Laivaliikenteestä aiheutuu merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja kansainväliset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi edellyttävät mittavia muutoksia merenkulkuun ja meriteollisuuteen. Useimmat hiilettömät teknologiat eivät kuitenkaan tuo kuin osaratkaisun valtameriliikenteen päästövaatimuksiin tai muuttavat toimialan kustannusrakenteita kilpailukyvyttömiksi. Lisäksi vaihtoehtoisten polttoaineiden vihreään tuotantoon liittyy yhä merkittäviä kustannustehokkuus- ja tuotantohaasteita.
Ydinpropulsio, eli ydinenergian hyödyntäminen alusten liikuttamiseen, tarjoaa lähes hiilineutraalin vaihtoehdon. Ydinvoimalla toimivia laivoja on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, mutta niitä on toistaiseksi hyödynnetty lähinnä sotilaallisissa tarkoituksissa.
Uuden sukupolven ydinreaktorit ja ydinteknologian kehitys ovatkin herättäneet kasvavaa kiinnostusta ydinpropulsion siviilikäyttöön. Teknologia voisi olla erityisen hyödyllinen esimerkiksi jäänmurtajissa, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Suomi on jo pitkään ollut edelläkävijä.
Ajatus ydinvoiman käytöstä laivaliikenteessä on viimeisen parin vuoden aikana saanut yhä enemmän kannatusta meriteollisuuden toimijoiden keskuudessa. Myös laivaluokittajien, kansallisten sääntelyviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen keskuudessa on aloitettu tarvittava valmistelutyö. Lisäksi poliittinen ilmapiiri Euroopassa ja globaalisti on muuttunut otolliseksi ydinpropulsion uudelle nousulle, sillä laivaliikenteen päästöjen rajoittaminen nykyisillä vaihtoehdoilla on osoittautunut riittämättömäksi.
Ydinpropulsion laajamittaiseen käyttöönottoon liittyy kuitenkin keskeisiä kysymyksiä muun muassa teknologian, operatiivisen suunnittelun, turvallisuuden ja sääntelyn osalta, unohtamatta yleisen asenneilmapiirin ja poliittisen päätöksenteon merkitystä.
Kohti siviilikäyttöistä ydinvoimaa meriliikenteessä – monialainen konsortio rakenteilla
Co-Creation -hankkeessa on parhaillaan käynnissä konsortion rakentaminen seuraavaa ja mittavampaa Co-Innovation-vaihetta varten. Useat yritykset ja tutkimuslaitokset ovat jo osoittaneet vahvaa kiinnostusta projektia kohtaan, mutta uusia kumppaneita etsitään edelleen.
Hanke edellyttää monipuolista osaamista etenkin meriteollisuuden ja ydinenergian aloilta, sillä se kattaa koko prosessin elinkaaren suunnittelusta käyttöönottoon ja jälkihuoltoon, sisältäen sääntelyyn ja liiketoimintamalleihin liittyviä keskeisiä kysymyksiä.
Business Finlandin rahoittaman Co-Creation projektin koordinoinnista vastaa Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Hankkeen onnistuminen edellyttää merenkulun ja ydinenergian käyttöön liittyvän sääntely-ympäristön kartoittamista ja uusien kehityssuuntien tunnistamista, mikä korostaa oikeustieteellisen tiedekunnan keskeistä roolia.
Yhteydenotot yhteistyöstä kiinnostuneilta yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta ovat erittäin tervetulleita
Helsingin yliopistolla hanketta johtaa ympäristöoikeuden professori Kai Kokko. Projekti linkittyy vahvasti väitöskirjatutkija Roope Marttilan SMR-reaktorien (pieni modulaarinen ydinreaktori) ja ydinkäyttöisen merenkulun sääntelyyn liittyvään työhön. Co-Creation-hanke käynnistyi huhtikuussa 2025 ja kestää noin puoli vuotta. Hankkeessa edistetään aktiivisesti myös kansainvälistä yhteistyötä ja tavoitellaan merkittävää vaikuttavuutta sekä Suomessa että globaalisti.
Otamme mielellämme vastaan kaikki yhteistyöehdotukset, ja ne voi osoittaa projektin yhteyshenkilölle Roope Marttilalle.
Lisätietoja:
Projektikoordinaattori Roope Marttila, Helsingin yliopisto
Puh. +358 40 718 6688
Sähköposti: roope.marttila@helsinki.fi
Hankkeen verkkosivu: https://nsfinlandia.org/