Promootioperinne

Tällä sivulla esittelemme promootioperinnettä yleisesti sekä erityisesti Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan osalta. Filosofinen tiedekunta koostuu humanistisesta, matemaattis-luonnontieteellisestä, bio- ja ympäristötieteellisestä, kasvatustieteellisestä sekä farmasian tiedekunnasta.
Promootioperinne: tausta ja historiaa

Promootiot ovat säilyneet osana yliopistoperinnettä läpi vuosisatojen muuttuen ja mukautuen.  On harvinaista, että edelleen harjoitetaan suureksi osaksi samanlaisia juhlamenoja kuin niiden alkuvaiheissa. Promootio on siis esimerkki todella hyvin säilyneestä aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Maisteripromootioperinne lisättiin Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017. 

Promootiot ovat syntyneet keskiajalla: Bolognassa ja Pariisissa on pidetty promootioita jo 1200-luvulla. Helsingin yliopiston, eli entisen Turun akatemian (1640-1827) ja Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston (1827-1918), promootioperinne syntyi varhain, kun ensimmäinen filosofisen tiedekunnan promootio järjestettiin vuonna 1643, vain kolme vuotta Turun akatemian perustamisen jälkeen. Perinne on siitä lähtien jatkunut lähes katkeamattomana ja levinnyt myös muihin tiedekuntiin ja yliopistoihin. Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio on edelleen promootioista suurin. 

Turun Akatemian filosofisen tiedekunnan promootiot pysyivät lähes muuttumattomina, vain maistereille tarkoitettuina yksipäiväisinä tapahtumina 1800-luvun alkupuolelle asti. Promootio alkoi kokoontumisella promoottorin kotona, josta promovendit siirtyivät kulkueessa Akatemiatalolle, jossa promoottori vihki heidät. Monet nykyiset promootion piirteet, kuten kulkueet ja priimusmaisterille esitettävä kysymys, ovat nähtävillä jo näissä vanhimmissa promootioissa. Myös promootioon liittyvä symboliikka on säilynyt ennallaan vuosisatoja: jo 1700-luvulla laakeriseppele symboloi maisterien saavutuksia. Samoin promootioakti alkaa edelleen promoottorin puheella ja päättyy ultimuksen puheeseen. Promootio koostui kolmesta juhlatilaisuudesta: promootioaktista, juhlajumalanpalveluksesta ja promootiopäivällisistä. Yliopisto toimi vaatimattomissa puitteissa, ja promovoiduiksi tulivat vain miehet.

1800-luvulla yliopistolla oli keskeinen asema yhteiskunnassa, ja promootiot sekä muut yliopistolliset juhlat olivat lähes ainoita Suuriruhtinaskunnan omia yleisiä juhlatilaisuuksia. Nämä juhlat tarjosivat Suomen poliittiselle eliitille ja sivistyneistölle myös mahdollisuuden tavata aikana, jolloin tiedotusvälineet olivat kehittymättömiä ja välimatkat pitkiä kulkea. Promootioilla oli siten myös vahva sosiaalinen ja kansallinen merkitys.  Promootiotraditio sai 1800-luvun aikana useita piirteitä, jotka ovat edelleen mukana, kuten esimerkiksi riemumaistereiden promovointi sekä tohtoreiden promovointi samassa tilaisuudessa maisterien kanssa. 1850-luvulla myös Maamme-laulu vakiinnutti paikkansa osana promootion ohjelmaa.  Juhlallisuuksien kesto piteni 1870-luvulla kolmi- tai nelipäiväisiksi. Promootioon otettiin mukaan lisää tilaisuuksia, ja mm. tanssiaiset vakiintuivat osaksi promootiota 1880-luvulla, kun niille oli tarjolla täydellinen tila vastikään valmistuneella Ylioppilastalolla (nyk. Vanha ylioppilastalo). Samalla promootioiden koko kasvoi ja niistä kehittyi merkittäviä seurapiiritapahtumia: tilaisuuksien historia tunnetaan hyvin, koska lehdistö kirjoitti niistä ahkerasti.

Suomalaiset ominaispiirteet

Hiljalleen tapa vihkiä maistereita promootioissa hävisi muualta maailmasta, ja promootio alkoi saada piirteitä, jotka esiintyvät vain Suomessa. Yksi täysin suomalainen erikoisuus on yleisen seppeleensitojan (alun perin yleisen seppeleensitojattaren) valinta. 

Helsingin maisteripromootioita pidettiin jo 1840-luvulla suomalaisena perinteenä, joka vahvisti suomalaiskansallista identiteettiä. Samaan aikaan monien muiden maiden yliopistoissa maisteripromootiot olivat jo hävinneet, mutta Suomessa akateemiset promootiojuhlallisuudet symboleineen liittyivät isänmaallisuuteen ja säilyivät sen vuoksi. Vuoden 1850 filosofisen tiedekunnan promootiossa laulettiin ensimmäisen kerran promootioaktin lopussa Maamme-laulu, joka vakiintui promootioiden ohjelmaan. 1800-luvun lopulla promootiota uhkasivat jännitteet Venäjän suhteen, sillä promootioissa esiintyi suomalaiskansallista henkeä. Promootion järjestäminen vaatikin keisarin suostumuksen.

Suomen itsenäistymisen jälkeen promootioperinne jatkui katkeamattomana. Itsenäisen Suomen ensimmäinen promootio järjestettiin 1919. Toisen maailmansodan jälkeen maisteripromootioiden järjestämisessä oli peräti 14 vuoden tauko; edellinen yhtä pitkä tauko perinteessä oli ollut 1700-luvulla suuren Pohjan sodan vuoksi. Pitkän tauon jälkeen promootion järjestäminen oli hankalaa, sillä promootioperinteen monia yksityiskohtia oli vaikea muistaa. Tämän myötä perinteeksi alkoi vakiintua muistokirjan tekeminen jokaisesta promootiosta. 1970-luvulla promootioita pidettiin vanhanaikaisina ja elitistisinä, ja ne jäivätkin aiempaa pienimuotoisemmiksi. 1980-luvulle tultaessa yhteiskunnan ilmapiiri kuitenkin muuttui, ja promootioista tuli jälleen suosittuja.

Promootiolla on eurooppalaiset juuret, mutta siitä on tullut nimenomaan suomalaisen kulttuurin ilmentymä. Läpi vuosisatojen on koettu, että valmistuneiden maisterien ja tohtorien saavutusten näyttävä juhlistaminen kuuluu akateemiseen elämään. Promootioperinne onkin nähty arvokkaana osana suomalaista yliopistoelämää ja se on säilynyt elinvoimaisena läpi vaikeidenkin aikojen. Samalla perinne on myös kehittynyt, kun jokainen promootio ja toimikunta pyrkii tuomaan jotain uutta vuosisataiseen perinteeseen.

Teidän ankara työnne ja hiljaisten öiden valvontanne ovat opettaneet teille, että kieltäymys ja raudanluja tahto raivaavat tien korkeampia päämääriä kohti.
Filosofisen tiedekunnan promootio

Ensimmäinen Filosofisen tiedekunnan promootio vietettiin vuonna 1643 Turun Akatemiassa, jolle kuningatar Kristiinan ja holhoojahallituksen antamassa perustamiskirjassa oli myönnetty oikeus promovoida tohtoreita, maistereita ja baccalaureuksia (nyk. kandidaatteja).  Promootiomenojen malli tuotiin Turkuun Ruotsista ja Saksasta, ja 1800-luvun puoliväliin asti hallitusvalta pyrki säätelemään promovoitavien lukumäärää estääkseen liian monien tai heikkotasoisten henkilöiden promovoimisen maisterin korkeaan oppiarvoon. 

Filosofinen tiedekunta promovoi vain maistereita 1800-luvun alkupuolelle asti, koska tiedekunta toimi valmistavana propedeuttisena tiedekuntana kaikille yliopisto-opiskelijoille ennen siirtymistä ylempiin professionaalitiedekuntiin. Filosofian maisterin ja tohtorin arvot eivät olleet eriytyneet vielä 1600- ja 1700-luvuilla, jolloin maisteripromootiossa saattoi molempien arvonimien yhdistelmätittelin Filosofian maisteri ja tohtori (lat. Magister ac Doctor Philosophiae). Vuoden 1828 statuuteissa maisterin ja tohtorin arvot erotettiin toisistaan. Ensimmäinen promootio Helsingissä pidettiin vuonna 1832, mutta ensimmäiset filosofian tohtorit promovoitiin vasta 1840. Samalla paine promootioon osallistuvien lukumäärän rajoittamiseen purkautui ja promootio alkoi kehittyä yhä enemmän vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvaksi opiskeluajan päättäväksi juhlaksi. 

1800-luvun lopulla kielikysymyksestä eli suomen ja ruotsin kielen asemasta tuli keskeinen osa ylioppilaspolitiikkaa. Kielikysymys alkoi vaikuttaa myös promootioihin. Ensimmäisen kerran suomen kieltä käytettiin puheissa filosofisen tiedekunnan promootiossa vuonna 1864, vuosi kielireskriptin antamisen jälkeen. Lopulta kielipolitiikka näkyi promootioissa lähes kaikessa, kuten promootioiden puheiden, runojen ja kantaattien kielivalinnoissa, yleisten seppeleensitojattarien ja gratistien vaaleissa. Promootioihin liittyvät kieliriidat kärjistyivät vuonna 1903 niin, ettei filosofisen tiedekunnan promootiota voitu järjestää ollenkaan niiden vuoksi. 

Naisten tulo filosofisen tiedekunnan promootioihin muutti ja monipuolisti ohjelmaa: mukaan tulivat seppeleensitojaiset päivällisineen varsinaisen promootiopäivän aattona ja huviretket promootiopäivän jälkeisenä päivänä ennen tanssiaisia. Näin promootioista tuli kolmipäiväisiä.

Vuoden 1932 filosofisen tiedekunnan promootiossa tapahtui ensi kerran historiassa niin, että tasavallan päämies oli mukana promootiossa riemumaisterina vuoden 1882 promootiosta. Presidenttinä oli "Ukko-Pekka" Pehr Evind Svinhufvud ja hänen läsnäolonsa antoi luonnollisesti omaa harvinaista loistoaan koko promootiolle. Riemumaisteri Svinhufvud kutsui kaikki promovendit sitojattarineen ja sitojineen sekä tohtorit miekkoineen ja hattuineen presidentin linnaan kahvikesteille, joka korvasi tavanomaisen laivamatkan. 

Vuoden 2014 promootio oli historian toistaiseksi suurin promootio, kun juhlaan osallistui 620 promovendia. Tämän jälkeen filosofisen tiedekunnan promootioita on järjestetty tiheämmin kuin aikaisemmin. Aiemmin vakiintunut neljän vuoden väli on nykyään yleensä kaksi vuotta jotta mahdollisimman moni halukas mahtuisi mukaan. Näin on syntynyt ns. uusia promootioista, jolla ei ole suoraa edeltäjää 50 vuoden takana menneisyydessä. Promootioissa vahvana elävä riemupromootioperinne sisältää 50 vuoden takaisen promootion huomioimisen osana promootiojuhlaa, mm. kutsumalla silloin promovoidut uudestaan mukaan kunniapaikalle riemupromovendeina. 

Vuonna 2023 Helsingin yliopisto vietti promootion riemuvuotta Filosofisen tiedekunnan 100. promootion kunniaksi. Riemuvuoden yksi tavoite oli vahvistaa yliopistoyhteisön positiivista omakuvaa vahvan ylisukupolvisen ja ainulaatuisen aineettoman kulttuuriperinnön esiintuomisella yhteisön oman hyvinvoinnin ja moniäänisyyden tunnistaen. Vuosi 2023 oli myös elävän perinnön teemavuosi Suomessa, jolloin juhlistettiin 20-vuotiasta Unescon sopimusta ja Suomen 10-vuotista taivalta aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen jäsenmaana. 

Aiemmin farmasian tiedekunnasta on promovoitu vain tohtoreita, mutta vuodesta 2023 alkaen myös proviisorit ovat olleet kutsuttuja osallistumaan filosofisen tiedekunnan promootioon maisteripromovendeina.

