Syyskuun puolivälissä oikeusmuotoilusta kiinnostunut juristikunta kokoontui Helsingin yliopiston päärakennukseen Legal Design Summit -tapahtumaan. Kaksipäiväinen tapahtuma, jota edelsi kolmipäiväinen työpajaosuus, houkutteli Helsinkiin lähemmäs 600 osallistujaa yhteensä 52 eri maasta. Päärakennuksen juhlasalin täyttänyt kansainvälinen tapahtuma järjestettiin käytännössä täysin vapaaehtoisvoimin, joista iso osa oli oikeustieteellisen tiedekunnan nykyisiä tai entisiä opiskelijoita.
– Olisin toki voinut tyytyä vain osallistumaan tapahtumaan, mutta aukesihan kokonaisuus täysin erilaisena, kun oli itse ollut mukana tekemässä sitä ja oma kädenjälki näkyi kaikessa, sanoo Marika Nieminen.
– Sain tästä kokemuksesta inspiraatiota uralle, opintoihin ja elämään yleensä, sanoo puolestaan Sade Mäntylä.
Sade Mäntylä ja Marika Nieminen ovat maisterivaiheen opiskelijoita oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja aktiivisia monella saralla. Pari viikkoa tapahtuman jälkeen he ovat edelleen selvästi innoissaan kaikesta minkä kokivat ja oppivat tapahtuman aikana ja sitä suunnitellessaan. Opintojen ja töiden ohella Legal Design Summit on täyttänyt molempien kalenterit tehokkaasti vuoden 2023 aikana. Vapaaehtoisten urakka tapahtuman mahdollistamiseksi käynnistyi alkuvuodesta ja jatkui siitä eteenpäin tiiviinä yhdeksän kuukauden ajan.
– En ole laskenut tunteja, mutta välillä kävi mielessä, että tämä on ihan työhön verrattavissa, Mäntylä naurahtaa.
Legal Design Summit on lähtöisin Antti Innasen, Jaakko Wäänäsen ja Johanna Rantasen ideasta vuonna 2016. Kolmikko otti yhteyttä Pilvi Alopaeukseen, joka tuolloin opiskeli yliopistolla. Alopaeus oli yhteydessä oikeustieteellisen tiedekunnan silloiseen dekaaniin Kimmo Nuotioon, joka mahdollisti ensimmäisen tapahtuman järjestämisen yliopistolla. Sen jälkeen tapahtumia on ollut kolme: vuonna 2017, 2019 ja 2023. Opiskelijat olivat vapaaehtoisina mukana järjestämässä ensimmäistä tapahtumaa, ja ikään kuin perinteitä kunnioittaen opiskelijat ovat edelleen vahvasti mukana järjestelyissä.
Sade Mäntylän ja Marika Niemisen päätös lähteä mukaan järjestelyihin kumpusi kiinnostuksesta aiheeseen. Aiemmin opintojensa aikana he osallistuivat yliopiston järjestämään legal design -kurssiin ja innostuivat.
– Oikeusmuotoilua voidaan pitää kattokäsitteenä design-ajattelun käyttämiseen kaikessa juridisessa tekemisessä. Monille oikeusmuotoilu tarkoittaa lähinnä nättejä härpäkkeitä ja muita pintatason juttuja, mutta kyse on enemmänkin ihmiskeskeisyyden tuomisesta juridisiin kysymyksiin, Nieminen tiivistää.
Legal Design Summitissa oikeusmuotoilu käsitteenä ymmärretään kuitenkin laajasti ja sen alle mahtuu hyvinkin erilaisia ja monenlaisista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Juuri monimuotoisuus ja ihmiskeskeisyys ovat tärkeitä arvoja Mäntylälle, joka puhujista ja ohjelmasta vastaavana pääsi vaikuttamaan siihen, millaista mielikuvaa oikeusmuotoilusta tapahtumassa rakennetaan.
– Meille oli tärkeää, että puhujakunta olisi mahdollisimman monitaustainen ja monipuolinen. Halusimme uudistaa mielikuvaa oikeusmuotoilusta. Se mielletään helposti pintatason sopimusmuotoiluksi, jota tehdään vain länsimaissa.
Mäntylä toimi kuuden henkilön tiimin vetäjänä, jonka hakukuulutukseen vastasi yli sata kiinnostunutta puhujaa. Näistä rakentui lopulta noin 30 puhujan ohjelmakokonaisuus.
Myös Nieminen toimi johtotehtävissä. Hän vastasi chief marketing officerin roolissa tapahtuman viestinnästä ja markkinoinnista, ja hoiti muun muassa tapahtuman sometilejä tiiminsä kanssa.
– Olen hoitanut samoja tehtäviä muissa vastaavissa projekteissa ja tykännyt siitä. Halusin oppia uutta ja tutustua legal design -yhteisöön, joka on kuitenkin aika pieni.
Uutta itsevarmuutta johtotehtäviin
Suurin työ tehtiin hyvissä ajoin ennen varsinaista tapahtumaa syyskuun puolivälissä. Itse tapahtuman aikana kaikki käytännön järjestelyt oli etukäteen huomioitu työlistoissa, joten järjestelyt eivät missään vaiheessa lipsuneet sähläämisen puolelle.
– Tuntuu, että kaikki meni lopulta aika sujuvasti. Puhujista huomasi, että he ovat innoissaan, ja pystyimme luottamaan siihen, että he suunnittelevat itsenäisesti hyvät puheenvuorot, Mäntylä kertoo.
Järjestäjät saivat paljon myönteistä palautetta paitsi itse tapahtuman aikana myös jälkikäteen esimerkiksi sähköpostiviesteissä.
– Yhteisöllisyyden tunne tapahtumassa oli tosi hieno. Erästä puhujaa vähän jopa itketti ennen esiintymisvuoroaan, sillä hän oli niin jännittynyt ja innoissaan että saa puhua tapahtumassa, jota olemme olleet mukana järjestämässä. Oli hienoa huomata, millaisia kiitollisuuden osoituksia tuli niin osallistujilta kuin puhujiltakin siitä työstä mitä olimme tehneet, Nieminen sanoo.
Molemmat kokevat saaneensa vapaaehtoistyöstään paljon arvokkaita oppeja, joista tulee olemaan hyötyä niin työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Nieminen nostaa esiin varsinaista tapahtumaa edeltäneen Brainfactory-työpajan, jossa osallistujat ahkeroivat käytännön oikeusmuotoilun parissa.
– Siellä teimme todellakin kädet savessa design-ajattelua juridisessa työssä. Eli veimme käytäntöön sen mistä olemme puhuneet teorian tasolla. Tulen ammentamaan paljon käytännön osaamista sieltä.
Mäntylä kokee oppineensa paljon uutta etenkin johtamisesta.
– Oli tosi opettavainen kokemus toimia tiimin johtajana. Sain siitä ihan uudenlaista itsevarmuutta johtotehtävin.