Niitä ovat mm. kielellinen vuorovaikutus, kielenopetus, kieliteknologia, kaksi- ja monikielisyys, lisääntyvä kansainvälistyminen ja liikkuvuus, globalisaatio, kaupungistuminen ja nousevat taloudet. Monissa opintosuunnissa harjoitetaan myös teoreettisesti painottunutta kielen ja kirjallisuuden tutkimusta sekä historiallista kielitiedettä.
Alla on lueteltuna joitakin käynnissä olevia tutkimusprojekteja. Lisätietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Kielten tutkimus -sivulta.
Alla oleva teksti on englanniksi.
The CoCoLaC research community was founded in 2011. It revives the union of German and the Romance languages, which has a long continuous academic tradition of research and doctoral training at the University of Helsinki. CoCoLaC’s main objective is
As for research on cultural interaction, the focus has naturally been on the ties between Finland and the rest of Europe.
Read more from the CoCoLaC's website.
Muihin Etelä-Afrikan virallisiin kieliin verrattuna 700 00 puhujan ndebele on pieni kieli. Sen puhujat asuvat Pretorian ja Johannesburgin metropolialueella ja käyttävät paljon myös muita kieliä. Silti ndebelen puhujat ovat säilyttäneet oman kielensä. Tutkimuksessamme haluamme selvittää, miten ndebelen kieli on säilynyt monikielisessä ympäristössä ja voimmeko oppia ndebelen tilanteesta jotain, mikä on sovellettavissa Euroopan monikielisiin konteksteihin. Keräämämme aineiston perusteella analysoimme, mitä kielikontaktitilanteissa tapahtuu: Mitkä kielten osa-alueet ovat muuttuneet kontaktien vaikutuksesta ja mitkä taas säilyneet muuttumattomina muiden kielten vaikutuksesta huolimatta? Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia.
Koneen Säätiön ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke tutkii venäläistä aikanaan kapinallista, sittemmin maailmankuulua avantgardekirjallisuutta ja -kulttuuria, joka on juhlinut satavuotista historiaansa vuodesta 2012 alkaen. Erityishuomion kohteena on venäläinen kokeellinen kirjallisuus ja taide, joka teki vallankumouksen ennen bolševikkeja 1917. Tutkimushankkeessa tutkitaan venäläisen avantgarden taipumusta julistautua mihinkään kuulumattomaksi, riippumattomaksi, täydellisen ennakoimattomaksi – itsestään syntyneeksi. Koska mikään kulttuurissa ei voi syntyä itsestään, vailla sidettä edeltävään kulttuuriin, tutkimushanke selvittää venäläisen avantgarden piilottelemaa traditiota sekä sen kätkettyjä ulkomaisia lähtökohtia.
Itsesyntyinen venäläinen avantgarde -hankkeen verkkosivusto
Maran läänissä Tansaniassa puhutaan noin 20 bantukieltä, joista vain pari on dokumentoitu. Alue on yksi itäisen Afrikan ensimmäisiä alueita, joihin bantukielten puhujat noin 2000 vuotta sitten selvisivät Kamerunin seuduilta ja siten keskeinen bantukielten historian ja kielikontaktien tutkimuksen kannalta. Kenttätöissä keräämämme aineiston pohjalta laadimme vertailevan kieliopillisen kuvauksen neljästä kielestä: ikoma, nata isenye sekä ngoreme, jotka ovat kaikki uhanalaisia. Yhteistyökumppanimme Maran läänissä voivat hyödyntää kuvauksiamme alueen kielten kirjoitusjärjestelmien ja kirjakielten luomisessa sekä lukutaitokampanjoissa. Tansaniassa vain swahililla ja englannilla on virallinen asema, ja suuri osa tansanialaisista käy koulunsa vieraalla kielellä, usein valitettavan huonoin tuloksin. Äidinkielinen perusopetus kuitenkin tutkitusti parantaisi oppimistuloksia ja siten myös vähemmistökielten edustajien mahdollisuuksia kouluttautua ja edetä elämässä. Hankkeen rahoittaa Koneen säätiö.
Alla oleva teksti on englanniksi.
Language research that paves the way to a better understanding of cultural areas and their history is what we do in HALS. Our research is always based on empirical field data which we analyse with various methods, drawing on historical comparison, language documentation, contact linguistics, and linguistic anthropology. Our analyses address linguistically complex areas in order to learn how to maintain linguistic diversity and support people's linguistic well-being.
Lyhenne: PapyGreek
European Research Council Starting Grant 2017 No. 758481
Isäntäyliopisto: Helsingin yliopisto
Johtava tutkija: FT Marja Vierros
Projektissa luodaan digitaalisten menetelmien avulla kuvaus kreikan kielestä sellaisena kuin sitä käytettiin dokumentaarisissa papyruksissa hellenistisen, roomalaisen ja bysanttilaisen ajan Egyptissä. Dokumentaaristen eli ei-kirjallisten papyrusten kieli edustaa laajaa välimaastoa klassisen kreikan ja keskiajan kreikan välillä (n. 300 eaa. – 700 jaa.), jota ei ole tähän asti voitu helposti tutkia lähdemateriaalin luonteesta johtuen. Papyrustekstien arkipäiväinen kielenkäyttö eroaa kirjallisuuden kielestä ja kertoo enemmän kielen vaihtelusta ja muutoksesta ruohonjuuritasolla. Egyptissä puhutun kreikan analyysi valottaa myös kielikontaktitilanteen ja kaksikielisyyden vaikutuksia harvinaisen pitkän historiallisen ajanjakson aikana. Projektissa analysoidaan kielen käyttöä, vaihtelua ja muutosta sekä luodaan koko tutkimusyhteisön käyttöön lingvistisesti annotoitu korpus papyrusten kreikasta. Projekti alkaa maaliskuussa 2018 ja kestää viisi vuotta.
Digital Grammar of Greek Documentary Papyri -projektin verkkosivusto (englanniksi)