Filosofisen tiedekunnan promootiot kautta aikojen

Turussa järjestetyt promootiot: 

1. 4.5.1643

2. 4.5.1647

3. 2.5.1650

4. 3.5.1653

5. 6.6.1656

6. 11.6.1661

7. 24.5.1664

8. 28.5.1667

9. 4.6.1672

10. 27.7.1677

11. 24.11.1679

12. 7.12.1682

13. 21.7.1685

14. 26.7.1688

15. 25.11.1691

16. 25.11.1694

17. 14.12.1697

18. 14.12.1700

19. 14.12.1703 

20. 17.6.1707

21. 15.2.1712 

22. 14.6.1726

23. 25.6.1729 

24. 4.7.1732

25. 11.7.1735 

26. 14.7.1738 

27. 18.7.1741

28. 18.7.1745

29. 3.8.1748

30. 30.7.1751

31. 25.7.1754

32. 2.7.1757

33. 25.8.1760

34. 6.7.1763

35. 29.7.1766

36. 6.7.1769

37. 22.7.1772

38. 28.7.1775 

39. 30.6.1778

40. 20.6.1782

41. 22.6.1786

42. 14.7.1789

43. 22.6.1792

44. 23.6.1795 

45. 26.6.1798 

46. 15.6.1802

47. 28.6.1805

48. 6.7.1810

49. 13.10.1815 

50. 28.6.1819

51. 27.6.1823

52. 10.7.1827

Helsingissä järjestetyt promootiot:

53. 21.6.1832

54. 21.6.1836

55. 20.7.1840

56. 21.1.1844

57. 22.6.1847

58. 19.6.1850

59. 30.5.1853

60. 29.5.1857

61. 31.5.1860

62. 31.6.1864

63. 31.6.1869

64. 30.5.1873

65. 31.5.1877

66. 31.5.1882

67. 31.7.1886

68. 30.5.1890

69. 31.5.1894

70. 31.5.1897  

71. 30.5.1900 

72. 30.5.1907 

73. 31.5.1910 

74. 29.5.1914 

75. 31.5.1919 

76. 31.5.1923 

77. 31.5.1927 

78. 31.5.1932 

79. 30.5.1936 

15.3.1938 kunniatohtoripromootio

80. 31.5.1950 

25.5.1952 kunniatohtoripromootio 

81. 31.5.1957 

82. 31.5.1960 

83. 31.5.1964 

84. 31.5.1969 

85. 31.5.1973 

86. 27.5.1977

87. 28.5.1982 

88. 30.5.1986 

89. 1.6.1990 

90. 27.5.1994 

91. 30.5.1997 

92. 2.6.2000 

93. 6.6.2003 

94. 25.5.2007 

95. 28.5.2010

96. 23.5.2014

97. 26.5.2017 

98. 24.5.2019 

99. 27.5.2022 

100. 26.5.2023

101. 23.5.2025

1840 

Paul Heinrich Fuss, matemaatikko, Pietarin keisarillinen tiedeakatemia. 

Leonard Gyllenhaal, Ruotsi. Upseeri ja hyönteistutkija. 

Lars Gabriel von Haartman, Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin talousosaston varapuheenjohtaja.

Israel Hwasser, Ruotsi. Turun Akatemian lääketieteen professori emeritus, muuttanut Ruotsiin. 

Jacob Judén, suomalainen kirjailija nimellä Jaakko Juteini.

Emil Lentz, Pietari. Keisarillisen tiedeakatemian akateemikko, Pietarin yliopiston professori. 

Peter von Köppen, Keisarillisen tiedeakatemian apulainen, Pietari. 

Nils Gustav Nordenskiöld, mineralogi ja valtioneuvos.

Mihail Ostrogradsky, Pietari. 

P. Pletneff, Pietari. Akateemikko ja Pietarin keisarillisen yliopiston professori ja v.t. rehtori.

Carl August Ramsay, senaattori ja salaneuvos.

Robert Henrik Rehbinder, kreivi, Suomen asiain ministerivaltiosihteeri.

Vasili Shukovski, runoilija ja  Venäjän keisarillisen akatemian jäsen, Pietari.

Christian von Steven, Pietari. Haminassa syntynyt ja uran Venäjällä tehnyt kasvitieteilijä ja entomologi.

Johan Agapetus Törngren, lääketieteen professori ja arkkiatri.



1860

Matthias Akiander, Venäjän kielen professori ja Suomen historian tutkija.

Stepan Baranovski, Venäjän kielen professori, Helsinki.

Fredrik Cygnaeus, estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori, Helsinki.

Sven Gabriel Elmgren, yliopiston kirjaston varakirjastonhoitaja.

Elias Lönnrot, suomen kielen professori, Kalevalan kokoaja.

Johan Wilhelm Snellman, siveysopin ja tieteellisten järjestelmien professori, filosofi, sanomalehtimies ja valtiovaraintoimituskunnan päällikkö.



1869

Alexander Armfelt, kreivi ja Suomen asiain ministerivaltiosihteeri Pietarissa.



1877

Fredrik Pacius, yliopiston musiikinopettaja ja säveltäjä, suomalaisen musiikin isä.

Fredrik Julius Petersen, roomalaisen kirjallisuuden professori, Helsinki.

Robert Alfred Renvall, SKS:n kirjastonhoitaja, matrikkeleiden kokoaja.



1882

Eduard Viktor Eugène Hisinger, Fagervikin ruukinpatruuna, vapaaherra, valtiopäivämies ja kasvitieteilijä.

Julius Leopold Fredrik Krohn, yliopiston suomen kielen lehtori, kansanrunouden tutkija, ensimmäisen suomenkielisen pro gradu -tutkielman kirjoittaja.



1897

Emanuel Wilhelm Bergman, Kuninkaallisen Valtionarkiston arkistonhoitaja, Ruotsi.

Anton Gabriel Blomqvist, Evon metsäopiston johtaja, Suomen metsänhoidon isä.

Artur Edvard von Bonsdorff, lääkäri ja valtiopäivämies.

Karl Gabriel Leinberg, opettaja ja koulu- ja kirkkohistorian tutkija, Jyväskylän opettajaseminaarin johtaja.

William Nylander, kasvitieteilijä ja etenkin jäkälien tutkija.



1907

Juhani Aho, kirjailija ja lehtimies.

Paavo Emil Cajander, runoilija ja kääntäjä.

Josef E. Mandelstam, Venäjän kielen professori.

Walter Magnus Runeberg, kuvanveistäjä.

Anders Thiodolf Saelan, lääkäri, kasvitieteilijä ja Lapinlahden mielisairaalan ylilääkäri.

Robert Adolf Armand Tigerstedt, fysiologian tutkija ja lääkäri.



1914

Jean Sibelius, säveltäjä.



1919

Carl Gustaf Emil Mannerheim, valtionhoitaja, kenraali ja Valkoisen Suomen armeijan ylipäällikkö.

Pehr Evind Svinhufvud, valtionhoitaja-emeritus, senaatin johtaja, juristi ja itsenäisyysaktivisti.



1923

Akseli Waldemar Gallen-Kallela, taiteilija.

Mauritz Emil Fredrik Hallberg, valtiopäivämies.

Robert Fredrik Hermansson, valtio-oikeuden professori, oikeusoppinut ja valtiopäivämies.

Erik "Eero" Nikolai Järnefelt, yliopiston piirustussalin piirustuksen opettaja.

Axel August Lähteenkorva, kansanperinteen tutkija ja kerääjä.

Rabbe Axel Wrede, siviilioikeuden professori, valtiopäivämies, oikeusoppinut.



1927

Matthias Johann Eisen, kansanrunouden professori, Tarton yliopisto, Viro.

Bernhard Rudolf Estlander, opettaja ja historioitsija.

V. A. Koskenniemi, runoilija, Turun yliopiston rehtori.

Otto Manninen, runoilija.

Johan Magnus Salenius, opettaja ja historioitsija.

Otto Alexander Paul Trüstedt, kaivosinsinööri ja geologi, Outokummun kaivoksen löytäjä.

Emma Irene Åström, opettaja ja ensimmäinen maisteriksi promovoitu nainen Suomessa.



1932

Bertel Johan Sebastian Gripenberg, runoilija.

Robert Kajanus, säveltäjä, kapellimestari ja yliopiston musiikin opettaja.

Gottlieb Eliel Saarinen, arkkitehti.



1936

Tor Harald Carpelan, sukututkija ja yliopiston sihteeri.

Heikki Valentin Klemetti, säveltäjä, sovittaja ja kuoronjohtaja.

Frans Emil Sillanpää, kirjailija.

Wanold Wrydon Wilkman, valtiongeologi.



1938

Herbert Hoover, Yhdysvaltain emeritus-presidentti.



1950

Wäinö Waldemar Aaltonen, kuvanveistäjä.

Rolf L. Grönblad, hammaslääkäri ja levätutkija.

Eirik Mikael Hornborg, historioitsija ja kansanedustaja.

Eino Armas Kalima, teatterinjohtaja ja ohjaaja.

Aina Johanna Lähteenoja, historian tutkija ja kansanedustaja.

Vilho Petter Nenonen, Suomen armeijan tykistökenraali.

Selim Palmgren, säveltäjä.

Maila Talvio (oik. Mikkola), kirjailija.

Harald Öhquist, kenraaliluutnantti ja jääkäri.



1952

Kustaa VI Aadolf, Ruotsin kuningas.



1957

Axel Erik Heinrichs, Suomen armeijan jalkaväenkenraali ja jääkäri.

Wolter Edvard Hellén, Luonnontieteellisen museon entomologisten kokoelmien kustos.

Alfons Hällström, insinööri ja keksijä, jonka keksintö on mm. mäntysuopa.

Armas Järnefelt, säveltäjä ja professori.

Ilmari Kianto, kirjailija.

Lauri Johannes Kuusanmäki, opettaja, historioitsija ja kansatieteilijä.

Kaarlo Matti Marjanen, yliopiston puhetekniikan lehtori, lausuja, kirjailija ja runoilija.



1960

Erik Alfred Torbjörn "Björn" Collinder, suomalais-ugrilaisten kielten professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.

Rabbe Arnfinn Enckell, kirjailija, runoilija ja taidemaalari.

Juho Kujola, lyydin ja karjalan kielen tutkija.

Toini Ida Elise Melander, kirjastonhoitaja ja kirjahistorian tutkija.

Yrjö Reenpää, filosofi ja fysiologi.

Tyyni Maria Tuulio, kirjailija, kirjallisuudentutkija ja suomentaja.



1964

Urho Kaleva Kekkonen, Suomen tasavallan presidentti.

Martti Eero Kaila, mielitautiopin professori ja Lapinlahden mielisairaalan ylilääkäri.

Otto Toivo Lyy, runoilija ja kääntäjä.

Swan Ohto Antero Manninen, hallintovirkamies, suomentaja ja tietokirjailija.

Akseli Aapeli Saarisalo, Itämaisen kirjallisuuden professori emeritus.

Karl Henrik Sten Stockmann, Stockmannin tavaratalon johtaja.

Margareta Lovisa von Frenckell-Thesleff, kirjallisuudentutkija ja kirjailija.

Bengt Axel von Törne, säveltäjä ja tietokirjailija.



1969

Paul Ariste, kielitietelijä, Tarton yliopisto, Viro.

Torsten Valdemar Gustafsson, teoreettisen fysiikan professori, Lundin yliopisto, Ruotsi.

Paavo Juhani Haavikko, kirjailija.

Marta Hirn, historioitsija ja Kansallismuseon kuvakokoelmien hoitaja.

Pentti Emerik Valdemar Järvi, Jokioisten observatorion johtaja.

Erkki Oskari Kivinen, yliopiston rehtori.

Eino Aulis Leskinen, kielitieteilijä ja karjalaismurteiden sanakirjan toimittaja.

Francis Peabody Magoun, englannin kielen professori, Harvardin yliopisto, Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat.

William Richard Mead, maantieteen professori, Lontoon yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Atli Hagar Olsson, kirjailija ja kirjallisuuskriitikko.

John Wilhelm Ryselin, yli-insinööri, kuparin liekkisulatusmenetelmän toinen kehittäjä.

Yrjö Petteri Sivola, insinööri, sulfiittiselluloosan keitto- ja keittokemikalioiden talteenottomenetelmän kehittäjä.

Carl Eric Sonck, ihotautien professori ja kasvitieteilijä.

Erik Thuneberg, lääkäri ja kasvitieteilijä.

Elias Gustaf Adolf Wessén, pohjoismaisten kielten professori, Tukholman yliopisto, Ruotsi.



1973

Lauri Emil Aho, ylipormestari ja Helsingin kaupunginjohtaja.

Tauno Pietari Angervo, Pohjola-yhtiöiden toimitusjohtaja.

Nikolai Nikolaivitsh Bogoljubov, teoreettinen fysiikka, Neuvostoliiton tiedeakatemia, Neuvostoliitto.

Henrik V. Grönroos, yliopiston kirjaston amanuenssi. Vastasi kirjaston kokoelmien evakuoinnista sodan aikana.

Louis Leonor Hammerich, germaanisen filologian professori, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska.

Armas K. E. Holmio, professori, Finlandia College, Hancock, Michigan, Yhdysvallat

Arvi J. Huuskonen, lääkintöneuvos.

Kaarlo Arvi Kivimaa, kirjailija, runoilija ja teatterinohjaaja.

Erik Johan Ragnar Kreuger, teollisuusneuvos ja lintuharrastaja.

Keijo Johannes Mikola, Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen johtaja.

Gyula Ortutay, etnografi, Budapest

Vilho Suonio Setälä, valokuvaaja, toimittaja ja tietokirjailija.

Arvo Albin Turtiainen, runoilija ja suomentaja.

Atos K. Wirtanen, kirjailija



1977

Arne W. Appelgren, FK, Pohjanmaan museon intendentti.

Arno A. Bellack, kasvatustieteen professori, Columbian yliopisto, New York, Yhdysvallat.

Anna Karolina Bondestam, kirjailija, kääntäjä ja historioitsija.

Torbjörn Oskar Caspersson, lääketieteen ja biofysiikan professori, Tukholman yliopisto, Ruotsi.

Fedot Petrovitsh Filini, Leningrad

Frederick William Gehring, matematiikan professori, Michiganin yliopisto, Ann Arbor, Michigan, Yhdysvallat.

Geza Képes, kirjailija, Unkari

Jorma P. E. Kinnunen, FM.

Helmut Klein, Berliini

Sten Hjalmar Lindroth, aatehistorian professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.

Martti Olavi Talvela, oopperalaulaja.

Aale Maria Tynni, runoilija ja olympiavoittaja.

Léon Charles Prudent Van Hove, teoreettisen fysiikan professori, Utrechtin yliopisto, Alankomaat.



1982

Erik Valdemar Bergman, säveltäjä, akateemikko, säveltämisen professori emeritus, Sibelius-Akatemia.

Knut Bergsland, fennougristiikan professori, Oslon yliopisto, Norja.

Gerald E. Brown, teoreettisen fysiikan professori, Stony Brookin yliopisto, New York, Yhdysvallat.

Lennart Axel Edvard Carleson, matematiikan professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.

Nils Thorsten Elias Fries, fysiologian ja anatomian professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.

Ragnar Arthur Granit, fysiologian professori, lääketieteen nobelisti, Karoliininen Instituutti, Tukholma, Ruotsi.

Heikki Hugo Herlin, vuorineuvos.

Marie-Louise van Herreweghe, psykologisen kasvatuksen professori, Ghentin yliopisto, Belgia.

Herbert Hunger, bysantinistiikan professori, Wienin yliopisto, Itävalta.

Eeva Elisabeth Joenpelto, kirjailija

Heino Liimets, pedagogiikan professori, Tallinnan pedagoginen laitos, Viro.

Bengt G. Rånby, polymeerikemian professori, Kuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu, Tukholma, Ruotsi.

Aleksandr Vasilijevitsh Sidorenko, geologian ministeri, Moskova, Neuvostoliitto. post mortem

Thomas Henry Warburton, kirjailija ja kääntäjä.

Ants Viires, Eestin Neuvostotasavallan Tiedeakatemian vanhempi tutkija, kansatiede, Tallinna, Viro.



1986

Alfred V. Aho, Bell Telephone Laboratories tietojenkäsittelytieteen osaston johtaja, New Jersey

Gösta Berg, professori, Nordiska Museetin emeritus johtaja, Tukholma

Staffan Helmfrid, kulttuurimaantieteen professori ja Tukholman yliopiston rehtori, Tukholman yliopisto, Ruotsi.

David E. Hunt, Toronton yliopisto, The Ontario Institute for Studies in Education,

Mauri Kalervo Korhonen, valokuvaaja, tietokirjailija, sienitutkija ja yliopiston Kasvimuseon apulaiskonservaattori.

Lennart Georg Meri, virolainen kirjailija, myöhemmin jälleen itsenäistyneen Viron ensimmäinen presidentti.

John A. Niemi, aikuiskasvatustieteen professori, Northern Illinois University, Illinois, Yhdysvallat. 

Marja Annikki Niiniluoto, toimittaja ja suomentaja.

Lauri (Lassi) Juhani Yrjönpoika Nummi, kirjailija ja kääntäjä.

Richard W. Ojakangas, geologian professori, Minnesotan yliopisto, Minnesota, Yhdysvallat.

Els Oksaar, yleisen ja vertailevan kielitieteen professori, Hampurin yliopisto, Saksan liittotasavalta.

Jean C. Perrot, fennougristiikan professori, Centre d'Etudes Finno-Ougriennes Pariisi

Solveig Margareta von Shoultz, kirjailija ja lyyrikko.

Kurt Strebel, matematiikan professori, Zürichin yliopisto, Sveitsi.

Yrjö I. Toivola, diplomi-insinööri, teollisuusneuvos.



1990

Mauno Koivisto, Suomen Tasavallan presidentti.

Ritva Ahonen-Mäkelä, lausuntataiteilija ja HY:n puheopin lehtori.

Sir Michael Atiyah, matematiikan professori, Oxfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Arvid Carlsson, neurobiologian ja farmakologian professori, Göteborgin yliopisto, Ruotsi.

Elias James Corey, orgaanisen synteettisen kemian professori, Harvardin yliopisto, Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat.

Albert Lange Fliflet, magister artes, kääntäjä, kääntänyt mm. Kalevalan ja Kantelettaren norjaksi.

Brian Groombridge, aikuiskasvatustieteen professori, Lontoon yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Jaakko Itälä, MLL:n pääsihteeri, ent. opetusministeri, peruskoulu-uudistuksen vaikuttaja.

Juri Karaulov, venäjän kielen professori, Neuvostoliiton tiedeakatemia.

Eero Kataja, Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja.

Jaan Kross, virolainen kirjailija.

Rafael Lapesa, akateemikko, Espanjan kuninkaallisen akatemian johtaja, Madrid, Espanja.

Charles Letteri, pedagogiikan professori, Vermontin yliopisto, Burlington, Vermont, Yhdysvallat.

A. A. Logunov, akateemikko, Moskovan valtionyliopiston johtaja, Moskova, Neuvostoliitto.

Olli V. Lounasmaa, matalien lämpötilojen fysiikan tutkimusprofessori, TKK.

Marc Van Montagu, geeniteknologian professori, Ghentin yliopisto, Belgia.

Daniel H. Norris, bryologian professori, Humboldt-valtionyliopisto, Arcata, Kalifornia, Yhdysvallat.

Jaakko Numminen, opetusministeriön kansliapäällikkö.

Thomas Radil, neurofysiologian laitoksen johtaja, Tsekkoslovakian tiedeakatemia, Praha, Tsekkoslovakia.

Pirkko-Liisa Rausmaa, FL, satujen ja kansantanssien tutkija.

Johannes Salminen, kirjailija.

George C. Schoolfield, Saksan ja Skandinavian kirjallisuuden professori, Yalen yliopisto, New Haven, Connecticut, Yhdysvallat.

Ilmari Soisalon-Soininen, Vanhan Testamentin eksegetiikan emeritusprofessori, HY.

Stig Strömholm, Uppsalan yliopiston rehtori, Ruotsi.



1994

Paul-Johannes Alvre, suomalais-ugrilaisten kielten professori, Tarton yliopisto, Viro.

Robert Austerlitz, yleisen kielitieteen ja uralistiikan professori, Columbian yliopisto, New York, Yhdysvallat.

Erwin Bertaut, Grenoblen ydinfysiikan tutkimuskeskuksen johtaja, Grenoble, Ranska.

Rut Bryk, keramiikkataiteilija.

Christina Enroth-Cugell, neurobiologian professori, Northwestern Yliopisto, Illinois, Yhdysvallat.

Sen-Itiroh Hakomori, Washingtonin yliopisto, Seattle, Washington, Yhdysvallat.

Wilfried Hartman, kasvatustieteen professori, Hampurin yliopisto, Saksa.

Veli Matti Tapani Huurre, arkeologi.

Bruce A. Jeans, psykologian professori.

Joseph Zalman Margolis, filosofian professori, Columbian yliopisto, New York, Yhdysvallat.

Fergus Millar, Rooman historian professori, Oxfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Lennart Paalzow, biofarmasian professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.

Oscar Parland, suomenruotsalainen kirjailija ja kääntäjä.

Aulis Sallinen, säveltäjä ja taiteilijaprofessori.

Tauno Ulvinen, FL, kasvien ja sienten nimistön kehittäjä, Oulun yliopiston kasvimuseon perustaja.

Esteri Vapaa-Jää, FM, pukuhistorioitsija.



1997

Martti Ahtisaari, Suomen tasavallan presidentti

Doris R. Badir, kotitaloustieteen professori, University of Alberta, Kanada.

Outi Heiskanen, taidegraafikko ja kuvataiteilija.

Marja Itkonen-Kaila, FK ja kääntäjä.

Peter Jarvis, aikuiskasvatuksen professori, University of Surrey, Yhdistynyt kuningaskunta.

Sir Harold W. Kroto, kemian professori, University of Sussex, Yhdistynyt kuningaskunta. Vuoden 1996 kemian nobelisti fullereenin löytämisestä.

Ott Kurs, maantieteen professori, Tarton yliopisto, Viro.

Kazuhiko Nishijima, teoreettisen fysiikan professori, University of Kyoto, Japani.

Randolph Quirk, englantilaisen filologian professori, University College of London, Yhdistynyt kuningaskunta.

Thomas A. Sebeok, semiotiikan professori, Indiana University, Yhdysvallat.

Quentin Skinner, poliittisen ajattelun historian professori, University of Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta.

Hildebert Wagner, farmakognosian professori, Münchenin yliopisto, Saksa.



2000

Frank Achtenhagen, pedagogiikan professori, Göttingenin yliopisto, Saksa.

Ugo Amaldi, ydinfysiikan professori, Milanon yliopisto, Italia.

Hans-Herbert Brintzinger, metalliorgaanisen kemian professori, Konstanzin yliopisto, Saksa.

Michael Cole, psykologian professori, Kalifornian yliopisto, San Diego, Yhdysvallat.

Martti Kahla, FL, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja kirjastoalan kehittäjä.

Per Lundberg, teoreettisen ekologian professori, Lundin yliopisto, Ruotsi.

J. Ross Mackay, geologian professori, Brittiläisen Kolumbian yliopisto, Vancouver, Kanada.

Herwig Maehler, Kreikan kielen ja kreikkalaisen papyrologian professori, University College London, Yhdistynyt kuningaskunta.

Mirkka Rekola, runoilija.

Jan Svartvik, englannin kielen professori, Lundin yliopisto, Ruotsi.

Linus Torvalds, FM, tietoteknisten järjestelmien kehittäjä.

Anthony F. Upton, Suomen ja Ruotsin historian professori, St. Andrewsin yliopisto, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta.



2003

Peter Buser, matematiikan professori, Sveitsin liittovaltion teknillinen korkeakoulu, Lausanne, Sveitsi.

Nelson Cowan, psykologian professori, Missourin yliopisto, Columbia, Missouri, Yhdysvallat.

Östen Dahl, yleisen kielitieteen professori, Tukholman yliopisto, Ruotsi.

James S. Farris, biologian, ekologian ja evolutiikan professori, New Yorkin osavaltion yliopisto, Stony Brook, New York, Yhdysvallat.

Peter Haggett, maantieteen professori, Bristolin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Henry Heikkinen, kemian didaktiikan professori, Pohjois-Coloradon yliopisto, Greeley, Colorado, Yhdysvallat.

Juhani Kuusi, TkT, Tekesin pääjohtaja & Nokian tutkimuskeskuksen johtaja.

Klaus Peter Lieb, ydinfysiikan professori, Göttingenin yliopisto, Saksa.

Christiane Marchello-Nizia, ranskan kielen ja keskiajan kirjallisuuden professori, École Normale Superieure de Lyon, Ranska.

Ference Marton, kasvatustieteen professori, Göteborgin yliopisto, Ruotsi.

Kaija Saariaho, säveltäjä.

Richard Stites, Venäjän tutkimuksen professori, Georgetownin yliopisto, Washington DC, Yhdysvallat.



2007

Marianne Bakró-Nagy, suomalais-ugrilaisten kielten professori, Szegedin yliopisto, Unkari.

Mats Björklund, eläinekologian professori, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.

Rosi Braidotti, naistutkimuksen professori, Utrechtin yliopisto, Alankomaat.

Paul Drew, kielitieteen professori, Yorkin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Paul R. Ehrlich, suojelubiologian professori, Stanfordin yliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat.

Harry Halén, FL, Aasian ja Afrikan kulttuurien tutkimuksen laitoksen amanuenssi, Helsingin yliopisto, Suomi.

Tadeusz Iwaniec, matematiikan professori, Syracusen yliopisto, New Yorkin osavaltio, Yhdysvallat.

Randy Katz, tietojenkäsittelytieteen professori, Berkeleyn yliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat.

Helena Kekkonen, TkL, rauhankasvatustyön merkkitekijä ja UNESCOn rauhankasvatuspalkinnon saaja.

Karen A. Matthews, terveyspsykologian professori, Pittsburghin yliopisto, Pennsylvania, Yhdysvallat.

Andrei Podolski, kehityspsykologian professori, Moskovan yliopisto, Venäjä.

Thomas S. Popkewitz, kasvatussosiologian professori, Wisconsinin yliopisto, Madison, Wisconsin, Yhdysvallat.

Bernhard Rieger, kemian professori, Münchenin teknillinen yliopisto, Saksa.

John P. Smol, ympäristönmuutoksen tutkimuksen professori, Queen's University, Kingston, Ontario, Kanada.

Paul E. Wagner, aerosolifysiikan professori, Wienin yliopisto, Itävalta.

Peter York, fysikaalisen farmasian professori, Bradfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.



2010

Tarja Halonen, Suomen Tasavallan presidentti.

Jacobus Jan Boomsma, evoluutiobiologian professori, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska.

Anne Edwards, kasvatustieteen professori, Oxfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Philip L. Gibbard, kvartäärikauden paleoympäristöjen professori, Cambridgen yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Kim D. Janda, kemiallisen biologian ja immunologian professori, The Scripps Research Institute, La Jolla, Kalifornia, Yhdysvallat.

Rainer Knapas, fil. lis, kulttuurihistorioitsija, Helsingin yliopisto, Suomi.

Matti Morottaja, inarinsaamen lehtori ja elvyttäjä.

Albert de Roeck, hiukkasfysiikan professori, Antwerpenin yliopisto, Belgia.

Karl Sigmund, matematiikan professori, Wienin yliopisto, Itävalta.

David I. Stuart, rakennebiologian professori, Oxfordin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Elizabeth Closs Traugott, kielitieteen ja englannin kielen emeritaprofessori, Berkeleyn yliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat.

David L. Woods, kognitiotieteiden professori, Davisin yliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat.



2014

Stanley David Brunn, maantieteen emeritus-professori, Kentuckyn yliopisto, Yhdysvallat.

Wah Chiu, molekyylibiologian professori, Baylor College of Medicine, Houston, Texas, Yhdysvallat.

