Tutkittu tieto ja vihreä murros tukevat Suomen huoltovarmuutta – ”Jos olemme hiilineutraali talous, niin sehän on kaikki plussaa”
Jokaista tulevaisuuden uhkaa emme pysty ennakoimaan, joten tärkeintä on rakentaa huoltovarmuusjärjestelmästä joustava. Pian on myös pohdittava, miten kriiseihin varautumista jatkossa rahoitetaan.

Metsien, ekosysteemien ja ilmaston tutkimus. Tuotekehitys ja huippuosaajat. Luotettava yhteiskunta. Muun muassa nämä seikat tukevat Suomen huoltovarmuutta, arvioivat Helsingin yliopiston Science and Business in Dialogue -keskusteluun 24.5. Tiedekulmaan kokoontuneet asiantuntijat.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani, metsäekonomian dosentti Ritva Toivonen nostaa keskeiseen rooliin taloustieteen.

– Kotimaisten ja globaalien markkinoiden tutkiminen on tärkeää, jotta niitä pystyttäisiin ennakoimaan ja hahmottamaan, miten eri asiat liittyvät toisiinsa.

Myös Valion vastuullisuuden ja sidosryhmäsuhteiden johtaja Teresa Laimio pitää tutkimusta ja tuotekehitystä tärkeinä huoltovarmuuden turvaajina. Hän muistuttaa, että suomalaiset ovat insinöörikansa, joka elää lähellä luontoa ja ymmärtää systeemejä.

– Teemme aika ketterästi yhteistyötä. Se on meidän valttimme tällä puolella, Laimio arvioi.

Työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Ville Kopra puolestaan muistuttaa hallituksen tavoitteesta saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Hän uskoo, että sekin tukee huoltovarmuutta.

– Jos olemme hiilineutraali, energiaomavaraisempi ja uusiutuviin energianlähteisiin pohjaava talous, niin sehän on kaikki plussaa.

Energian ja tuotantopanosten saatavuus aiheuttavat Suomelle pulmia

Maatalousekonomian professori Timo Sipiläinen arvioi, että lähiaikoina Suomen huoltovarmuudelle aiheuttavat ongelmia esimerkiksi energian ja muiden tuotantopanosten saatavuus ja kuljetusketjut sekä korkeat hinnat.

– Maatalousyrittäjien näkökulmasta tilanne on tällä hetkellä todella hankala.

Myös Laimio muistuttaa, että vaikka ruuan omavaraisuusaste on Suomessa korkea, niin lannoitteita, tiettyjä raaka-aineita ja koneita tuodaan paljon ulkomailta. Globaali ruokajärjestelmä onkin haavoittuvainen.

– Fossiilisista polttoaineista tulee päästä siirtymään pian kohti uusiutuvia energiamuotoja, ja omavaraisuutta pitää lisätä.

Sipiläinen huomauttaa, että globalisaation aikana eri talouksien vahvat kytkennät ovat lisääntyneet. Nyt näkökulmaa joudutaan miettimään uusiksi, ja paikallistalouksien merkitys voi jopa kasvaa huoltovarmuuden turvaamisessa.

Joustavuus on yksi tärkeimmistä huoltovarmuusjärjestelmän ominaisuuksista

Valtiosihteeri Kopran mukaan suomalainen huoltovarmuusmalli on pitkän kehityksen tulos eikä siitä ole toistaiseksi löytynyt juurikaan korjattavaa.

– Meidän on syytä olla tyytyväisiä ja jopa ylpeitä tästä meidän järjestelmästämme.

Asioita on kuitenkin vaikea ennustaa pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää, että huoltovarmuusjärjestelmä pystyy mukautumaan nopeasti. Toivosen mukaan joustavan järjestelmän rakentamisessa auttavat innovaatiot ja tuotteiden ja prosessien kehitys. Niiden avulla esimerkiksi raaka-aineiden käyttöä voidaan sopeuttaa muuttuviin tilanteisiin.

– Tämä on tietysti tutkimukselle mutta myös koko yhteiskunnalle jatkuva haaste.

Laimio muistuttaa, että Suomi on harjoitellut viime vuodet epävarmuustekijöiden huomioimista ja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien hahmottelua.

– Väittäisin, että olemme oppineet aika hyviksi tällaisessa skenaariopohjaisessa työskentelyssä.

Kopran mukaan voisi jopa sanoa, että Suomi on huoltovarmuuden edelläkävijä ja mallimaa muille Euroopan unionin valtioille. Yhteistyötä aiheen tiimoilta on tehty jo pitkään etenkin muiden Pohjoismaiden kanssa.

– Kiinnostus huoltovarmuuden kehittämiseen on tällä hetkellä todella suurta, Kopra toteaa.

Huoltovarmuuden rahoituspohja on mietittävä lähivuosina uusiksi

Kansallinen keskustelu huoltovarmuudesta tiivistyy pian. Eduskunta saa syyskuussa tarkasteltavakseen huoltovarmuusselonteon, jonka valmistelun työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti marraskuussa 2021 koronapandemian seurauksena.

Nyt valmisteluun on otettu aikalisä, koska myös muuttunut maailmantilanne halutaan huomioida selonteossa. Yksi asia Kopran mukaan voidaan silti jo todeta: Suomen huoltovarmuusjärjestelmässä ei ole tullut ilmi mitään isoja, radikaaleja muutostarpeita.

Tärkeäksi kysymykseksi on kuitenkin nousemassa huoltovarmuuden rahoitus. Nyt se perustuu maksuihin, joita kerätään esimerkiksi bensan ja polttoöljyn verotuksen yhteydessä. Nämä tulot vähentyvät, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan. Suomen onkin ratkaistava pulma pikapuoliin.

– Ei ihan tässä ja nyt, mutta lähivuosina, Kopra arvioi.

Tilaisuus oli osa Helsingin yliopiston Science and Business in Dialogue -keskustelusarjaa, ja se on katsottavissa Tiedekulman verkkosivuilla 7.6. asti.