Oikeustieteellisen uusi dekanaatti korostaa avoimuutta, yhteistyötä ja innostavaa ilmapiiriä

Oikeustieteellisen tiedekunnan uusi dekaani ja varadekaanit aloittivat työnsä vuoden 2018 alkaessa. Dekaaniksi valittiin syksyllä professori Pia Letto-Vanamo ja varadekaaneiksi professorit Taina Pihlajarinne, Sakari Melander ja Leena Halila.

Dekaani, professori Pia Letto-Vanamo

Tiedekunnan uusi dekaani professori Pia Letto-Vanamo vastaa tiedekunnan henkilöstö- ja taloushallinnon lisäksi tasa-arvoasioista, kaksikielisyysasioista ja kansainvälisistä asioista. Hän on oikeushistorioitsija ja -vertailija. Aikaisemmin Letto-Vanamo on toiminut yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun (HYMY) johtajana sekä johtanut Kansainvälisen talousoikeuden instituuttia (KATTI). Vuosina 2011–2104 hän oli tiedekunnan tutkimusasioista vastaava varadekaani.

– Toivon, että voisin henkilöstön esimiehenä helpottaa koulutusuudistuksesta (Iso Pyörä) ja yliopiston hallintopalvelujen uudelleenorganisoinnista aiheutunutta työtaakkaa. Professoreiden ja muiden opettajien tulisi ehtiä opettaa, tutkia, johtaa tutkimusprojekteja, hankkia ulkopuolista rahoitusta ja osallistua yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Jotta tämä kaikki olisi mahdollista, tarvitaan työtehtävien tasapuolista jakautumista, nykyistä enemmän apua rutiinitehtävissä sekä innostavaa ilmapiiriä. Meillä on erinomaisia opettajia ja tutkijoita, joilla on paljon annettavaa sekä oikeustieteen kansallisilla että kansainvälisillä areenoilla.

 

Varadekaani, tekijänoikeuden professori Taina Pihlajarinne

Taina Pihlajarinne on tekijänoikeuden professori, joka tutkii ja opettaa immateriaalioikeutta. Hän johtaa tällä hetkellä kolmea laajaa tutkimushanketta. Varadekaanina hän vastaa tiedekunnan tutkimusasioista.

– Varadekaanina pyrin erityisesti kehittämään rakenteita ja toimintatapoja, jotka kannustaisivat nykyistä laajempaan yhteistoimintaan tutkimustyössä, kuten esimerkiksi tutkimusprojektien perustamiseen ja yhteisjulkaisemiseen. Oikeustieteessä tulee panostaa voimakkaasti yhteistyöhön muiden tieteenalojen kanssa. Myös oikeustieteen tutkijoiden välillä on paljon hyödyntämätöntä yhteistyöpotentiaalia. Pyrin myös vaikuttamaan erilaisten tutkimusrahoituksen hakemisen tukitoimiin ja palveluihin siten, että rahoituksen hakemisen edellytykset paranisivat ja rahoitusta haettaisiin tiedekunnassa nykyistä aktiivisemmin ja monipuolisemmin eri lähteistä.

 

Varadekaani, rikosoikeuden professori Sakari Melander

Sakari Melander on rikosoikeuden professori ja varadekaanina vastaa opetusasioista. Hän toimii myös oikeusnotaarin koulutusohjelman johtajana. Hän on tutkimuksessaan perehtynyt rikosoikeusteoriaan sekä rikosoikeuden valtiosääntöistymiseen ja eurooppalaistumiseen. Opetustoiminnassaan hän on aktiivisesti uudistanut tiedekunnassa annettavaa rikosoikeuden opetusta. Melander on myös oikeusministeriön asettaman tuomarinkoulutuslautakunnan jäsen.

– Tulevina vuosina opetusvaradekaanin tärkein tehtävä on huolehtia, että Iso Pyörä -koulutusohjelmauudistuksen tavoitteet saadaan aidosti toteutettua tiedekunnassa ja että uudistuksen käytännön toteuttaminen sujuu mahdollisimman hyvin. Lisäksi pyrin vaikuttamaan siihen, että ilmapiiri tiedekunnan henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä muuttuisi avoimemmaksi ja keskustelevammaksi. Selkeästi parannettavaa on myös opetusasioita koskevan viestinnän hoitamisessa.

 

Varadekaani, hallinto-oikeuden professori Leena Halila

Leena Halila on hallinto-oikeuden professori, joka tutkii ja opettaa hallintomenettely- ja hallintoprosessioikeutta. Varadekaanina hän vastaa yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja viestinnästä. Halilalla on pitkä työura korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja oikeusministeriössä. Halila on ollut puheenjohtaja oikeustieteen yhteisvalintaa valmistelleessa työryhmässä. Hänen johdollaan on vastikään valmistunut pohjoismaisen tutkimusprojektin julkaisu Administrativa sanktionsavgifter.

– Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen kuuluvat alumnitoiminta, täydennyskoulutuksen edistäminen, varainhankinta ja erilaiset sidosryhmäsuhteet. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus edellyttää myös tehokasta ja toimivaa viestintää. Pidän tärkeänä, että tiedekunta toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä hyödyntää siinä arvokasta brändiään.