Maxime Crochemore, tietojenkäsittelytieteen professori, King's College London, Yhdistynyt kuningaskunta.

Linda Darling-Hammond, opettajankoulutuksen professori, Stanfordin yliopisto, Kalifornia, Yhdysvallat.

Geoffrey Gareth Jones, taloushistorian professori, Harvard Business School, Boston, Massachusetts, Yhdysvallat.

Jindrich Henry Kopecek, biokemian professori, Utahin yliopisto, Yhdysvallat.

Per Linell, viestintätieteiden professori, Göteborgin yliopisto, Ruotsi.

Mauri Antero Numminen, muusikko, säveltäjä ja runoilija.

Per-Edvin Persson, tiedekeskus Heurekan emeritus-johtaja.

Friedemann Pulvermüller, neurobiologian professori, Freie Universität Berlin, Saksa.

Janelle Reinelt, teatteritieteen emerita-professori, Warwickin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Christian David Thomas, biologian professori, Leedsin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Jürgen Troe, Biofysikaalisen kemian emeritus-professori, Göttingenin yliopisto, Saksa.



2017

Tom H. Andersen, geokemian professori, Oslon yliopisto, Norja.

Elizabeth Couper-Kuhlen, modernin englanninkielen emerita-professori, Helsingin yliopisto, Helsinki.

Barry Joel Hoffer, neurokirurgian apulaisprofessori, Case Western Reserve University School of Medicine, Cleveland, Ohio, Yhdysvallat.

Robert Daniel Holt, ekologian professori, Floridan yliopisto, Yhdysvallat.

Peggy Levitt, sosiologian professori, Wellesley College, Massachusetts, Yhdysvallat.

Peter Howard McMurry, mekaniikan professori, Minnesotan yliopisto, Yhdysvallat.

Angela Merkel, Saksan liittokansleri ja fysiikan tohtori, Saksa.

Jens Ejnar Olesen, Skandinavian ja Suomen historian professori, Greifswaldin yliopisto, Saksa.

Helen Ruth Saibil, rakennebiologian professori, Lontoon yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Barbara Schneider, sosiologian ja kasvatustieteen professori, Michiganin osavaltion yliopisto, Yhdysvallat.

Jonathan Robert Seckl, molekyylilääketieteen professori, Edinburghin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta.

Touko Siltala, kustantaja.

Stanislav Konstantinovitsh Smirnov, matematiikan professori, Geneven yliopisto, Sveitsi.



2019

Peter Auer, germaanisen filologian professori, Freiburgin yliopisto, Saksa.

Mieke Bal, kirjallisuusteorian emerita-professori, Amsterdamin yliopisto, Alankomaat.

Rudolf Bauer, farmasian professori, Karl-Franzenin yliopisto, Graz, Itävalta.

Beno Csapo, kasvatustieteiden professori, Szegedin yliopisto, Unkari.

Bruce Dickinson, Iron Maiden -rockyhtyeen solisti.

Bengt Holmström, taloustieteen professori, MIT, Yhdysvallat.

Anders Lindroth, mikrometeorologian emeritus-professori, Lundin yliopisto, Ruotsi.

Minna Pyykkö, suomalainen luontotoimittaja ja taidemaalari.

Vaclav Smil, ympäristötieteiden emeritusprofessori, Manitoban yliopisto, Kanada.



2022

Mika Anttonen, St1 Nordic Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Barbara Rosemary Grant, evoluutiobiologi, Princetonin yliopisto, Yhdysvallat.

Jaana Kapari-Jatta, kääntäjä, tunnettu etenkin J. K. Rowlingin Harry Potter-kirjojen suomentajana.

Herbert Warren Marsh, kasvatuspsykologian professori, Australian Catholic University, Australia.

Thomas Rades, farmaseuttisen suunnittelun professori, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska.

Antti Tuuri, suomalainen kirjailija.

Gunther Alberto Arancibia Uhlmann, matematiikan professori, Hong Kongin tiede- ja tekniikkayliopisto, Kiina.

 

2023

Sauli Niinistö, Suomen Tasavallan presidentti.

Fabiola Gianotti, CERNin pääjohtaja, Sveitsi.

Ole Johansson, Walter ja Andrée de Nottbeckin säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Jyrki Lappi-Seppälä, lingvisti ja kääntäjä.

Minna Lindgren, journalisti ja kirjailija. 

Alan Lyles, terveyshallinnon järjestelmien professori, Baltimoren yliopisto, Maryland, Yhdysvallat.

Lorenza Mondada, ranskan ja yleisen kielitieteen professori, Baselin yliopisto, Sveitsi.

Madis Noppel, aerosolifysiikan asiantuntija, Tarton yliopisto, Viro.

Kimmo Pietiläinen, tietokirjailija, kääntäjä, julkaisija.

Krista Varantola, englannin kielen professori emerita, kansleri emerita, Tampereen yliopisto.

Detlef Weigel, kehitysbiologian johtaja, Max Planck -instituutti, Tübingen, Saksa.

1643 Simon Kexlerus, matematiikan professori

1647 Michael Wexionius, myöh. aateloituna Gyldenstolpe, moraalin, politiikan ja historian professori

1650 Nicolaus Nycopensis, logiikan ja kaunopuheisuuden professori

1653 Michael Gyldenstolpe, moraalin, politiikan ja historian professori

1656 Abraham Thauvonius, fysiikan ja kasvitieteen professori

1661 Simon Kexlerus, matematiikan professori

1664 Petrus Bergius, pyhien kielten professori

1667 Axel Kempe, moraalin, politiikan ja historian professori

1672 Martin Miltopaeus, kaunopuheisuuden professori

1677 Anders Petraeus, fysiikan professori

1679 Johan Flachsenius, logiikan ja metafysiikan professori

1682 Petrus Laurbecchius, runouden professori

1685 Johan Flachsenius, matematiikan professori

1688 Daniel Achrelius, matematiikan professori

1691 Simon Tolpo, logiikan ja metafysiikan professori

1694 Petter Hahn, fysiikan professori

1697 David Lund, pyhien kielten professori

1700 Torsten Rudeen, runouden professori

1703 Christiern Alander, kaunopuheisuuden professori

1707 Johan Munster, moraalin, politiikan ja historian professori

1712 Lars Tammelin, matematiikan professori

1726 Anders Pryss nuor., runouden professori

1729 Johan Thorwöste, fysiikan professori

1732 Algoth Scarin, moraalin, politiikan ja historian professori

1735 Nils Hasselbom, matematiikan professori

1738 Henrik Hassel, kaunopuheisuuden professori

1741 Johan Browallius, fysiikan professori

1745 Georg Stenman, pyhien kielten professori

1748 Carl Fredrik Mennander, fysiikan professori

1751 Carl Mesterton, logiikan ja metafysiikan professori

1754 Carl Abraham Clewberg, pyhien kielten professori.

1757 Pehr Kalm, taloustieteen professori

1760 Jakob Gadolin, fysiikan professori

1763 Isak Ross, pyhien kielten professori

1766 Martin Johan Wallenius, matematiikan professori

1769 Pehr Adrian Gadd, kemian professori

1772 Wilhelm Robert Nääf, logiikan ja metafysiikan professori

1775 Johan Bilmark, moraalin, politiikan ja historian professori

1778 Anders Planman, fysiikan professori

1782 Lars Leffrén, pyhien kielten professori

1786 Henrik Gabriel Porthan, kaunopuheisuuden professori

1789 Olof Schalberg, logiikan ja metafysiikan professori

1792 Salomon Kreander, taloustieteen professori

1795 Carl Niclas Hellenius, taloustieteen professori

1798 Carl Niclas Hellenius, taloustieteen professori

1802 Johan Gadolin, kemian professori

1805 Johan Gadolin, kemian professori

1810 Frans Michael Franzén, moraalin, politiikan ja historian professori

1815 Gustaf Gabriel Hällström, fysiikan professori

1819 Johan Fredrik Wallenius, kaunopuheisuuden professori

1823 Anders Johan Lagus, käytännöllisen filosofian professori

1827 Hans Henrik Fattenborg, Itämaiden kirjallisuuden professori

1832 Fredrik Wilhelm Pipping, oppihistorian professori

1836 Fredrik Wilhelm Pipping, oppihistorian professori

1840 Carl Reinhold Sahlberg, eläin- ja kasvitieteen professori

1844 Nathanael Gerhard af Schultén, matematiikan professori

1847 Johan Jakob Tengström, filosofian professori

1850 Gabriel Rein, historian professori

1853 Fredrik Woldstedt, tähtitieteen professori

1857 Nils Abraham Gyldén, Kreikan kirjallisuuden professori & Adolf Edvard Arppe, kemian professori

1860 Edvard Jonas Wilhelm af Brunér, Rooman kirjallisuuden professori & Adolf Moberg, fysiikan professori

1864 Adolf Moberg, fysiikan professori

1869 Jakob Johan Wilhelm Lagus, Kreikan kirjallisuuden professori

1873 Lorenz Leonard Lindelöf, matematiikan professori

1877 Zachris Topelius, yleisen historian professori

1882 Sextus Otto Lindberg, kasvitieteen professori

1886 Karl August Engelbrekt Ahlqvist, suomen kielen ja kirjallisuuden professori

1890 Karl Selim Lemström, fysiikan professori

1894 Carl Gustaf Estlander, estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden professori

1897 Edvard Immanuel Hjelt, kemian professori

1900 Karl Gabriel Thiodolf Rein, filosofian professori

1907 Fridolf Vladimir Gustafsson, Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden professori

1910 Fredrik Emil Wolmar Elfving, kasvitieteen professori

1914 Ivar August Heikel, Kreikan kirjallisuuden professori

1919 Viktor Theodor Homén, sovelletun fysiikan professori

1923 Waldemar Ruin, kasvatus- ja opetusopin professori

1927 Wilhelm Ramsay, geologian ja mineralogian professori

1932 Knut Leonard Tallqvist, Itämaiden kirjallisuuden professori

1936 Axel Henrik Hjalmar Tallqvist, fysiikan professori

1938 Arthur Isak Edvard Långfors, romaanisen filologian professori, kunniatohtoripromootio.

1950 Edwin Johan Hildegard Linkomies, Rooman kirjallisuuden professori

1952 Pentti Eelis Eskola, geologian ja mineralogian professori, kunniatohtoripromootio.

1957 Pontus Palmgren, eläintieteen professori

1960 Kaarlo Rafael Koskimies, estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori

1964 Paavo Suomalainen, eläintieteen professori

1969 Ole Roger Reuter, englantilaisen filologian professori

1973 Erik Gustav Elfving, matematiikan professori

1977 Arvi Antti Ilmari Sovijärvi, fonetiikan professori

1982 Olli Erkki Lehto, matematiikan professori

1986 Kaj Brynolf Lindgren, germaanisen filologian professori

1990 Lauri Juhana Myrberg, matematiikan professori

1994 Johan Otto Wilhelm Wrede af Elimä, ruotsinkielisen kirjallisuuden professori

1997 Kalevi Vilho Rikkinen, kulttuurimaantieteen professori

2000 Maarit Kaimio, os. Vuorenjuuri, Kreikan kielen ja kirjallisuuden professori

2003 Sören Arnold Illman, matematiikan professori

2007 Mirja Helena Saari, pohjoismaisten kielten professori

2010 Carl Gustav Gahmberg, biokemian professori

2014 Arto Samuel Mustajoki, venäläisen kirjallisuuden professori

2017 Patrik Scheinin, kasvatustieteen professori

2019 Marja-Liisa Riekkola, analyyttisen kemian professori

2022 Carl Henrik Meinander, historian professori

2023 Jouni Hirvonen, farmasian teknologian professori

2025 Ulla-Maija Forsberg, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori

Kun alun perin promoottoriksi valittu virkaiältään vanhin professori estyi hoitamasta kunniatehtäväänsä sairauden tai muun syyn takia, valitsi Filosofisen tiedekunta hänen tilalleen virkaiältään seuraavaksi vanhimman professorin. Vanhin professori siirtyi tällöin varapromoottorin rooliin. 

Varapromoottorit:

1798 Johan Henrik Lindquist, matematiikan professori.

1805 Gustaf Gadolin, pyhien kielten professori.

1832 Johan Henrik Avellan, historian professori, jonka tyttären promovendit valitsivat ensimmäiseksi yleiseksi seppeleensitojattareksi. Tällä valinnalla promovendit halusivat kunnioittaa suosittua professoria, joka oli terveydentilansa takia estynyt toimimasta promoottorina.

