Vastuullisuuteen ja teknologiaan liittyvä sääntely on lisääntynyt valtavasti viime vuosina, ja toimijat eri sektoreilta pyrkivät hyödyntämään tekoälyä sekä parantamaan kestävän kehityksen käytäntöjään. Muuttunut sääntely ja teknologian kehitys edellyttävät osaamisen päivittämistä. Työelämän toimijoilla on selkeä teemaan liittyvä koulutustarve, koska uuteen sääntelyyn liittyvää koulutusta ei ole sisältynyt heidän opintoihinsa.
– Yhteiskunta on läpikotaisesti digitalisoitunut, ja esimerkiksi kaikilta tämän päivän juristeilta vaaditaan datayhteiskunnan osaamista. Tarve tämän alan koulutukselle on tullut esiin monissa keskusteluissa niin teollisuusalan kuin yksittäisten ihmisten kanssa, sanoo oikeustieteellisen tiedekunnan opetusasioista vastaava varadekaani Anette Alén.
Oikeustieteellinen tiedekunta ja Helsingin yliopiston omistama täydennyskoulutusyhtiö HY+ vastaavat kysyntään uudella koulutuskokonaisuudella, joka räätälöidään työelämän tarpeita varten. Monet yritykset haluavat olla vastuullisuuden sekä tekoälyn kehityksen ja hyödyntämisen kärjessä, mutta lain vaatimukset eivät ole itsestään selviä ja yksiselitteisiä. Yritykset kaipaavat myös konkreettisia pelisääntöjä tekoälyn hyödyntämiseen.
Yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa
Koulutuksen kohderyhmä on yrityksissä ja julkishallinnossa työskentelevät henkilöt, jotka tarvitsevat tekoälysääntelyyn sekä vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvää osaamista työssään.
Koulutusta ei ainoastaan suunnata työelämätoimijoille, vaan sitä myös kehitetään yhteistyössä heidän kanssaan. Yhteissuunnittelun työelämäkumppaneiksi on valittu Wärtsilä Oyj, Mehiläinen Oy, Microsoft Oy, JYSK Oy, Barona Oy/Saranen Consulting Oy, Raute Oyj sekä Tekniikan akateemiset TEK.
– Haluamme tarjota tutkimusperustaisen ja yliopiston vahvuuksiin perustuvan kokonaisuuden. Nämä aiheet näkyvät tai rakentuvat yhä vahvemmin tutkintorakenteissamme, samalla työelämässä on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat tätä osaamista, mutta joiden tutkintoihin tämä ei valitettavasti ole kuulunut. Ajatus on, että voimme tarjota heille samaa kuin nykyisille ja tuleville opiskelijoille, Alén sanoo.
Työelämässä olevilla on kuitenkin osin erilaiset tarpeet kuin yliopisto-opiskelijoilla ja siksi opetusmuodot tulevat poikkeamaan siitä, mitä tutkinto-opiskelijoille tarjotaan.
– Opetuksessa ei ole luvassa esimerkiksi sellaisia tenttejä tai kirjallisia tehtäviä, joita opettajat massoittain arvioivat. Opetus tulee olemaan enemmän ohjaavaa ja fasilitoivaa kuin perinteinen tutkinto-opetus. Tulemme myös panostamaan vertaisoppimiseen, eli siihen, että eri yritysten työntekijät voivat oppia yhdessä ja toisiltaan.
Uusi joustava tapa kehittää osaamista
Koulutuksen alustava nimi on ”Vastuullisuus ja AI organisaatiossa”. Kyseessä on niin sanottu pieni osaamiskokonaisuus, joka on uusi jatkuvan oppimisen muoto.
Pienissä osaamiskokonaisuuksissa oppiminen tapahtuu perinteisiä tutkintoja suppeammissa osissa, joissa keskitytään tiettyyn, rajattuun teemaan. Pieniä osaamiskokonaisuuksia (micro credentials), on maailmalla hyödynnetty jo pidemmän aikaa esimerkiksi siten, että yliopistot ja korkeakoulut ovat yhdessä yritysten ja organisaatioiden kanssa suunnitelleet ja toteuttaneet täsmäkoulutuksia.
– Resursseja säästyy, kun osaamisen kehittäminen keskittyy vain organisaatiolle relevanttiin rajattuun teemaan tai aihealueeseen. Uusi oppimisen malli on vakiintumassa myös Suomeen, toteaa HY+:n toimitusjohtaja Kimmo Kärpijoki.
Hankkeen taustalla on havainto siitä, että Suomessa on kasvava tarve työelämän tarpeisiin vastaavalle, aikuisille suunnatulle lyhytkestoiselle koulutukselle. Hankkeen rahoittajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Pilotissa on tarkoituksena kehittää ja testata pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta sekä arvioida saatuja tuloksia.
Pilottihankkeen tarkempi suunnittelu on käynnissä ja koulutuksen sisältö lyödään lukkoon loppuvuoden aikana. Pilotti toteutetaan vuonna 2025, jonka jälkeen tuloksia arvioidaan.