Tutkimus

Kielten maisteriohjelman opintosuunnissa koulutuksen ja tutkimuksen painopiste on usein niissä kieleen, kielen käyttöön ja kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä, jotka ovat nykyelämän kannalta ajankohtaisia. Niitä ovat mm. kielellinen vuorovaikutus, kielenopetus, kieliteknologia, kaksi- ja monikielisyys, lisääntyvä kansainvälistyminen ja liikkuvuus, globalisaatio, kaupungistuminen ja nousevat taloudet. Monissa opintosuunnissa harjoitetaan myös teoreettisesti painottunutta kielen ja kirjallisuuden tutkimusta sekä historiallista kielitiedettä.

Alla on lueteltuna joitakin käynnissä olevia tutkimusprojekteja. Lisätietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

The CoCoLaC research community was founded in 2011 and revives the union of German and the Romance languages, which has a long continuous academic tradition of research and doctoral training at the University of Helsinki. CoCoLaC’s main objective is to strengthen the coherence of the group by choosing a comparative and/or contrastive perspective and focus on cross-linguistic studies, which has led and will continue to lead to workshops, seminars, publications and collaborations. As for research on cultural interaction, the focus has naturally been on the ties between Finland and the rest of Europe.

Read more from the CoCoLaC's website.

Muihin Etelä-Afrikan virallisiin kieliin verrattuna 700 00 puhujan ndebele on pieni kieli. Sen puhujat asuvat Pretorian ja Johannesburgin metropolialueella ja kyättävät paljon myös muita kieliä. Silti ndebelen puhujat ovat säilyttäneet oman kielensä. Tutkimuksessamme haluamme selvittää, miten ndebelen kieli on säilnyyt monikielisessä ympäristössä ja voimmeko oppia ndebelen tilanteesta jotain, mikä on sovellettavissa Euroopan monikielisiin konteksteihin. Keräämämme aineiston perusteella analysoimme, mitä kielikontaktitilanteissa tapahtuu: Mitkä kielten osa-alueet ovat muuttuneet kontaktien vaikutuksesta ja mitkä taas säilyneet muuttumattomina muiden kielten vaikutuksesta huolimatta? Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia.

Lue lisää projektin TUHAT-sivuilta.

Koneen Säätiön ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke tutkii venäläistä aikanaan kapinallista, sittemmin maailmankuulua avantgardekirjallisuutta ja -kulttuuria, joka on juhlinut satavuotista historiaansa vuodesta 2012 alkaen. Erityishuomion kohteena on venäläinen kokeellinen kirjallisuus ja taide, joka teki vallankumouksen ennen bolševikkeja 1917. Tutkimushankkeessa tutkitaan venäläisen avantgarden taipumusta julistautua mihinkään kuulumattomaksi, riippumattomaksi, täydellisen ennakoimattomaksi – itsestään syntyneeksi. Koska mikään kulttuurissa ei voi syntyä itsestään, vailla sidettä edeltävään kulttuuriin, tutkimushanke selvittää venäläisen avantgarden piilottelemaa traditiota sekä sen kätkettyjä ulkomaisia lähtökohtia.

Lue lisää hankkeen kotisivuilta!

Maran läänissä Tansaniassa puhutaan noin 20 bantukieltä, joista vain pari on dokumentoitut. Alue on yksi itäisen Afrikan ensimmäisiä alueita, joihin bantukielten puhujat noin 2000 vuotta sitten elvisivät Kamerunin seuduilta ja siten keskeinen bantukielten historian ja kielikontaktien tutkimuksen kannalta. Kenttätöissä keräämämme aineiston pohjalta laadimme vertailevan kieliopillisen kuvauksen neljästä kielestä: ikoma, nata isenye sekä ngoreme, jotka ovat kaikki uhanalaisia. Yhteistyökumppanimme Maran läänissä voivat hyödyntää kuvauksiamme alueen kielten kirjoitusjärjestelmien ja kirjakielten luomisessa sekä lukutaitokampanjoissa. Tansaniassa vain swahililla ja englannilla on virallinen asema, ja suuri osa tansanialaisista käy koulunsa vieraalla kielellä, usein valitettavan huonoin tuloksin. Äidinkielinen perusopetus kuitenki ntutkitusti parantaisi oppimistuloksia ja siten myös vähemmistökielten edustajien mahdollisuuksia kouluttautua ja edetä elämässä. Hankkeen rahoittaa Koneen säätiö.

Lue lisää projektin kotisivuilta!

Language research that paves the way to a better understanding of cultural areas and their history is what we do in HALS. Our research is always based on empirical field data which we analyse with various methods, drawing on historical comparison, language documentation, contact linguistics, and linguistic anthropology. Our analyses address linguistically complex areas in order to learn how to maintain linguistic diversity and support people's linguistic well-being.

(English description below)

Lyhenne: PapyGreek
European Research Council Starting Grant 2017 No. 758481
Isäntäyliopisto: Helsingin yliopisto
Johtava tutkija: FT Marja Vierros

Projektissa luodaan digitaalisten menetelmien avulla kuvaus kreikan kielestä sellaisena kuin sitä käytettiin dokumentaarisissa papyruksissa hellenistisen, roomalaisen ja bysanttilaisen ajan Egyptissä. Dokumentaaristen eli ei-kirjallisten papyrusten kieli edustaa laajaa välimaastoa klassisen kreikan ja keskiajan kreikan välillä (n. 300 eaa. – 700 jaa.), jota ei ole tähän asti voitu helposti tutkia lähdemateriaalin luonteesta johtuen. Papyrustekstien arkipäiväinen kielenkäyttö eroaa kirjallisuuden kielestä ja kertoo enemmän kielen vaihtelusta ja muutoksesta ruohonjuuritasolla. Egyptissä puhutun kreikan analyysi valottaa myös kielikontaktitilanteen ja kaksikielisyyden vaikutuksia harvinaisen pitkän historiallisen ajanjakson aikana. Projektissa analysoidaan kielen käyttöä, vaihtelua ja muutosta sekä luodaan koko tutkimusyhteisön käyttöön lingvistisesti annotoitu korpus papyrusten kreikasta. Projekti alkaa maaliskuussa 2018 ja kestää viisi vuotta.

Digital Grammar of Greek Documentary Papyri
Acronym: PapyGreek
European Research Council Starting Grant 2017 No. 758481
Host Institution: Unversity of Helsinki
Principal Investigator: PhD Marja Vierros

The project creates a digital grammar of Greek documentary papyri. It fills a void in Greek scholarship: the papyrological corpus represents the Post-Classical variety of Greek, a bridge between Classical and Medieval Greek, which has hitherto been very difficult to use as a source for studying historical linguistics. This project will develop new digital methods for studying this fragmentary but vast text corpus.

Greek is a unique language for linguists in its chronological scope. Documentary Greek papyri, ranging from ca. 300 BCE to 700 CE, can be contrasted with literature: these papyri preserve us the language as the ancient writer composed it and lead us close to the colloquial contemporary language. The nonstandard variation in documentary texts is where language change can first be detected, making the papyrological corpus an important source for diachronic study of Greek. The new Grammar of Greek papyri will answer such questions as how much bilingualism affected Greek in Egypt and when and where it was a dominant feature of the society.

The digital grammar will bring the language used in the Greek papyri openly available to the scholarly community. It will include new, more exact analyses of the phonology and morphology of Greek in Egypt, as well as a possibility to search both phonological and morphological forms, in combination or in separation, in the whole corpus. The syntactically annotated corpora will form a smaller but constantly expanding corpus of selected papyri, which yields to a wider range of searches on morphosyntax.