Työelämän murrosta pohdittiin oikeustieteellisen tiedekunnan alumneilleen ja sidosryhmilleen järjestämässä tilaisuudessa Tiedekulmassa 27.3.2018. Samalla tiedekunnassa ja yliopistolla vuoden alusta aloittaneet uudet työelämäprofessorit esittäytyivät ja esittelivät työelämäprofessuuriensa näkökulmaa tutkimukseen, opetukseen – ja tietenkin käytännön työelämään. Tuomas Lehtinen vastaa asianajajaoikeudesta kun taas Timo Kaisanlahti tilinpäätösoikeudesta.
Juristiprofession, koulutuksen ja tutkimuksen on pysyttävä työn muutoksessa mukana. Tiedekunta suuntaa myös aktiivisesti tutkimustaan uusille alueille ja kehittää opetustaan vastaamaan työelämän muutoksiin.
– Kaiken ydin on oikeudellisessa ajattelussa – teemme sitten työtä asianajajana tai oikeustieteen tutkijana, korostaa oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo. Olennaista on, että erotamme toisistaan oikeudelliset ja ei-oikeudelliset kysymykset. Perustana on kyky argumentoida niiden ratkaisujen puolesta, joita tarjoaa.
Ajatteluun liittyy keskeisesti kieli, mikä pitää huomioida myös juridisessa koulutuksessa.
– Meidän pitäisi mahdollisimman yksinkertaisella kielellä pystyä kertomaan siitä, mitä juridiikka on, sanoo Letto-Vanamo. Kielellinen selkeys pitäisi huomioida myös juridisessa koulutuksessa. Sisällön syvällinen tunteminen ja monipuoleinen kielellinen osaaminen ovat ensiarvoisia oikeudellisessa viestinnässä.
Helsingin yliopiston laaja koulutusohjelmauudistus, Iso Pyörä, on vastaus työelämän tarpeisiin ja vaatimuksiin. – Oikeustieteessä työelämärelevanssi on toki huomioitu jo aiemminkin, uudistuksen tavoitteena on, että kouluttaudutaan vielä paremmin työelämää varten, toteaa oikeustieteellisen professori ja opetuksesta vastaava varadekaani Sakari Melander.
Kun yhdistetään opetuksessa eri oikeudenalat, harjaannutetaan esiintymistaitoa sekä suullista ja kirjallista argumentaatiota, ja tehdään asioista yhdessä – ryhmänä – ollaan jo pitkällä lähempänä sitä, miltä työelämä näyttää.
– Nimenomaan oikeustieteellä yliopiston tieteenaloista on vahva liittymä käytännön työelämään, toteaa Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Viherkenttä. Oikeustieteen opetuksella ja tutkimuksella palvellaan käytännön elämää. Käytännön elämän kenttä vastavuoroisesti tuottaa aineistoa oikeustieteelliseen tutkimukseen ja opetukseen.
– Tutkijoiden asiantuntemus tulee hyödyksi monia eri reittejä – tutkijat toimivat vuorovaikutuksessa käytännön työelämän ja muun yhteiskunnan kanssa, Viherkenttä sanoo.
– Ei enää päntätä ulkoa lakipykäliä, vaan opetellaan oikeudelliseen ajatteluun, korostaa myös puolestaan Viherkenttä.
Asianajajaoikeuden uusi työelämäprofessori Tuomas Lehtinen pohtii, voiko oikeustiede vastata absoluuttisesti ja tieteellisesti annettuihin kysymyksiin. – Ennemminkin oikeustieteessä vastataan kysymyksiin, miten asioiden pitäisi olla, Lehtinen muotoilee.
Asianajotoiminta on asianajamisesta ja asiakkaan asian edistämisestä. – Asianajossa on monesti kysymys siitä, miten asiakas haluaa asioiden olevan. Elämme maailmassa, jossa syntyy tietynlainen kuva asianajajan toiminnasta elokuvien, kirjallisuuden, kulttuurin ja median kautta, mutta kuva on myös väärä.
Digitalisaatio vaikuttaa myös tilinpäätösoikeuteen. – Digitalisoitumisen myötä tilinpäätökset voivat tarjota aikaisempaa kattavampaa ja ajantasaisempaa tietoa niin talouselämän toimijoille kuin julkisen vallan käyttöön, toteaa Timo Kaisanlahti.
Tilinpäätösoikeus on tilinpäätökseen kohdistuvaa tutkimusta ja sen opetusta. – Tilinpäätösoikeudessa on kysymys valinnoista ja niiden arvottamisesta, tilinpäätöksessä tehdään aina ratkaisuja, jotka vaikuttavat siihen, miltä tulos näyttää, sanoo Kaisanlahti.
Tutkimuksesta vastaava varadekaani Taina Pihlajarinne korostaa, että oikeudellisen sääntelyn pitää kannustaa tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämiseen, mutta myös minimoida haittoja. – On tärkeä tunnistaa tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä ja analysoida tarvetta mukauttaa ja uudistaa eri oikeudenalojen perinteisiä ja vakiintuneita lähestymistapoja.
Myös tutkijatohtori Anette Alen-Savikon mukaan teknologinen kehitys, digitalisaatio ja automaatio myllertävät työelämää sekä yhteiskunnan ja talouden eri osa-alueita. – Kansallisten toimien rajallisuus globaalissa ympäristössä ja tilanteen dynaamisuus korostuvat, hän toteaa.
Pinnalla ovat palveluiden kehittyminen ja niiden alustat sekä jakamistalous. Disruptiot ravistavat yhteiskuntaa ja siten myös oikeudenaloja: yhteiskunnan eri osa-alueiden, toimialojen ”häiritseminen” erilaisilla innovaatioilla, totuttujen tekemisen tapojen radikaaleilla muutoksilla.