1643 Samuel Hartman

1647 Michael Jurvelius 

1650 Jonas Betulander

1653 Henrik Carstenius

1656 Anders Petraeus

1661 Petrus Laurbecchius

1664 Benjamin Krook

1667 Nils Ljungbergius

1672 Magnus Brochius

1677 Anders Hasselqvist

1679 Anders Wanochius

1682 Isak Pihlman

1685 Carl Rimmius

1688 Johan Munsterus

1691 Johan Rungius

1694 Lars Tammelin

1697 Wilhelm Wargentin

1700 Johan Wickelgren

1703 Daniel Juslenius

1707 Anders Höök

1712 Erik Asplund

1726 Johan Nylander

1729 Esaias Fellman

1732 Anders Pryss nuor.

1735 Lars Stenbäck

1738 Mikael Lithovius

1741 Johan Kraftman

1748 Johan Borgström

1751 Christian Björklund

1754 Johan Bilmark

1757 Johan Browallius

1760 Fredrik Pryss

1763 Johan Snellman

1766 Karl Krogius

1769 Johan Henrik Lindqvist

1772 Nathanael Gerhard Schultén

1775 Johan Kreander

1778 Isak Nordberg

1782 Carl Fredrik Meinander

1786 Johan Gustaf Justander

1789 Gustaf Gadolin

1792 Pehr Johan Alopaeus

1795 Samuel Vilhelm Heurlin

1798 Gabriel Palander

1802 Carl Reinhold Sahlberg

1805 Johan Gustaf Rancken

1810 Fredrik Bergbom

1815 Johan Matthias Sundvall

1819 Lars Sacklén

1823 Carl Gustaf Sjöstedt

1827 Johan Jakob Nervander

1832 Alexander Fredrik Laurell

1836 Anders Cajander

1840 Adolf Edvard Arppe

1844 Julius Efraim Bergroth

1847 Sven August Ferdinand Strandberg

1850 Robert Erik Lagus 

1853 Karl Gabriel Leinberg

1857 Carl Gustaf Estlander & Nils Adolf Erik Nordenskiöld

1860 Karl Gabriel Thiodolf Rein & Anders Johan Malmgren

1864 Johan Julius Frithiof Perander

1869 Alexander Homén

1873 Gustaf Valfrid Vasenius

1877 Fredrik Emil Wolmar Elfving

1882 Sten Edvard Stenij

1886 Emil Nestor Setälä

1890 August Wilhelm Blomqvist

1894 Karl Julius Hidén

1897 Kyösti Nestori Järvinen

1900 Julius Edvard Ailio

1907 Toivo Torsten Kaila

1910 Otto Bruun

1914 Karl Reinhold (Kai) Donner

1919 Veikko Aleksanteri Heiskanen

1923 Björn Erik Karsten

1927 Torsten Holger Klingstedt

1932 Bengt Gösta Englund

1936 Max Ferdinand Söderman

1950 Rolf Rainer Otto Robert Westman

1957 Juhani Päiviö Tommila

1960 Olli Kalervo Jussila

1964 Kirsti Eva-Maria Mäkinen

1969 Matti Johannes Järvinen

1973 Juhani Kaarlonpoika Piilonen

1977 Hannu Ilmari Harjunmaa

1982 Outi Kaija Olivia Merisalo

1986 Malla Kuosmanen

1990 Outi Päivänsalo

1994 Patrick May

1997 Sirke Happonen

2000 Kati Renvall

2003 Taru Jokinen

2007 Tua Henriksson

2010 Mira Strandberg

2014 Sandra Söderholm

2017 T.I. Kahma

2019 Madeleine Ekblom

2022 Sasu Karttunen 

2023 Anniina Honka

1643 Petter Torpensis

1647 Anders Ulstadius 

1650 Isaak Birger Rothovius nuor.

1653 Nils Lindormi

1656 Anders Elmegren

1661 Anders Heinricius

1664 Joakim Nycopensis

1667 Olof Wallinus

1672 Magnus Echman

1677 Simon Tolpo

1679 Henrik Winter

1682 Abraham Thauvonius nuor.

1685 Elias Woivalenius

1688 Johan Forthelius

1691 Georg Ståhlberg

1694 Johan Helinus

1697 Daniel Sirenius

1700 Anders Hasselqvist

1703 Samuel Kiellinus

1707 Johan Haartman vanh. 

1712 Salomon Alanus

1726 Gabriel Fortelius

1729 Johan Welin

1732 Petter Folin

1735 David Starck

1738 Erik Renström

1741 Johan Abraham Alanus

1745 Petter Bonsdorff

1748 Gustaf Bång

1751 Erik Appellöf

1754 Matias Rennerus

1757 Henrik Tocklin

1760 Gabriel Enckell

1763 Carl Avellan

1766 Fredrik Collin

1769 Bengt Jacob Ignatius

1772 Simon Ringbom

1775 Johan Magnus Jung

1778 Johan Kerchström

1782 Alexander Ingman

1786 Adam Johan Tamelander

1789 Jakob Lindebäck

1792 Fredrik Juvelius

1795 Henrik Wörlund

1798 Carl Johan Grevillius

1802 Gustaf Nils Molin

1805 Axel Josias Flodberg

1810 Josef August Höckert

1815 Johan Magnus af Tengström

1819 Alexander Blomqvist

1823 Johan Tennberg

1827 Carl Henrik Ahlqvist

1832 Evert Julius Bonsdorff

1836 Adolf Moberg

1840 Samuel Johan Gustaf Smalén

1844 Jakob Johan Wilhelm Lagus

1847 Ernst Fredrik Theodor Strandberg

1850 Frans Severin Palmros

1853 Samuel Werner von Troil

1857 Nestor Järvinen & Johan Elias Strömborg

1860 Oskar August Frithiof Blomstedt & Bernhard Viktor Theodor Selling

1864 Bernhard Fredrik Godenhjelm

1869 Sakari Levänen

1873 Albert Hjalmar Hjelt

1877 Nils Robert af Ursin

1882 Johan Emil Sourander

1886 Kaarle Leopold Krohn

1890 Gunnar Gabriel Geitlin

1894 Ernst Gustaf Tegengren

1897 Karl Frithiof Sundman

1900 Gustaf Otto Mattsson

1907 Hugo Karsten

1910 Martti Harmaja

1914 Eino Välikangas

1919 Henrik "Heikki" Konrad Paloheimo

1923 Sten Edvard Stenij

1927 Elsa Fredrika Puuska

1932 Ohto Antero Kaarle Oksala  

1936 Erkki Aukusti Laurila

1950 Eero Sakari Avela

1957 Raimo Armas Lehti

1960 Matti Klinge

1964 Pentti Urpo Mälkki

1969 Juhani Urmas Eerikki Lehtonen

1973 Sirkka Sinikka Friström

1977 Panu Johannes Rajala

1982 Jouko Kalevi Nuorteva

1986 Heikki Hurtta

1990 Eila Nuorteva

1994 Anne Kolehmainen

1997 Juhani Bonsdorff

2000 Tino Johansson

2003 Sari Karjalainen

2007 Kjell Knapas

2010 Jussi Laherto

2014 Harri Waltari

2017 Rasmus Firon

2019 Tapani Tamminen

2022 Silvija Milosavljevic

2023 Antti Hippeläinen   

1815 Henrik Johan Wahlbeck

1819 Alexander Blomqvist, ultimus-gratisti yhdistelmä viimeisen kerran, tämän jälkeen gratistin tehtävä erkani ultimuksen kunniasijasta.

1823 Henrik Tallqvist

1827 Nils Abraham Gyldén

1832 Henrik Heikel

1836 Johan Edvard Öhman

1840 Gabriel Mauritz Waenerberg

1844 Johan Wilhelm Pesonius

1847 Henrik Wilhelm Johan Zilliacus

1850 Karl Collan

1853 Lars Berndt Olsoni

1857 Anders Wilhelm Floman

1860 Georg Asp

1864 Gustaf Rancken

1869 Uno Alexander Kurtén

1873 Carl Probus Solitander

1877 Johan Edvard Juslin

1882 Maximus Widekind af Schultén

1886 Valter August Collan

1890 Werner Elias Meurman

1894 Gustaf Arthur Wittfooth

1897 Paavo Eemil Snellman  

1900 Oskari Mantere

1907 Arne Skjold Raahauge Jörgensen

1910 Arno Rafael Cederberg

1914 Väinö Kokko

1919 Väinö Albert Nuorteva

1923 Arne Gabriel Waronen 

1927 Yrjö Aarne Jäntti

1932 Lauri Aadolf Puntila

1936 Osmo Lennart Orkomies

1950 Eino Johannes Tuokkola

1957 Jorma Juhani Ahvenainen

1960 Ilkka Matti Tapani Hakalehto

1964 Jussi Heikki Kaarle Olli Ojanen

1969 Kari (Arno Henrik) Selén

1973 Matti Ruohtula

1977 Ilpo Kaarlo Kalervo Tiitinen

1982 Stig-Björn Nyberg

1986 Alexandra Ramsay

1990 Tapio Ilmari Kontio

1994 Annette Forsén

1997 Hanna Korsberg

2000 Tero Halonen

2003 Pia Österman (Widén)

2007 Ville Sinnemäki

2010 Mirja Komulainen

2014 Emma Ronkainen

2017 Mari Lehtoruusu (Kyllönen)

2019 Margareta Ronkainen

2022 Anna-Liisa Koskinen

2023 Timo Kalliokoski

1832 Ida Matilda Avellan myöh. Aminoff 24.10.1817-13.6.1859, puoliso eversti Berndt Adolf Carl Gregori Aminoff

1836 Hedvig Sofia Sahlberg 23.2.1817-21.12.1899, naimaton.

1840 Sofia Rosina von Haartman, myöh. Lavonius. 27.6.1821-11.1.1890. Puoliso Alexander Lavonius.

1844 Anna Sofia Tengström, myöh. Kellgren. 3.9.1826-21.3.1906, puoliso Herman Kellgren.

1847 Augusta Matilda Nervander myöh. Borenius , 1825-1909, puoliso Henrik Gustav Borenius.

1850 Johanna Sofia Gabriela Rein 23.6.1830-1901. naimaton. 

1853 Agatha Olivia Törnroth 1832-1888, naimaton.

1857 Josefina Maria Laurell myöh. Tawaststjerna, 6.8.1838-2.5.1904. Puoliso kenraalimajuri Fritiof Alarik Tawaststjerna.

1860 Sofia Alfhild Ilmoni, myöh. Blomqvist. 9.4.1841-6.9.1901. Puoliso Evon metsäopiston johtaja Anton Gabriel Blomqvist.

1864 Aina Sofia Topelius, myöh. Nyberg. 5.10.1846-15.12.1916. Puoliso Berndt Axel Nyberg.

1869 Wilhelmina Sofia Charlotta "Minette" Munck, myöh. Donner. 25.7.1848-10.4.1922. Puoliso professori Otto Donner.

1873 Göthilda Fredrika Elisabet Granfelt, myöh. Solitander. 28.9.1849-2.10.1921. Puoliso Teollisuushallituksen intendentti Carl Probus Solitander.

1877 Anna Ottilia Schauman, myöh. Nohrström. 9.6.1854-13.11.1939. Puoliso Savonlinnan pormestari Arndt Wilhelm Nohrström.

1882 Alice von Willebrand, myöh. Fahlbeck. 26.8.1860-11.2.1929, puoliso Lundin yliopiston professori Pontus Fahlbeck.

1886 Hedvig Maria Estlander, 23.5.1865-18.4.1946. Opettaja ja rehtori, naimaton. 

1890 Alma Cecilia "Cely" Mechelin, 12.8.1866-30.7.1950. Sokeainkirjaston perustaja, naiskagaalin perustaja, Suomen Martta-yhdistyksen puheenjohtaja 1901-1902. yms.

1894 Gertrud Maria Saelan, myöh. Blomstedt. 26.6.1875-1.8.1911, puoliso Väinö Alfred Blomstedt.

1897 Ester Elisabet Lindelöf, myöh. af Björkesten. 15.3.1879-11.11.1954. Puoliso Mäntymäen sairaalan omistaja Sigurd Waldemar af Björkesten.

1900 Katri Danielson-Kalmari, myöh. Lehtonen. 12.9.1879-5.12.1941. Puoliso professori Uno Ludvig Lehtonen.

1907 Ingrid af Schultén, 2.10.1889-12.7.1970. Kirjailija, opettaja ja kirjallisuudentutkija.

1910 Herta Emilia Vasenius, myöh. Luther. 27.10.1887-6.5.1989. Puoliso Alexander Ferdinand Luther.

1914 Margareta von Bonsdorff, myöh. Donner. 6.9.1890-17.3.1955. Puoliso professori Karl Reinhold "Kai" Donner. Otto Donnerin ja Minette Munckin poika. 

1919 Sofia "Sophie" Mannerheim nuorempi, 7.7.1895-8.2.1963. Presidentti Mannerheimin tytär. Organisoi avustuskampanjan Suomelle Ranskassa talvisodan aikana. 

1923 Elli Ståhlberg, myöh. Schauman. 31.10.1898-5.11.1985. Lääkäri. Puoliso lääkintöneuvos Erik Rafael Schauman.

1927 Hilkka Margareta Suolahti, myöh. Linkola. 6.1.1907-24.10.2001. Sairaalalaborantti. Puoliso professori Kaarlo Linkola.

1932 Vera Helena Brotherus, myöh. Palas. 3.9.1910-2012. FM, opettaja ja diplomaattien lasten koulun johtaja. Puoliso Suomen Kanadan suurlähettiläs Reino Sven Palas.

1936 Irma Gertrud Wichmann, 12.3.1918-31.12.2014. Puoliso lääketieteen professori Veikko Ilmari Kahanpää.

1950 Sinikka Linkomies, myöh. Linkomies-Pohjala 13.11.1929-27.1.2000. Promoottori, pääministeri ja yliopiston rehtori Edwin Linkomiehen tytär. FM, lehtori, Kokoomuksen kansanedustaja. Puolisot Kai Karhuvaara, Toivo T. Pohjala.

