Lukuvuosi alkoi elokuun viimeisellä viikolla uusien opiskelijoiden vastaanottamisella. Oikeustieteellisen tiedekunnan orientaatioviikkoon sisältyy opintojen ohjauksen ja neuvonnan ohessa kolme dekaanin johtamaa paneelia, joissa keskustellaan yliopistosta opiskeluympäristönä, oikeudenmukaisuudesta ja juristin ammatista panelisteina sekä tiedekunnan opettajia että vierailijoita.
Ensimmäisessä paneelissa varadekaanit Ville Pönkä (tutkimus) ja Juha Raitio (yhteiskunnallinen vaikuttaminen) valottivat tiedekunnan laaja-alaisia yhteyksiä niin toisiin tieteenaloihin kuin yhteiskunnan eri lohkoihin. Apulaisprofessori Visa Kurki ja meitä muita tuoreempana ”kokemusasiantuntijana” väitöskirjatutkija Waltter Roslin kertoivat siitä, mikä oli johdattanut heidät omien tutkimusaiheidensa pariin eli oikeusteoriaan, eläinoikeuteen ja lääkkeiden oikeudelliseen sääntelyyn. Leikkimielisessä loppukeskustelussa panelistit kisasivat siitä, mikä oli heidän aikanaan ollut opintojen vaikein tentti. Kisaa johti esineoikeus, mutta myös prosessi-, työ- ja ympäristöoikeus saivat mainintoja.
Oikeudenmukaisuudesta olivat keskustelemassa akateemikko Martti Koskenniemi, oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax, emerita, ihmisoikeustuomari Päivi Hirvelä ja väitöskirjatutkija Veera Koponen. Koskenniemi avasi vahvasti vallan ja oikeuden välistä suhdetta, kun taas Brax toi esiin sitä, miten juristi voi poliittisessa toiminnassaan edistää oikeudenmukaisuutta. Hirvelä avasi tuomarin työn lakisidonnaisuutta mutta myös sitä, miten tulkinnat kehittyvät esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen dynaamisessa tulkinnassa. Veera Koponen puolestaan kertoi siitä, miten tekijänoikeuskorvauksien oikeudenmukainen kohdentuminen taiteilijoille oli aikanaan johdattanut hänet opiskelemaan oikeustiedettä ja miten eläinten kohtelu oli ratkaissut hänen väitöskirjaopintoihin hakeutumisensa ja aiheen valinnan.
Juristin ammattia koskevassa paneelissa asianajaja, työelämäprofessori Markku Fredman, neuvotteleva virkahenkilö (OM) Mervi Sarimo ja johtava juristi, työelämäprofessori Ida Sulin kertoivat juristin ammatin edellyttävän reipasta ja ennakkoluulotonta asennetta uusiin ja joskus yllättäviinkin oikeudenaloihin perehtymisessä. Kaikki kertoivat esimerkkejä uraltaan siitä, miten oikeudenalan sääntely oli perusteitaan myöten mullistunut – oikeudenkäyntimenettely, turvapaikkasäännökset, Eurooppa-oikeus, tietosuoja. Vaikka panelistien tuntuma oli, että muutosvauhti on nyt hieman laantunut, epäilystä ei jäänyt siitä, että oppiminen ei lopu tutkinnon valmistumiseen. Yhteiskuntasuhteiden johtaja (OP-ryhmä) Annina Tanhuanpää ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kertoivat siitä, miten rekrytoinnissa arvostetaan monipuolisia ansioita ja kokemusta. Nämä huomiot sitoivat paneelit kauniisti yhteen: toivomme kouluttavamme yhteiskunnallisia ilmiöitä ja sääntelyä monipuolisesti ymmärtäviä juristeja!
Yleisökysymyksille ei jäänyt kovin paljon aikaa, mutta muutamat kysymykset esimerkiksi kesän rajakäännytyskeskustelusta osoittivat, että olemme jälleen saaneet vireän ja asioita tarkoin seuraavan vuosikurssin. Lämpimästi tervetuloa oikeustieteen opintojen pariin!