Sekä kansainvälinen että kansallinen sääntely velvoittavat yrityksiä ihmisoikeuksien noudattamiseen

Globalisaation myötä yritysten toiminta voi vaikuttaa yhä enemmän ihmisoikeuksiin, kun taas aiemmin yritysten ja ihmisoikeuksien välistä suhdetta ei aluksi nähty suorana tai edes epäsuorana. Monikansalliset yritykset voivat huomata sijaitsevansa yritysten toimintaa säätelevien erilaisten lainkäyttöalueiden porsaanreiässä, eikä kansainvälinen oikeuskaan varmista vastuullisuutta. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tarkastetussa väitöskirjassa esitetään, että kansainväliset ihmisoikeudet ja kansalliset sääntelytoimet sisältävät kuitenkin odotuksen, että yritykset noudattavat ihmisoikeuksia, ja näin ollen velvoite saattaa jo olla olemassa vastuun muodossa.

Lainsäädäntö velvoittaa monikansallisia yrityksiä niiden toiminta-alueella, mutta asia monimutkaistuu, kun ne toimivat sellaisissa valtioissa, jotka eivät joko halua tai kykene panemaan täytäntöön ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia.

Väittelijä Lia Heasman toteaa tutkimuksessaan, että valtiot näyttäisivät jatkossakin olevan keskeisessä roolissa ihmisoikeuksien suojelussa ja täytäntöönpanossa ei ainoastaan vertikaalisesti valtion ja yksilön välillä, vaan myös horisontaalisissa suhteissa. Väitöskirjassa pyritään tutkimaan kattavasti ihmisoikeuksien velvoittavan suojelun kehittymistä ja ihmisoikeuksien edistämistä yrityksissä. Yritystoimintaa sitovat ihmisoikeusvelvoitteet vaikuttavat liiketoimintaan ja ihmisoikeuksiin.

Velvoitteet leviävät kansalliselta tasolta globaaleiksi

Kannattavaan liiketoimintaan tähtääminen ei ole ihmisoikeuksien perusteiden vastaista, koska kannattavuus sinällään on moraalisesti neutraali tavoite. Useimmat monikansalliset tai kansalliset yritykset eivät koskaan loukkaa ihmisoikeuksia, mutta sadoista tuhansista monikansallisista yrityksistä ja niiden tytäryhtiöistä jotkut saattavat loukata ja luultavimmin osa näin tekeekin.

Yrityksiä ei pidetä kansainvälisen oikeuden oikeussubjekteina, joten niitä ei voida velvoittaa sitoutumaan kansainväliseen sääntelyyn, joka esimerkiksi ihmisoikeuksiin liittyy.

Sääntely-yhteistyö, kilpailu ja ylikansallinen viestintä levittävät yritysvastuuta eri maihin ja kansainvälisesti. Pakottavat velvoitteet voivat levitä maasta toiseen ja kehittyä siten ensin alueellisiksi ja myöhemmin globaaleiksi normeiksi.

***

Lia Heasman väitteli 15.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Corporate Responsibility to Protect Human Rights - Evolution from Voluntarism to Human Rights Due Diligence".

Vastaväittäjänä oli Professor of International Law and Human Rights Robert McCorquodale, University of Nottingham, ja kustoksena professori Tuomas Ojanen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Lia Heasman
lia.heasman@helsinki.fi