1957 Anna-Leena Margareta Melander, myöh. Virva.  

1960 Salme Ravila, myöh. Kurki. 

1964 Hanna Maria von Fieandt. 

1969 Kersti Anna Linnea Juva, kääntäjä, tunnetuimpana Taru Sormusten Herrasta. 

1973 Outi Kuusi, myöh. Lauhakangas. VTT, Sananparsitutkija ja tietokirjailija. 

1977 Salla Kekkonen 

1982 Gunilla Donner, kirjailija.

1986 Matilda Wrede, myöh. Wrede-Jäntti, Sosiaalityön yliopistonlehtori, HY.

1990 Leena Tommila, myöh. Hukka.

1994 Tanja Mustajoki

1997 Iris Kaimio, Eläinlääketieteen lisensiaatti.  

2000 Laura Hautamäki, Erityisopettaja, Opettajainkoulutuslaitos, HY. 

2003 Maria Nuorteva, myöh. Nuottokari.

2007 Pia-Maria Niemi, myöh. Koirikivi, FT, luennoitsija kasvatustieteellisessä, HY. 

2010 Ilmo Korhonen

2014 Tii Pylvänäinen, komedianäyttelijä, mm. Jättekiva (2018) ja Aallonmurtaja (2017).

2017 Jemina Kauristie, pohjoismaisten kielten yo, Tampereen yliopisto. 

2019 Liisa Lavonen, väitöskirjatutkija, HY. 

2022 Ann-Mari Yliperttula, kemian yo, Turun yliopisto. 

2023 Vilma Toivonen 

1840 Adolf Moberg

1844 Carl Wilhelm Törnegren

1847 Edvard Jonas Wilhelm af Brunér

1850 Fabian Collan

1853 Robert Erik Lagus

1857 Oskar August Toppelius & Lorenz Leonard Lindelöf

1860 Karl August Engelbrekt Ahlqvist

1864 - ei promovoitu ainuttakaan tohtoria.

1869 Karl Gabriel Thiodolf Rein

1873 - ei promovoitu ainuttakaan tohtoria.

1877 August Fredrik Sundell

1882 Runar Freyvid Rancken

1886 Ivar August Heikel

1890 Emil Nestor Setälä

1894 Heikki Paasonen

1897 Enzio Rafael Reuter

1900 Ivan Uschakoff

1907 Toivo Ilmari Bonsdorff

1910 Arthur Isak Edvard Långfors

1914 Harri Gustaf Holma

1919 Lars Olaf Homén

1923 Yrjö Väisälä

1927 Gustaf Adolf Alfons Takolander

1932 Yrjö Henrik Toivonen

1936 Gunnar Mickwitz

1950 Lauri Albert Posti

1957 Veikko Oma Toivo Okko

1960 Pentti Lieto Hillevi Tilvis

1964 Juhani Päiviö Tommila

1969 Tuomo Antero Pekkanen

1973 Osvi Aatos Lahtinen

1977 Ohto Heikki Sulevi Manninen

1982 Mikko Esa Paavo Jokinen

1986 Pekka Tammi

1990 Heimo Olavi Haikala

1994 Pia Vuorela

1997 Antti Arjava

2000 Katariina Öörni

2003 Tuomas Heikkilä

2007 Pia Bäckström

2010 Ilona Riipinen

2014 Tytti Tuominen-Soini

2017 Åsa Hirvonen

2019 Harri Mäcklin

2022 Sanna Oinas

2023 Alexandra Jurgilevich

1840 Fredrik Hertzberg

1844 Matthias Alexander Castrén

1847 Jakob Johan Wilhelm Lagus

1850 Abraham Herman August Kellgren

1853 Johan Oskar Immanuel Rancken

1857 Johan Gustaf Frosterus & Nils Adolf Erik Nordenskiöld

1860 Johan Gabriel Geitlin

1864 - ei promovoitu ainuttakaan tohtoria.

1869 Carl Synnerberg

1873 - ei promovoitu ainuttakaan tohtoria.

1877 Johannes Reinhold Aspelin

1882 August Ramsay

1886 Viktor Theodor Homén

1890 Axel Henrik Hjalmar Tallqvist

1894 Uno Alfons Saxén

1897 Yrjö Jooseppi Wichmann

1900 Viktor Axel Hackman

1907 Heikki Ojansuu

1910 Viljo Johannes Mansikka

1914 Toivo Henrik Järvi

1919 Kaarlo Linkola

1923 Karl Reinhold (Kai) Donner

1927 Veikko Aleksanteri Heiskanen

1932 Leo Eino Aario

1936 Kustaa Gideon Vilkuna

1950 Kari Onni Uolevi Karhunen

1957 Ilmari Kohtamäki

1960 Lauri Olavi Honko

1964 Helena Maria Lehtonen

1969 Liisa Kaarina Simola

1973 Heikki Juhani Hakkarainen

1977 Olli Juhani Lokki

1982 Juhani Kaarlonpoika Piilonen

1986 Eeva-Liisa Poutanen

1990 Ulla-Maija Kulonen, myöh. Forsberg.

1994 Kirsi Saarikangas

1997 Hannu Tiitinen

2000 Päivi Pahta

2003 Timo Sajavaara

2007 Eetu-Pekka Räsänen

2010 Tiina Sikanen

2014 Merja Voutilainen

2017 Inkeri Koskinen

2019 Liubov Vetoshkina

2022 Otto Kari

2023 Anna Rawlings

1840 prof. Johan Jacob Nervander 

1844 prof. Nils Abraham Gyldén

1847 adjunkti Carl Wilhelm Törnegren

1850 adjunkti Carl Wilhelm Törnegren

1853 dos. Fredrik Berndtson

1857 hist. fil. prof. Zacharias Topelius, fys. math. prof. Henrik Gustaf Borenius

1860 historian dos. Johan Gustaf Frosterus

1864 - ei promovoitu yhtäkään tohtoria

1869 prof. Johan Gustaf Frosterus

1873 - ei promovoitu yhtäkään tohtoria

1877 prof. Fredrik Johan Wiik

1882 dos. Anders Severin Donner 

1886 prof. Oskar Emil Tudeer

1890 prof. Otto Donner 

1894 prof. Eemil Nestori Setälä

1897 dos. Kaarlo Mainio Levander

1900 prof. Jarl Werner Söderhjelm

1907 prof. Anders Severin Donner 

1910 prof. Axel Wallenskiöld

1914 prof. Knut Leonard Tallqvist

1919 dos. Gunnar Castrén

1923 prof. Hjalmar Tallqvist

1927 prof. Albert Lilius

1932 prof. Artturi Kannisto

1936 prof. Edvin Linkomies 

1950 prof. Martti Rapola

1957 prof. Leo Aario

1960 prof. Matti Kuusi

1964 prof. Eino Jutikkala

1969 prof. Pentti Aalto

1973 prof. Lauri Myrberg

1977 prof. Päiviö Tommila

1982 prof. Carl-Gustav Gahmberg

1986 prof. Maija Lehtonen

1990 prof. Liisa Ahtee

1994 prof. Raimo Hiltunen

1997 prof. Heikki Solin

2000 prof. Carl G. Gahmberg

2003 prof. Erkki Kouri

2007 prof. Carl G. Gahmberg

2010 prof. Markku Kulmala

2014 prof. Markku Niemivirta

2017 prof. Mats Gyllenberg

2019 prof. Arto Haapala

2022 prof. Risto Hotulainen

2023 prof. Sirkku Juhola

Maisterikysymyksen esittäjät vuodesta 1775 alkaen.

1775 dos. Matthias Calonius 

1778 dos. Johan Henrik Lindquist

1782 filosofian adjunkti Gabriel Tidgren

1786 filosofian adjunkti Anders Röring

1789 Matematiikan dos. Isak Nordberg

1792 astronomian dos. Adam Johan Tammelander

1795 dos. Johan Lundvall

1798 Matematiikan dos. Anders Johan Mether 

1802 dos. Hans Henrik Fattenborg 

1805 Historian ja luonnonoikeuden adjunkti Hans Henrik Fattenborg 

1810 Filosofian adjunkti Johan Henrik Avellan

1815 Filosofian adjunkti Bergbom

1819 Rooman kirjallisuuden adjunkti Johan Gabriel Linsén

1823 Kreikan kirjallisuuden adjunkti Carl Gustaf Nykopp

1827 varakirjastonhoitaja Johan Jacob Tengström

1832 Historian vt. prof. Reinhold von Becker 

1836 kirjallisuushistorian adjunkti Alexander Blomqvist

1840 eläintieteen ja botaniikan adjunkti Johan Magnus af Tengström

1844 Fysiikan ja matematiikan adjunkti, prof. Johan Jacob Nervander 

1847 Filosofian prof. Germund Fredrik Aminoff

1850 prof. & yliopiston rehtori Fredrik Cygnaeus

1853 Historian dos. Jacob Edward August Grönblad

1857 hist. fil. historian vt. prof. Karl Konstantin Tigerstedt, fys. math. matematiikan dos. Wilhelm Neovius.

1860 hist.fil. saksan kielen lehtori Carl Collan, fys. math. prof. Fredrik Wilhelm Mäklin

1864 filosofian dos. Karl Gabriel Thiodolf Rein

1869 dos. Axel Olof Freudenthal

1873 prof. Fredrik Julius Petersen

1877 eläintieteen dos. Johan Axel Palmén

1882 prof. Johan Julius Frithiof Perander 

1886 prof. Julius Leopold Fredrik Krohn

1890 prof. Fridolf Vladimir Gustafsson

1894 prof. Osker Emil Tudeer

1897 dos. Edvard Alexander Westermarck

1900 prof. Carl Gabriel von Bonsdorff

1907 prof. Arvi Grotenfelt

1910 prof. Juho Heikki Vennola

1914 prof. Yrjö Wichmann

1919 prof. Karl Frithiof Sundman

1923 prof. Arvi Grotenfelt

1927 prof. Harry Federley

1932 prof. Kaarlo Linkola

1936 prof. Eino Kaila

1950 prof. Henrik Zilliacus

1957 prof. Eino Jutikkala 

1960 prof. Gustaf Järnefelt

1964 prof. Matti Kuusi

1969 vt. prof. Kaarle Kurki-Suonio

1973 prof. Eino Jutikkala

1977 prof. Folke Stenman

1982 prof. Olli Välikangas 

1986 prof. Olli Halkka

1990 vt. prof. Markku Moilanen

1994 prof. Göte Nyman

1997 prof. Pertti Kansanen

2000 prof. Anu Klippi

2003 prof. Patrik Scheinin

2007 prof. Anu Klippi

2010 prof. Hanna Lehti-Eklund

2014 prof. Dennis Bamford

2017 dos. Jouni Lehtoranta

2019 prof. Timo Vesala

2022 prof. Leena Järvi

2023 apulaisprof. Anu Lahtinen

Filosofisen tiedekunnan promootiorunoilijat vuodesta 1726 alkaen, ennen tätä useampi runoilija kirjoitti eri maistereille useitakin onnittelurunoja eli gratulaatioita. 

1726 lat. Abraham Achrenius - Votivi flores, viridi de stipite fontis Castalii...

1729 lat. Zacharias Michaelis Dahl - Carmen votivum, cum laurum pieriam..., ruots. Matthias Hallenius - Wälment fägne-skrifft, då med hans kongl. maj:ts...

1732 lat. Zacharias Michaelis Dahl - Carmen eteosticho-votivum, qvum indultu..., ruots. Johan Forstein & Gregorius Hallenius - Fägne-dicht, då med hans kongl. maj:ts...

1735 lat. Jacob Krook - Carmen votivum, cum indultu illustrissimi..., ruots. N. P. Blidberg - När Mars med vapenbrak kringvandar vida jorden...

1738 lat. Erik Renström - Vindiciae ingeniorum svethicorum.

1741 ruots. Erik Renström - Då Hans Kongl. Majt:s...

1745 ruots. C. F. Mennander - Lärdomens nytta och belöning.

1748 ruots. Erik Appellöf - Wishetens tredubbla skänck.

1751 ruots. G. A. S. Aspegren - Svensk Lyck-Önskan och Fägnad.

1754 ruots. Pehr Adrian Gadd - Nyttan af Lärdoms uppmuntran och belöning i samhällen.

1757 ruots. Pehr Adrian Gadd - Fägne-Runor.

1760 ruots. L. O. Leffrén - När wishet smak och tycke leder på då öfwas dygd och winnes heder...

1763 ruots. David H. Deutsch - Vetenskapernas Bidragande till Sedernas Förbättring

1766 ruots. Henrik Gabriel Porthan - När glada åkerfällt kring bygdens hyddor lysa...

1769 ruots. Henrik Gabriel Porthan - Hvi sker, at Sannings bild vår siäl så kraftigt retar...

1772 ruots. Henrik Gabriel Porthan - Et haf sig för min syn ses ut i rymden sträcka...

1775 ruots. A. N. Clewberg - Tankar om svårigheten att finna sanningen.

1778 ruots. Jakob Tengström - Så fordom Svea folk af krigisk vildhet fordes...

1782 ruots. Gabriel Tidgren - Förrn dagens stjerna bröt ut Chaos fångelse fram...

1786 ruots. A. Ingman - Ibland de ädle värf, som Menskjo-slägtet vördat...

1789 ruots. A. Ingman - Om der verkningar, som tidernas omväxling hafva på snillet...

1792 ruots. F. M. Franzen - Tyst smög sig sömnen bärt, som mina ögon stängde...

1795 ruots. C. B. Rutström - Hör den slagna malmens ljud...

