Perusopintojen aikana muodostat käsityksen kulttuurien tutkimuksen tieteenalojen lähestymistavoista. Lisäksi tutustut erilaisiin tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin.
Yhteisten opintojen suorittamisen jälkeen voit valita, mihin opintosuuntaan aiot opinnoissasi suuntautua:
Lisäksi kulttuurien tutkimuksen kandiohjelma tarjoaa Antiikin kulttuuri -opintokokonaisuuden valinnaisina opintoina.
Maailman alueet ja kulttuurit -opintosuunnassa tarkastellaan eri maantieteellisten (suur)alueiden kulttuureja monitieteisestä näkökulmasta. Painopistealueita on viisi:
Opiskelija voi erikoistua näistä yhteen tai yhdistellä kursseja eri alueilta. Opetuksen ja tutkimuksen keskiössä ovat muun muassa historia, etnisyydet ja identiteetit, uskonnot, politiikka, arvot ja ideologiat sekä kulttuurien kohtaaminen ja globalisaatio.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan
Arkeologiassa tutkitaan ihmisen toimintaa ja ihmisyhteisöjä varhaisesta esihistoriasta aina nykypäivään saakka. Arkeologian opinnot tarjoavat tietoa arkeologiasta monitieteisenä tieteenalana, sen tutkimusmenetelmistä, tieteenfilosofiasta, aineistoista ja tutkimuksesta. Arkeologian keskeiset tutkimuskysymykset liittyvät historiaan, mutta tärkeimmät tutkimusmenetelmät ovat luonnontieteellisiä. Opiskelujen aikana pääset tutustumaan käytännön kenttätöihin ja harjoituttamaan itsenäisen tutkimustyön tekemistä. Opintojen loppuvaiheessa monet opiskelijat osallistuvat tutkimusprojekteihin, joita on kotimaan lisäksi toteutettu mm. Boliviassa, Egyptissä, Jordaniassa ja Syyriassa.
Arkeologian opetus tähtää myös ammattitutkintoon, toisin kuin humanistinen opetus yleensä. Akateemisesti koulutetut arkeologit työskentelevät tutkijoina, lukuisissa tehtävissä hallinnossa ja museoissa sekä kulttuurielämässä. Arkeologeja on uusmedian ja tiedotusvälineiden palveluksessa. Kuriositeettina arkeologien joukossa on mm. kulttuurimatkojen opas tai kuolinsyyn tutkija Bosnian joukkohautoja tutkimassa.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan
Voit seurata arkeologiaa myös
Etnologiassa ja folkloristiikassa tutkitaan arkea sekä omaehtoista kulttuuria, toimintaa ja ilmaisua. Etnologia ja folkloristiikka ovat läheisiä tieteenaloja ja muodostavat yhteisen opintosuunnan Helsingin yliopistossa.
Etnologiassa arkea tarkastellaan laaja-alaisesti tutkimalla ihmisten kokemuksia ja niille annettuja merkityksiä. Tutkimus voi kohdistua vaikkapa työhön, harrastuksiin, esineisiin, esinekokoelmiin museoissa, paikkoihin tai verkkokeskusteluihin. Nykykulttuurin ilmiöitä tutkittaessa etnologit usein menevät ihmisten pariin havainnoimaan heidän toimintojaan ja haastattelemaan heitä.
Folkloristiikka tarkastelee kommunikaatiota epävirallisissa, instituutioiden ulkopuolisessa toiminnassa mutta myös niitä yhteiskunnallisia puitteita, jotka tuottavat perinteeksi käsittämiämme ilmiöitä. Folkloristisen tutkimuksen klassisiin aihepiireihin kuuluvat kansanrunous, kansanusko ja erilaiset suullisen perinteen lajit. Kalevalan tutkimus liittää suullisen kansanrunouden tutkimustradition suomalaisen kulttuurin ja identiteetin kriittiseen tarkasteluun.
Etnologiassa ja folkloristiikassa tutkitaan myös suullisen ja kirjoitetun muistitiedon kautta välittyvää tietoisuutta historiasta. Uusien viestintämuotojen ja monikulttuurisuuden maailmassa etnologit ja folkloristit tutkivat ajattelun ja ilmaisun tapoja, jotka sekä yhdistävät eri aikakausien ja eri kulttuurien ihmisryhmiä että luovat niille oman erityisleimansa.
