Mikrobiologian professori Ville Friman aloitti tehtävässään maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan mikrobiologian osastolla 1. elokuuta.
Mitä tutkit?
Tutkimme ryhmäni kanssa mikrobien evoluutiota ja ekologiaa (interaktioita) kokeellisesti laboratoriossa ja erilaisissa luonnonyhteisöissä aina kasvien juuristoista saastuneisiin maaperiin ja ihmisten bakteeri-infektioihin. Päätavoitteenamme on syy-seuraussuhteiden pohjalta näyttää ja potentiaalisesti ennustaa, miten mikrobien evoluutio vaikuttaa ekosysteemien toimintaan.
Soveltavan tieteen näkökulmasta yritämme muun muassa ymmärtää, kuinka antibioottiresistenssi kehittyy mikrobiyhteisöissä, miten evoluutio vaikuttaa kasvipatogeenien tartuttamiskykyyn tai miten positiiviset yhteisvaikutukset kehittyvät bakteerien ja kasvien välillä. Tutkimme myös bakteerien viruksia eli faageja, joita voidaan potentiaalisesti käyttää antibioottiresistenttien bakteerien tai kasvipatogeenien torjuntaan.
Mihin ja miten tutkimusaiheesi vaikuttaa?
Suurin osa ryhmäni tutkimuksesta on niin sanottua perustutkimusta, mistä on potentiaalisesti hyötyä myös maataloudelle ja lääketieteelle. Työskentelemme useiden yritysten kanssa ja kehitämme esimerkiksi tällä hetkellä tapoja säilöä faageja jauheena tai tabletteina, jotka voitaisiin myöhemmin sekoittaa kasteluveteen tai suoraan hydroponisiin viljelysysteemeihin patogeenien torjumiseksi.
Tutkimme myös faagien käyttömahdollisuutta antibioottiresistenttien infektioiden hoidossa yhteistyössä belgialaisten, georgialaisten ja tanskalaisten tutkijoiden kanssa. Kokonaisvaltainen biologinen ymmärrys geenien tasolta yksilöiden välisiin vuorovaikutuksiin on perusta tällaisten sovelluksien toimivuudelle.
Mikä alallasi inspiroi sinua juuri nyt?
Hyvin säännöllisesti tulee olo, että nykyinen ymmärryksemme biologiasta on vasta vain pieni jäävuoren huippu. Esimerkiksi juuri äskettäin raportoitiin yli yksi senttimetriä pitkän bakteerin olemassaolo, minkä ajateltiin olevan mahdotonta fyysisten rajoitteiden ja soluorganellien puutteen vuoksi. Toinen tuore tutkimus taas osoitti, kuinka synonyymiset mutaatiot hiivojen genomeissa vaikuttavat geeniekspressioon ja potentiaaliseen kelpoisuuteen. Ymmärryksemme biologiasta kasvaa koko ajan, osittain muokaten ja korvaten vanhat käsitykset. On inspiroivaa elää tässä ajassa tämän kehityksen keskellä.
Mitä olet tehnyt/tutkinut aiemmin?
Tutkin bakteerien evoluutiota jo väitöskirjassani, ja sitä ennen tein kanditutkimuksen hyönteisten varoitusväreistä Jyväskylässä. Suoritin silloin myös aineopettajan opinnot ennen kuin aloitin väitöskirjatyön. Oxfordissa ja Exeterissä työskentelin Angus Bucklingin ryhmässä pääasiassa tutkien faageja, minkä jälkeen työskentelin Thomas Bellin ryhmässä Imperial Collegessa Lontoossa tutkien bakteeriyhteisöjä. Vuonna 2015 aloitin lehtorina Yorkin yliopistossa ja aloin kehittämään kasvi-mikrobi-tutkimussysteemiä yhteistyössä muun muassa kiinalaisten tutkijoiden kanssa.
Mitä odotat työltäsi ja työyhteisöltäsi?
Uusia yhteistyömahdollisuuksia Helsingin tutkimusyhteisön kanssa. Oma tutkimukseni on hyvin laaja-alaista ja lähden usein hyvin helposti ja ennakkoluulottomasti uusiin tutkimusprojekteihin mukaan. Viikissä työskentelee tällä hetkellä paljon tuttuja ja on mukava ajatella, että heitä voi helposti tavata vaikkapa lounaalla.
Mikä sai sinut hakeutumaan Helsingin yliopistoon?
Muutin Iso-Britanniaan alun perin kahdeksi vuodeksi Marie Curie -apurahan turvin, mikä sitten lopulta venyi 12 vuoden pituiseksi vierailuksi. Tohtorin väitöskirjan tein sitä ennen Helsingin yliopistossa, joten kyseessä on niin sanottu paluu juurille ja ura sopivassa vaiheessa tällaista isompaa siirtymää varten. Suomi on kuitenkin rakas kotimaa, Helsingin yliopisto kansainvälisesti tunnettu huippuyliopisto ja mikrobiologian professuuri mahtava työtilaisuus.
Mitkä ovat tähän saakka merkittävimmät saavutukset urallasi?
Yleisesti koko siirtymä väitöskirjantekijästä ryhmänjohtajaksi on ollut iso saavutus ja vaatinut paljon työtä ja tukea isolta joukolta kollegoita ja mentoreita. Tieteellisessä mielessä isoimmat saavutukset liittyvät kasvipatogeenien torjuntaan käytettävien faagien tutkimukseen ja sovelluksien kehittämiseen. Osa tähän liittyvästä tutkimuksesta on julkaistu muun muassa Nature Biotechnology -julkaisusarjassa. Perustutkimuksen kannalta yksi päätavoitteistamme on ymmärtää bakteerien evoluutiota erilaisissa mikrobiomeissa, kuten kasvien juuristossa tai kystistä fibroosia sairastavien ihmisten keuhkoissa. Olen kiinnostunut siitä, kuinka nopeaa mikrobien evoluutio on ja millaisia seurauksia sillä on kasviekosysteemien toiminnalle ja infektioiden vakavuudelle.
Teetkö edelleen tutkimusta myös jossain muualla?
Teen paljon yhteistyötä kiinalaisten tutkijoiden kanssa Nanjingin maataloustieteiden yliopistossa (Nanjing Agricultural University), missä minulla on myös kunniatohtorin virka. Osa tutkimuksesta tapahtuu vielä tällä hetkellä Yorkin yliopistossa. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita löytyy sitten ympäri maailman.
Mistä olet kiinnostunut työn ulkopuolella? Mitä harrastat?
Harrastuksiin kuuluu kaikenlainen populaarikulttuuri elokuvista kirjoihin, sarjakuviin ja musiikkiin. Sävellän myös itse musiikkia ja soitan kitaraa Insomnium-yhtyeessä, mikä on ollut aktiivinen toimija Suomen metallimusiikkiskenessä jo tovin. Pidän myös pitkistä kävelylenkeistä ja matkustelusta, mitä tulee "harrastettua" paljon myös työn puolesta.
Professori Ville Friman aloitti 1.8.2022 maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan mikrobiologian osastolla.