1798 ruots. F. M. Franzen - Öfver Philosophien af det adertonde seklet

1802 ruots. Michael Choraeus - Menniskans värde

1805 ruots. G. I. Hartman - Den tredje odlingen

1810 ruots. J. H. Avellan - Känslan, såsom upphof till ondt och godt

1815 ruots. J. G. Linsén - Ungdoms-idealen

1819 ruots. Axel Gabriel Sjöström - Oskulden

1823 ruots. Axel Gabriel Sjöström - Skyddsgudinnorna

1827 ruots. Axel Gabriel Sjöström - Hjertats hemlighet

1832 ruots. Johan Jakob Nervander - Den höga acten redan gått förbi...

1836 ruots. Johan Jakob Nervander - Tiden tvenne sekler räknar...

1840 ruots. Fredrik Cygnaeus - Det var en sabbatsafton Junisolen...

1844 ruots. Zacharias Topelius - Vid fjärran stranden af enslig insjö bölja...

1847 ruots. Fredrik Berndtson - Kunskap, visdom går ju ut att spana...

1850 ruots. Fredrik Cygnaeus - Porthan sig reste upp och talte detta...

1853 ruots. Zacharias Topelius - Har vetenskapen ett fädernesland?

1857 ruots. C. W. Törnegren - Det varde ljus! - I Världens ursprungstimma...

1860 ruots. Zacharias Topelius - Striden om ljuset

1864 ruots. Fredrik Cygnaeus - Alla fåglar, som från Suomi flyttat...

1869 suom. A. Oksanen - Käy sisään vaan, sä Suomen runotarkin...

1873 suom. Julius Krohn - Nuoruus, kultainen aik', oi ihmisen autuas aamu! 

1877 ruots. Gabriel Lagus - Helsning. Och våren återkommit på lätta skyars ljus...

1882 ruots. Theodor Lindh - Helsning.Min hand var full med gröna blad och blommor...

1886 ruots. Gabriel Lagus - Bland allt det mägtiga här på jord...

1890 suom. Paavo Cajander - Sanotaan, että muinoin, ruots. riemujen tervehdyksena Z. Topelius - Helsning från 1840

1894 ruots. Zacharias Topelius - Sanningen i går, i dag och i morgon, Gratulaationa: Fredrik Cygnaeus - Helsning. 

1897 suom. A. Jännes - Toukokuun-lauluja

1900 suom. A. V. Forsman - Hyvästi, ajan lapsi harmaapäinen...

1907 suom. Eino Leino - Henki.

1910 ruots. Hjalmar Runeberg - Sanning, eviga makt, som byggt det strålande kosmos...

1914 suom. V. A. Koskenniemi - Planeettain laulu.

1919 - ei runoja. 

1923 suom. V. A. Koskenniemi - Toukokuun lauluja.

1927 ruots. Hjalmar Procope - Morgonstrofer.

1932 suom. Uuno Kailas - Aika, ruots. Örnulf Tigerstedt - Vetenskapen till forskaren

1936 suom. A. Kivimaa - Valo ja ihminen, ruots. J. Rundt - Unga vandrare.

1950 suom. Aale Tynni - Metsässä tuulee, ruots. Emil Zilliacus - Apollon talar.

1957 suom. Viljo Kajava - Yhä henki luo, ruots. Bo Carpelan - Ordet. 

1960 suom. P. Mustapää - Apollonin syntymä, ruots. Ole Torvalds - Hälsning från Delphi

1964 suom. Tuomas Anhava - Toukokuu 1964, ruots, Lars Hulden - Relation. 

1969 suom. Pertti Nieminen - Näinä päivinä, ruots. P-H. Påvals - Torso.

1973 - Ei runoja. 

1977 suom. Pekka Suhonen - Valon empire, ruots. Bo Carpelan - Forska, leva.

1982 suom. Leena Krohn - Kysymysten kuvastimia, ruots. Lars Hulden - Synpunkter.

1986 suom. Kirsti Simonsuuri - Runo Helsingin yliopiston..., ruots. Ralf Nordgren - Tiden är nu vår vän.

1990 suom. Heidi Liehu - Syntymä, ruots. Leif Salmén - En snok löper fri.

1994 suom. Tiina Kaila - Tervehdys, ruots. Martin Enckell - Hälsning

1997 suom. Ilpo Tiihonen - Tervehdys, ruots. Agneta Ara - Hälsning.

2000 suom. Jusa Peltoniemi - Täältä, missä taloissa on kestävät savupiiput, ruots. Agneta Enckell - (eva talar till adam).

2003 suom. Olli Heikkonen - Niin ihminen syntyy, ruots. Carina Nynäs - Forskarens A-B- och C-D-lära.

2007 suom. Sanna Karlström - Promootioruno, ruots. Lars Hulden - Körsbärsträdet. Ode till Universitetet.

2010 suom. Vesa Haapala - Ihminen, ihmisapinoiden heimoa, nykyisistä kädellisistä laajimmalle levinnyt..., ruots. Hannele Mikaela Taivassalo - Hjärtat har långa korridorer.

2014 suom. Henriikka Tavi - Juhlaruno, ruots. Tomas Bäck - Promotionsdikt 23 maj 2014.

2017 suom. Matti Kangaskoski - Mikä mahdollistaa, ruots. nimimerkki C. B.:n Liksåsom molnen glants af Solens strålar brar... runo v. 1757 promootiosta uudelleen esitys, lausujana laulaja Emma Salokoski.

2019 suom. uudelleen esitys A. Oksasen onnittelurunosta Tervehdyssanoja v. 1869, lausujana näyttelijä Eero Ojala, ruots. Tatjana Brandt - På den här sidan av mörkret: en lyrisk essä.

2022 lat. Samuel Hartmanin Votiva Clausulan v. 1643 uudelleen esitys, latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden professori Anneli Luhtala lausui runon promootiopäivällisillä.

2023 suom. V. A. Koskenniemen Toukokuun lauluja v. 1923 ja ruots. Axel Gabriel Sjöströmin Skyddsgudinnor v. 1823 runojen uudelleenesitykset promootiopäivällisillä. 

Filosofisen tiedekunnan promootioiden jumalanpalvelusten juhlasaarnaajat vuodesta 1810 alkaen.

1810 Pedagogisen seminaarin lehtori Henrik Snellman

1815 Teologian pappisseminaarin pastori, rovasti Alexander Lauraeus

1819 Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen Johan Grönlund

1823 Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen Carl Fredrik Lindevall

1827 Mietoisten kappalainen Engelbrekt Rancken

1832 Teoreettisen filosofian dosentti Axel Adolf Laurell

1836 Hauhon kirkkoherra, rovasti Carl Elias Alopaeus

1840 Viipurin kirkkoherra Johan Gabriel Norring

1844 Porvoon kimnaasin lehtori Gabriel Mauritz Waenerberg

1847 Teologian professori Frans Ludvig Schauman

1850 Helsingin vt. kappalainen Karl Edvard Aspelund

1853 Dogmatiikan ja siveysopin vt. professori Axel Fredrik Granfelt

1857 Käytännöllisen teologian professori Frans Ludvig Schauman

1860 Käytännöllisen teologian professori Frans Ludvig Schauman

1864 Käytännöllisen teologian professori Frans Ludvig Schauman

1869 Käytännöllisen teologian professori Carl Gustaf von Essen

1873 Dogmatiikan ja siveysopin professori Axel Fredrik Granfelt

1877 Dogmatiikan ja siveysopin professori Gustaf Johansson

1882 Kirkkohistorian professori Herman Råbergh

1886 Kirkkohistorian professori Herman Råbergh

1890 pastori Karl Adolf Appelberg

1894 Kuopion piispa Gustaf Johansson

1897 Porvoon piispa Herman Råbergh

1900 Porvoon piispa Herman Råbergh

1907 kirkkohistorian professori Jaakko Gummerus

1910 teologian tohtori Erkki Kaila

1914 riemumaisteri, Porvoon piispa Herman Råbergh

1919 riemumaisteri, arkkipiispa Gustaf Johansson 

1923 Tampereen piispa Jaakko Gummerus

1927 riemumaisteri, seminaarinjohtaja emeritus Zacharias Schalin

1932 Viipurin piispa Erkki Kaila

1936 Tampereen piispa Aleksi Lehtonen

1950 Tampereen piispa Eelis Gideon Gulin

1957 Uuden Testamentin eksegetiikan professori Aimo Tauno Nikolainen

1960 Helsingin piispa Martti Simojoki

1964 Vanhan Testamentin eksegetiikan professori Leevi Aarre Samuel Lauha

1969 pastori Seppo Arne Kjellberg

1973 Dogmatiikan professori Seppo Antero Teinonen

1977 Porvoon piispa Karl-Erik Forssell

1982 Helsingin piispa Aimo Tauno Nikolainen

1986 Helsingin piispa Samuel Lehtonen

1990 Raamatun alkukielten apulaisprofessori Raija Sollamo

1994 Porvoon piispa Erik Vikström

1997 Helsingin tuomiorovasti Mikko Heikka

2000 riemutohtori, arkkipiispa Mikko Juva

2003 Helsingin piispa Eero Huovinen

2007 Helsingin tuomiorovasti Matti Poutiainen

2010 Porvoon piispa Björn Vikström

2014 arkkipiispa Kari Mäkinen

2017 Vanhan Testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen

2019 Vanhan Testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen

2022 Espoon piispa Kaisamari Hintikka

2023 Helsingin piispa Teemu Laajasalo

1869 dos. Johan Jakob Chydenius

1873 dos. Karl Selim Lemström

1877 dos. Mathias Stenbäck

1882 dos. Mathias Stenbäck

1886 prof. Mathias Stenbäck, promovendit valitsivat.

1890 dos. Aug. af Schultén

1894 dos. Werner Söderhjelm

1897 prof. Werner Söderhjelm

1900 dos. Axel Wallensköld

1907 prof. Hugo Pipping

1910 prof. J. Mikkola

1914 prof. Hugo Suolahti

1919 prof. Ernst Lindelöf

1923 prof. U. T. Sirelius

1927 prof. Kaarlo Linkola 

1932 prof. Arthur Edv. I. Långfors

1936 prof. Eino Kaila

1950 prof. Antti Sovijärvi

1957 prof. Ernst Philip Palmén

1960 prof. Lauri Vuorela

1964 prof. Niilo Eemil Tapio Valonen

1969 prof. Martti Johannes Tienari

1973 prof. Antti Siivola

1977 prof. Matti Klinge

1982 prof. Henrik Wallgren

1986 prof. Paul Fogelberg

1990 prof. Arto Mustajoki

1994 prof. Martti T. Kuikka

1997 apulaisprof. Terttu Tuomi-Gröhn

2000 prof. Heimo Saarikko

2003 prof. Ulla-Maija Kulonen

2007 prof. Keijo Hämäläinen

2010 prof. Sari Lindblom-Ylänne

2014 prof. Kaarle Hämeri

2017 prof. Jouko Rikkinen

2019 prof. Hanna Korsberg

2022 prof. Minna Palmroth

2023 prof. Jaakko Leino

1873 dos. Fredrik Saltzman

1877 dos. Fredrik Saltzman

1882 lkt. tri M. W. af Schultén

1886 dos. vapaaherra A. af Schultén

1890 dos. J. J. Tikkanen

1894 dos. A. Wallenskiöld

1897 dos. C. von Bonsdorff

1900 tri Yrjö Wichmann

1907 tri Renvall

1910 tri L. Öholm

1914 tohtori Fredrik Saltzman

1919 Harri Holma

1923 dos. C. A. Nordman

1927 dos. Erik Kihlman

1932 tri H. Petersen-Dyggve

1936 Eino Jutikkala

1950 tri. Eino E. Suolahti

1957 dos. Berndt Holger Thesleff

1960 dos. fil. tri Kai Otto Donner. 

1964 dos. Lars Henrik Wallgren

1969 dos. Johan Henrik Lilius

1973 dos. Matti Klinge

1977 dos. Anto Leikola

1982 dos. Paavo Hohti

1986 apulaisprofessori Veijo Meisalo

1990 dos. Juhani Lokki

1994 dos. Laura Kolbe

1997 dos. Hannu Heikkilä

2000 dos. Matti Meri

2003 dos. Päivi Palojoki

2007 dos. Leena Peltonen

2010 dos. Tuomas Heikkilä

2014 dos. Tiina Sikanen

2017 dos. Outi Salminen

2019 dos. Mikko Airavaara

2022 dos. Jonna Kulmuni

2023 dos. Anu Laine

Tämä listaus sisältää itsenäisyyden ajan kantaatit. 