Etnologia ja folkloristiikka hyödyntävät monipuolisesti erilaisia laadullisia aineistoja. Kulttuuriperinnön, kulttuurisen muistin, etnisyyden, sukupuolen, iän sekä kulttuurisen ja kansallisen identiteetin kysymykset yhdistävät etnologian ja folkloristiikan tutkimustraditioita yhteiskuntatieteellisiin ja tieteidenvälisiin keskusteluihin. Keskeistä etnologiassa ja folkloristiikassa on ymmärtää kulttuuriset ilmiöt ja niissä tapahtuneet murrokset osana ajallisia jatkumoita, ja toisaalta yksilöiden toiminta ja näkemykset suhteessa yhteisöihin ja kulttuuriin.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan
Taidehistoria kattaa materiaalisen ja visuaalisen kulttuurin sekä rakennetun ympäristön tutkimisen niin historiallisena kuin nykypäivän ilmiönä. Taidehistorian tutkimuskohteita ovat muun muassa kuvataiteen eri lajit, arkkitehtuuri, esineet ja muotoilu sekä taideteoriat.
Keskeinen asema opetuksessa on Suomen taidehistorian kysymyksillä keskiajalta nykypäivään globaalista perspektiivistä tarkasteltuna. Näitä käsitellään esimerkiksi erilaisten sosiaalisten käytänteiden, valtasuhteiden, esteettisten pyrkimysten ja yksilön sekä yhteiskunnan toimintojen osina. Opetuksessa painotetaan omaa havainnointia ja kohteisiin tutustumista paikan päällä, joten opintoretket ja tutustumiskäynnit ovat tärkeä osa opetusta.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan
Uskontotiede antaa valmiuksia tutkia uskontoja ja ymmärtää niiden merkityksiä ihmisten, kulttuurien ja yhteiskuntien toiminnassa niin menneisyydessä kuin nykypäivänäkin. Uskontotiede on monitieteinen ala, jossa hyödynnetään esimerkiksi sosiologian, historian, psykologian ja sukupuolentutkimuksen näkökulmia. Uskontotieteessä opiskelevana voit valita myös evankelis-luterilaisen tai islamin uskonnon aineenopettajan linjan. Uskontotieteessä voit opiskella myös islamin tutkimusta, jossa annetaan valmiuksia tutkia islamia ja muslimeja monialaisilla lähestymistavoilla. Opiskelijat saavat käsityksen siitä, miten islamilaiset tekstit, historia ja nykypäivän modernien muslimiyhteisöjen eletty todellisuus kytkeytyvät toisiinsa. Opiskelijakeskeisessä oppimisympäristössä painotetaan kriittistä ajattelua, näkökulmien moninaisuutta sekä vakavaa ja reflektioon pohjautuvaa keskustelua.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan
Opintosuuntien ohella voit suorittaa opintokokonaisuuksia myös muista aiheista ja muista ohjelmista. Kulttuurien tutkimuksen kandiohjelma järjestää muun muassa antiikin kulttuurin -opintokokonaisuuden.
Antiikin kulttuurin opintokokonaisuudessa perehdytään Välimeren alueen kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin, sen esineistöön, kuvataiteeseen ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Maantieteellisiä ydinalueita ovat nykyinen Kreikka ja Italia, joiden kulttuuripiiri vaihteli ajasta toiseen. Idässä siihen kuuluivat hellenistiset valtakunnat ja varhaisen Bysantin maailma, lännessä koko keisariajan Rooman imperiumi. Länsimaisen kulttuurin pohjana antiikin kulttuuri on laaja-alainen ja monitieteinen ja tarjoaa useita lähestymistapoja niin kulloisenkin kohteen kuin aikakauden mukaan. Antiikin kulttuurin opintokokonaisuutta tukevat Kielten kandiohjelman kreikan/latinan perusopinnoissa antiikin taidehistorian, mytologian ja historian opintojaksot.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan
Lue lisää