Oikisblogi: Uusi opetussuunnitelma valmisteilla

Vuoden ensimmäisessä blogikirjoituksessa dekaani Johanna Niemi antaa katsauksen kuluneeseen ja tulevaan vuoteen.

Opiskelijavalinta 

Vuosi sitten olimme yllättävässä tilanteessa: valtakunnallinen opiskelijavalintauudistus esitti merkittäviä uudistuksia valintakoevalintaan. Asiasta käytiin useita keskusteluja vuoden mittaan, ja uusi valintakoe yhdessä yhteiskuntatieteiden kanssa on ensi kesänä tosiasia. Ruotsinkieliset hakukohteet tulevat samaan valintakokeeseen. Todistusvalinta jatkuu sellaisena kuin se on ollut vuosikymmenen alusta alkaen. Nyt 40 prosenttia opiskelijoista otetaan ylioppilastodistusten perusteella. Pieni määrä opiskelijoita otetaan avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella.

Valintakokeen uudistuksessa tavoitteemme oli saada oikeustieteen oma kysymysosa kokeeseen ja ennakkoaineisto. Nämä tavoitteet toteutuivat; tosin ennakkoaineiston tutustumisaika ennen koetta on mielestämme varsin lyhyt. Tänä vuonna saamme kokemukset uudesta kokeesta ja katsomme, antaako se aihetta toimenpiteisiin.

Opiskelu

Opintojen kehittämisen painopisteet ovat olleet vuonna 2026 voimaan tulevan opetussuunnitelman valmistelu ja uuden kansainvälisen koulutusohjelman kehittäminen. Opetussuunnitelman OPS-2026–30 suunnittelussa joudumme ottamaan huomioon paineet lisätä opiskelijamäärää ja edistää valmistumista tavoiteajassa, eli kolmessa vuodessa oikeusnotaariksi ja kahdessa vuodessa maisteriksi. Onneksi saamme vuonna 2025 viisi uutta yliopistonlehtoria, jotka tulevat auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa. OPS-2026–30:ssa emme tavoittele suuria mullistuksia, vaan identifioimme kehittämiskohteita ja tartumme niihin.

Keväällä 2025 OPS-työ jatkuu opintojaksojen osaamistavoitteiden ja työmäärien tarkastelulla. Osaamisen arviointi ja palautekulttuurin kehittäminen ovat kehittämisen tärkeitä osa-alueita. Keräämme jatkuvasti palautetta eri kanavilla. Palautteen avulla kehitämme toimintaa. Eräät palautekanavat, muun muassa uraseuranta viisi vuotta valmistumisen jälkeen, vaikuttavat myös rahoitukseemme.

Tentit ovat nykyään sähköisiä. Sähköiset salitentit ovat osoittautuneet menestykseksi. Niiden avulla voimme hoitaa isoja tenttejä oikeudenmukaisesti ja turvallisesti.

Jatko-opinnot

Väitöskirjan ja tohtorintutkinnon opintojen vaatimukset uudistuivat. Artikkeliväitöskirjaan tulee sisältyä 2–3 artikkelia. Monografiaväitöskirjan suositeltu laajuus on 250 sivua. Suositus ei nykyisin toteudu, joten sen toteutumista tullaan jatkossa seuraamaan tarkemmin. Vaadittavien opintosuoritusten määrä on 30 opintopistettä. Muutokset toteutettiin oikeustieteellisessä tiedekunnassa muuttamalla osa tohtoriopintojen kursseista valinnaisiksi.

Vuonna 2025 yliopisto sujuvoittaa väitöskirjan hyväksymisprosessia ja luopuu kiittäen hyväksytty arvosanasta. Myös tohtoriohjelmien kokonaisuutta tarkastellaan. Oikeustieteen oma tohtoriohjelma on tärkeä, erityisesti oikeustieteen metodologisen omaleimaisuuden vuoksi. Koska nykyisin suositaan laajempia tohtoriohjelmia, olemme lisänneet tohtoriopiskelijoiden sisäänottoa. Suuremmat opiskelijamäärät asettavat haasteita väitöskirjojen ohjaukselle. Ohjauskoulutusta pilotoidaan yliopistossa parhaillaan. Tiedekunta järjestää ohjaajille myös omia teemapäiviä.

Tutkimus

Tutkimusrahoituksen merkitys on korostunut entisestään. Vuonna 2024 tiedekunnassa on käynnistynyt kaksi EU-rahoitusta, apulaisprofessori Visa Kurjen oikeusteorian ERC-hanke ja tutkijatohtori Matti Pohjosen vihapuhetta koskeva Horizon-hanke. Useita rahoitushakemuksia lähti talven 2024–25 aikana.

Uutena rahoitusinstrumenttina yliopisto lanseerasi IRO:n, eli Innovative Research Openings, poikkitieteellisen hankehaun. Haku perustui Helsingin yliopiston hallituksen tekemään tutkimuspanostukseen yliopiston rahastoista. Haku oli yliopiston sisäinen siten, että yliopiston sisältä tuli olla mukana vähintään kaksi tiedekuntaa eri kampuksilta. Siten yhteistyötä tuli tehdä esimerkiksi luonnontieteiden tai biotieteiden kanssa. Oikeustiede ei saanut rahoitusta, mutta monet tutkijamme löysivät uusia yhteistyökumppaneita, jotka toivottavasti johtavat jännittäviin tutkimusavauksiin jatkossa.

Tiedekunta panostaa kestävyysoikeuteen laajalla otteella. Olemme saaneet lahjoituksia kestävyysoikeuden professuuriin, joka on nyt avoinna kolmen vuoden määräajaksi. Professuurin ala on laaja: sekä ympäristön että yritystoiminnan kestävyys kuuluvat sen piiriin. Kiitämme kaikkia lahjoittajia yhteistyöstä! Lahjoituskampanjaan voi edelleen osallistua!

Yllättäviä tilanteita vuoden varrelta

Toukokuu oli Porthaniassa hieman erilainen kuukausi Gaza-mielenosoittajien asetuttua telttoineen Porthanian eteen. Mielipiteenvapaus ja kokoontumisvapaus ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia ja myös yhteiskunnassamme jaettuja arvoja. Demonstraatio sujui pääosin rauhallisesti.

Parhaiten yliopisto täyttää tehtävänsä, kun asiantuntijamme välittävät tietoa ajankohtaisista asioista. Kesän aikana sekä tiedekunnan että muiden oikeustieteellisten yksiköiden henkilöstöä osallistui asiantuntijoina rajalakia koskevaan keskusteluun. Keskustelu oli korkeatasoista. Valitettavasti osa lausuntoja kirjoittaneista tutkijoista sai epäasiallista palautetta.

Alumnitoiminta on jatkunut aktiivisena. Vuonna 2025 kehittelemme alumnitoiminnassa yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa. Keväällä järjestämme tuttuun tapaan alumnitapahtuman. Tänä vuonna aiheena on Poikkeusolot ja oikeusturva, ja tapahtuma järjestetään Tiedekulmassa maanantaina 12.5. kello 17–19.

Jos et vielä kuulu tiedekunnan alumniverkostoon, voit tehdä sen helposti liittymällä Helsingin yliopiston alumniksi. Sitä kautta pääset myös tiedekunnan alumniviestien vastaanottajaksi: https://www.helsinki.fi/fi/oikeustieteellinen-tiedekunta/yhteistyo/alumneille