1919

Teos: Promootiokantaatti 1890
Säveltäjä: Richard Faltin
Teksti: Kaarle Krohn
Lisätietoja: Kantaatti vuodelta 1890, kantaesitettiin myös Sibeliuksen promootiomarssi

1923
Teos: Promotions kantaten år 1914, op. 22
Säveltäjä: Leevi Madetoja
Teksti: Ernst v. Knàpe
Lisätietoja: Toisinto vuodelta 1914

1927

Teos: Suvinen ilta, Promootiokantaatti sopraano- ja tenorisooloille, sekakuorolle ja orkesterille, op. 19
Säveltäjä: Sulho Ranta
Teksti: P. Mustapää
Lisätietoja: kantaesitys

1932

Teos: Promotions kantaten år 1914, op. 22
Säveltäjä: Leevi Madetoja
Teksti: Ernst v. Knàpe (käännös V. Vesala)
Lisätietoja: Vuodelta 1914, esitettiin suomeksi

1936, 1950, 1957, 1960 ja 1964

Teos: Lux Triumphans
Säveltäjä: Leevi Madetoja
Teksti: Otto Manninen
Lisätietoja: Tilattu yliopiston Helsinkiin muuton 100-vuotisjuhlaan 1928, esitetty myös promootioissa 1950, 1957, 1960 ja 1964

2000

Teos: Metsässä tuulee (osia vuoden 1950 promootiorunosta)
Säveltäjä: Timo-Juhani Kyllönen
Teksti: Aale Tynni
Esittäjä: Akateeminen Laulu promootiopäivällisillä
Lisätietoja: kantaesitys Finlandiatalon konserttisalissa

2007

Teos: Promotio Cantata
Säveltäjä: Pasi Lyytikäinen
Teksti: Saila Susiluoto
Esittäjä: Ylioppilaskunnan soittajat, sopraano Jutta Holmberg, bassobaritoni Nicholas Söderlund
Lisätietoja: kantaesitys

2010

Teos: Seppelöity Athene op. 25, juhlamarssi orkesterille
Säveltäjä: Mikko Nisula
Esittäjä: YS
Lisätietoja: kantaesitys

2014

Teos: Promotions kantaten år 1914, op. 22
Säveltäjä: Leevi Madetoja
Teksti: Ernst v. Knàpe (käännös V. Vesala)
Esittäjä: YS
Lisätietoja: Esitettiin kolme osaa vuoden 1914 kantaatista

2019

Teos: Promootiokantaatti (2019)
Säveltäjä: Tiina Myllärinen
Teksti: August Ahlqvist
Esittäjä: YS ja AL
Lisätietoja: kantaesitys, teksti Ahlqvistin promootiorunosta 1869

2023

Teos: Science Frictions
Säveltäjä: Cecilia Damström
Teksti: Cia Rinne
Esittäjä: Ylioppilaskunnan Soittajat, Akateeminen laulu, solisti David Hackston
Lisätietoja: Promootion riemuvuoden tilaustaideteos. Esitettiin kolmessa kevään promootiossa, mutta ei teologisessa koska solistilla oli jo toinen tapahtuma. Kantaesitys kunniatohtorien julkistustilaisuudessa 3/2023.

Kuvia filosofisen tiedekunnan promootioista
Promootion kulku

Kolme päivää juhlaa

Filosofisen tiedekunnan promootiojuhlallisuudet alkavat Floran päivänä 13.5. yleisen seppeleensitojan valinnalla, joka tapahtuu maisteripromovendien latinankielisessä kokouksessa. Yleinen seppeleensitoja on jonkun yliopiston professorin tai muun merkkihenkilön lapsi, ja valinnalla promovendit haluavat kunnioittaa ko. professoria. Valintaa seuraa yleisen seppeleensitojan kosinta, ja tämän annettua suostumuksensa tehtävään siirrytään kulkueessa Kumtähden kentälle ylioppilaiden kevätjuhlaan muistamaan Maamme-laulun ensiesitystä. Lopuksi nautitaan puheiden ryydittämä juhlallinen lounas.

Varsinainen promootio kestää kolme päivää touko-kesäkuun vaihteessa. Sen pukeutumissäännöt ovat hyvin tarkat, ja suurimpaan osaan tilaisuuksista pukeudutaan frakkiin ja iltapukuun. Ensimmäisenä päivänä eli torstaina valmistaudutaan promootioaktiin sitomalla maisteripromovendien laakeriseppeleet ja hiomalla symbolisesti tohtorien miekat. Ilta päättyy seppeleensitojais- ja miekanhiojaisillallisiin, joilla kuullaan useita puheita. Huolella ennakkoon valmistellut monikieliset puheet voivat käsitellä esim. puhujan edustamaa tieteenalaa tai jotain yhteiskunnallista kysymystä ja ovat oleellinen osa promootioperinnettä. Puheet julkaistaan promootiojulkaisussa promootion jälkeen.

Promootioakti on päätilaisuus

Keskimmäisenä päivänä eli perjantaina on vuorossa promootion päätilaisuus eli promootioakti, joka järjestetään yliopiston juhlasalissa. Akti on kuin harjoiteltu näytelmä, jossa tarkkaa koreografiaa noudattaen vihitään promovendit maistereiksi ja tohtoreiksi ja luovutetaan heille tutkintonsa symbolit. Ensin promovendit, heidän seuralaisensa ja yliopiston edustajat saapuvat saliin tarkasti järjestettyinä kulkueina. Promoottorin puheen jälkeen priimusmaisterille ja -tohtorille esitetään omaan oppialaan liittyvä kysymys, johon heidän on vastattava. Kun vastaus on hyväksytty, voidaan promovointi aloittaa. Promovendit nousevat tarkan koreografian mukaisesti kukin vuorollaan parnassolle vastaanottamaan akateemiset arvonmerkkinsä: promoottori painaa laakeriseppeleet maisterien päähän ja kultaiset maisterinsormukset heidän sormeensa sekä antaa tohtoreille miekan ja tohtorinhatun. Promovoinnin ajan soitetaan yleensä kotimaista klassista musiikkia, minkä lisäksi musiikki on aktissa muutenkin tärkeässä roolissa: perinteinen ohjelmisto sisältää ainakin Sibeliuksen Promootiomarssin ja Andante Festivon. Usein promootioon myös tilataan uusia sävellyksiä (perinteisimmin promootiokantaatti), jotka kantaesitetään promootioaktissa.

Promootioakti päättyy ultimusmaisterin puheeseen isänmaalle, jonka jälkeen siirrytään kulkueena yliopiston juhlasalista Tuomiokirkkoon promootiojumalanpalvelukseen tai vaihtoehtoisesti tunnustuksettomaan tilaisuuteen. Kulkueet ovat perinteinen osa akateemisia juhlia, ja yleensä kulkuetta kokoontuu seuraamaan Senaatintorille myös jonkin verran yleisöä. Perjantai-iltana vietetään vielä promootiopäivällisiä, joilla mm. esitetään erikseen tilatut promootiorunot (usein yksi suomen- ja yksi ruotsinkielinen) tai muuta varta vasten tilattua taiteellista ohjelmaa. Promootiopäivällisillä kuullaan jälleen myös puheita, joista tärkeimpänä puhe yliopistolle, johon yliopiston rehtori vastaa.

Retkipäivä ja tanssiaiset huipentavat lauantain

Kolmas päivä eli lauantai alkaa retkellä, joka on tyypillisesti purjehdus johonkin lähisaareen tai kierros Helsingin edustalla. Retki on promootion epämuodollisin tilaisuus, ja sen aikana nautitaan myös lounas. 

Lauantai ja koko maisteripromootio päättyy tanssiaisiin Vanhalla ylioppilastalolla. Tanssiaiset aloitetaan kutsuvieraspoloneesilla, perinteisellä näytöstanssilla. Tanssiin osallistuu promootioon kuuluvia henkilöitä kuten promoottori, yleinen seppeleensitojatar, kunniatohtoreita ja riemumaistereita. Tämän jälkeen on vuorossa tohtoripoloneesi, jossa vastapromovoidut tohtorit tanssivat mustissa asuissaan.

Poloneesin jälkeen vuorossa on maisterifranseesi, jossa vastapromovoidut maisterit pääsevät esittämään upean kuviotanssin. Franseesi tanssitaan neliömuodostelmissa, ja tanssi on kuvioiltaan monipuolinen ja erittäin näyttävä. Jokaisella parilla on tanssissa oma paikkansa. Tanssi ei ole kuvioiltaan vaikea oppia – tanssitaidottomiksi itsensä kokevien ei tarvitse huolestua – mutta yhdenaikaisuuden ja -mukaisuuden saavuttamiseksi franseesin harjoitteluun on varattu useita harjoituskertoja, joihin tanssiin osallistuvien on sitouduttava osallistumaan.

Näytöstanssien jälkeen vuorossa ovat juhlatanssit, joihin kaikki voivat osallistua tanssikorttiinsa illan aikana sopimiensa parien kanssa. Perinteisiä akateemisia juhlatansseja ovat mm. Poloneesi, Pompadour, Pas d'Espagne, Valse Mignon, Cicapo ja Grande Valse. Tanssikortit jaetaan kaikille tanssiaisiin osallistuville heidän saapuessaan Vanhalle ylioppilastalolle. Promootioitoimikunta järjestää yleensä halukkaille tanssiharjoituksia ennen promootiota.

Tanssiaisiin liittyy myös paljon muita vakiintuneita elementtejä, kuten promootion keskeisten hahmojen kunnioittaminen kantamalla heitä kantotuolissa. 

Tanssiaisten päätteeksi järjestäydytään öiseen kulkueeseen, joka kulkee keskustan katuja ja puistoja pitkin. Matkan varrella pysähdytään patsaiden kohdalla pitämään puheita ja laulamaan perinteisiä ylioppilaslauluja. Aamun sarastaessa kulkue päättyy puheeseen nousevalle auringolle, Filosofisen tiedekunnan perinteen mukaan Senaatintorilla yliopiston päärakennuksen edessä.

Promootion tulevaisuus

Promootioperinne elää edelleen vahvana. Viime vuosina vapaaehtoisten määrä promootiotoimikunnissa on ollut runsas, ja 2000-luvun seremoniat ovat rikkoneet osallistujamäärien ennätyksiä. Nykytilanteen perusteella promootioperinteen tulevaisuus näyttää valoisalta ja turvatulta, vaikka on mahdollista, että jossain vaiheessa, samoin kuin 1970-luvulla, yhteiskunta alkaa pitää seremonioita vanhanaikaisina, eliittimäisinä ja nykymenoon sopimattomina.

Akateemisen maailman viimeaikaisia kehityssuuntia voidaan pitää promootioperinteen suurimpana uhkana, kun leikkaukset yliopistoilta ja opiskelijoilta sekä opintoaikojen rajoittamisen vaikutukset tulevat näkyviin. Yliopistoille promootiot ovat tärkeä osa akateemista elämää ja siksi niitä tuetaan taloudellisesti ja tilojen kautta. Yliopistojen talouden kiristyessä myös promootioiden rahoitus muuttuu, josta seuraava osallistumismaksujen nousu voi vähentää osallistujien määrää. Myös yleinen hintojen nousu näkyy promootioiden taloudessa, samoin kuin ilahduttavat kumppanuudet säätiöiden ja yksityislahjoittajien kanssa, jotka haluavat tukea perinnettä.

Toisaalta opiskeluaikojen lyhentäminen ja opiskelijoiden nopeamman valmistumisen painostus tuovat haasteita aktiivisen opiskelijaelämän ja perinteiden jatkuvuuden kannalta. Monet promootioiden erityispiirteet kumpuavatkin suomalaisista opiskelijaperinteistä, joihin promootion osallistujat ja vapaaehtoiset tutustuvat opintojensa aikana, esimerkiksi osakuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen vuosijuhlissa. Kun opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua opiskelijatoimintaan heikkenevät, tulevaisuuden promootiojärjestäjillä ei välttämättä ole enää tarvittavaa vahvaa tietämystä akateemisista perinteistä.

Promootioperinne on kuitenkin onnistunut pysymään elossa Suomessa lähes 400 vuotta läpi monen sodan, nälänhädän ja poliittisen myllerryksen. Siksi sitä voidaan pitää kykenevänä säilyttämään elinvoimansa ja jatkamaan toimintaansa haastavissakin olosuhteissa. Perinteen jatkuvuutta ja elinvoimaa turvaa myös se, että jokainen promootio sopeutuu aikaansa. Sen vuoksi on tärkeää, että promootioita saavat järjestää nousevat sukupolvet itse, koska vain niillä on tuntuma siihen, mitkä yhteiskunnalliset symbolit ja ilmiöt vaativat huomiota ja täten osaltaan muokkaavat perinnettä. Esimerkkejä tästä ovat 2000-luvulla mukaan tulleet piirteet kuten ensimmäiset miespuoleiset yleiset seppeleensitojat sekä tunnustuksettomat tilaisuudet ekumeenisten promootiojumalanpalvelusten rinnalla kaikissa tiedekunnissa. Historian kaikki trendit ovat usein ensin näkyneet akateemisen eliitin toiminnassa, ja sieltä levinneet koko kansan tietoisuuteen. Itse yliopisto myös seuraa muiden alojen ilmiöitä, ja mukautuu moderniin elämään, säilyttäen oman vahvan identiteettinsä ja juuret. 

Ensimmäisestä promootiosta 1643 tähän päivään saakka on promootioihin kuulunut tiedettä ja ylentymistä akateemiseen yhteisöön, mutta myös runoutta ja riemua. Monitaiteellisessa tapahtumassa näkyy vahvasti ylisukupolvinen yhteisöllisyys, verkostoituminen, vapaaehtoistyö ja ajan tärkeimpien yhteiskunnallisten kysymysten esiin nostaminen. Yhteisölle promootio on toistuva, kollektiivinen tapahtuma, mutta jokaiselle osallistujalle ainutlaatuinen kokemus. Historiansa tunteva yliopisto ei elä menneisyydessä – menneisyys elää meissä.

Jotta juhla tuntuu luissa ja ytimissä saakka, keinotekoisia sääntöjä on pakko noudattaa, vaikka se konservatiivista onkin. Muutoin emme ole osa vuosisatojen ketjua, ja juuri se on jutun juju. Kunnes jälleen maanantaiaamuna, pää valvomisesta kipeänä, saattaa taas jaksaa arkeaan 2020-luvulla.