– Olemme tyytyväisiä paneelin palautteeseen: tutkimuksemme laatu on korkeaa ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus erinomaista, kertoo oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo. Paneelin raportissa on myös kiitettävästi otettu huomioon oikeustieteellisen tutkimuksen erityispiirteet, mm. välttämättömyys osallistua sekä kansalliseen että kansainväliseen alan keskusteluun. Raportissa esitetyn kritiikin kärki kohdistuu pääosin yliopistoomme, muun muassa tohtorikoulutuspaikkojen määrän radikaaliin leikkaamiseen sekä tutkijoiden saaman hallinnollisen tuen vähäisyyteen.
– Tiedekunnan sisällä joudumme sen sijaan lähiviikkoina miettimään, miten sovitamme yhteen raportin toiveen tiedekunnan nykyistä selkeämmästä tutkimusstrategiasta ja periaatteen tutkijoiden uteliaisuuteen perustuvasta tutkimuksesta (mitä paneeli myös korostaa). Samalla tulemme arvioimaan paneelin väitettä siitä, ettei tiedekunnassa tehdä riittävästi heikompien ryhmien oikeuksia koskevaa tutkimusta. On totta, ettei meillä ole vanhuus-. lapsi-, pakolais- tai maahanmuutto-oikeuden professuuria, mutta tiedän varmasti, että esimerkiksi valtiosääntö-, hallinto- ja rikosoikeudellisen tutkimuksen ytimisessä ovat juuri yksityisten ihmisten oikeudet ja oikeuksiin pääsy. Lokakuussa aloittaa uusi apulaisprofessori Dorota Gozdecka, joka on kansainvälisesti tunnustettu maahanmuuttokysymysten asiantuntija. Monilla yksityisoikeuden aloilla nimenomaan heikomman sopijapuolen (kuluttajan, lapsen, työntekijän jne.) suojaaminen on tutkimuksen peruskysymyksiä.
– Ongelmana sen sijaan on, että perusrahoituksemme vähentymisen vuoksi yhä suurempi osa professorin ja apulaisprofessorin tehtävistä rahoitetaan lahjoitus- ja muilla ulkopuolisilla varoilla. Vinoutunut rahoitustilanne vaarantaa muiden, perinteisimpien alojen tutkimusta ja opetusta, mistä myös raportissa oli selvä viesti yliopistolle.
Aiheesta lisää: