta. Monet promootioiden erityispiirteet kumpuavatkin suomalaisista opiskelijaperinteistä, joihin promootion osallistujat ja vapaaehtoiset tutustuvat opintojensa aikana, esimerkiksi osakuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen vuosijuhlissa. Kun opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua opiskelijatoimintaan heikkenevät, tulevaisuuden promootiojärjestäjillä ei välttämättä ole enää tarvittavaa vahvaa tietämystä akateemisista perinteistä.
Promootioperinne on kuitenkin onnistunut pysymään elossa Suomessa lähes 400 vuotta läpi monen sodan, nälänhädän ja poliittisen myllerryksen. Siksi sitä voidaan pitää kykenevänä säilyttämään elinvoimansa ja jatkamaan toimintaansa haastavissakin olosuhteissa. Perinteen jatkuvuutta ja elinvoimaa turvaa myös se, että jokainen promootio sopeutuu aikaansa. Sen vuoksi on tärkeää, että promootioita saavat järjestää nousevat sukupolvet itse, koska vain niillä on tuntuma siihen, mitkä yhteiskunnalliset symbolit ja ilmiöt vaativat huomiota ja täten osaltaan muokkaavat perinnettä. Esimerkkejä tästä ovat 2000-luvulla mukaan tulleet piirteet kuten ensimmäiset miespuoleiset yleiset seppeleensitojat sekä tunnustuksettomat tilaisuudet ekumeenisten promootiojumalanpalvelusten rinnalla kaikissa tiedekunnissa. Historian kaikki trendit ovat usein ensin näkyneet akateemisen eliitin toiminnassa, ja sieltä levinneet koko kansan tietoisuuteen. Itse yliopisto myös seuraa muiden alojen ilmiöitä, ja mukautuu moderniin elämään, säilyttäen oman vahvan identiteettinsä ja juuret.
Ensimmäisestä promootiosta 1643 tähän päivään saakka on promootioihin kuulunut tiedettä ja ylentymistä akateemiseen yhteisöön, mutta myös runoutta ja riemua. Monitaiteellisessa tapahtumassa näkyy vahvasti ylisukupolvinen yhteisöllisyys, verkostoituminen, vapaaehtoistyö ja ajan tärkeimpien yhteiskunnallisten kysymysten esiin nostaminen. Yhteisölle promootio on toistuva, kollektiivinen tapahtuma, mutta jokaiselle osallistujalle ainutlaatuinen kokemus. Historiansa tunteva yliopisto ei elä menneisyydessä – menneisyys elää meissä.