Kaakkois-Aasian trooppiset suosademetsät ovat luonnon monimuotoisuuden keskittymiä. Borneon ja Sumatran uhattuna olevat luonnontilaiset suosademetsät ovat esimerkiksi orankien ja gibbonien asuinseutuja. Metsien turvekerrostumat ovat myös globaalisti merkittäviä hiilen varastoja. Suosademetsiä on kuitenkin viime vuosikymmeninä hakattu ja kuivatettu paljon erityisesti palmuöljyn ja paperintuotannossa käytetyn akaasian tuotantoalueiksi.
– Suuri osa näistä kuivatetuista alueista ei kuitenkaan sovellu plantaaseiksi tai viljelyyn. Jopa 20 prosenttia Kaakkois-Aasian koko aiemmasta suosademetsäalasta on tällä hetkellä avoimia, hylättyjä alueita. Kuivatettujen soiden turve hajoaa hapellisissa oloissa nopeasti ja siitä vapautuu merkittäviä määriä kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Hylättyjen alueiden metsittäminen uudelleen estäisi niihin sitoutuneen hiilen vapautumista ja myös lisäisi alueen lajiston elintilaa, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Maija Lampela kertoo.
Erityinen ongelma näillä kuivatetuilla alueilla ovat lähes vuosittain toistuvat maastopalot, jotka entisestään lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä. Turvepalojen savu peittää ajoittain laajoja alueita Kaakkois-Aasiassa ja aiheuttaa ongelmia ihmisten terveydelle. Kaakkois-Aasian suurin valtio Indonesia, jolla on myös suurimmat trooppiset suoalueet, on viime vuosina herännyt trooppisten soiden säilyttämiseen ja ennallistamiseen.
Tutkimustietoa ja käytännön osaamista suosademetsistä ja erityisesti ennallistamisesta on kuitenkin hyvin vähän. Maija Lampelan tutkimus tuo tärkeää lisätietoa luonnontilaisen suosademetsän ekologiasta. Työ valottaa luonnontilaisen suosademetsän turpeen ominaisuuksia, metsän pohjan pintarakennetta sekä kasvillisuuden esiintymistä suhteessa pintarakenteeseen.
– Tuhottu entinen suosademetsä on hyvin vaikea ympäristö, jonka ennallistaminen on mutkikas kysymys. Esimerkiksi ennallistamiseen sopivista puulajeista tarvitaan lisätietoa, väitöskirjassaan muun muassa tällaisiin lajeihin ja tekniikoihin perehtynyt Lampela kertoo.
– Tutkimuksen tuomasta uudesta tiedosta on hyötyä käytettävissä nyt alkavissa ja meneillään olevissa suuren mittakaavan suosademetsien ennallistusprojekteissa Kaakkois-Aasiassa. Toivon, että uusi tieto tästä yhdestä maailman monimuotoisimmista, biomassatuotannoltaan ja hiilivarastoiltaan suurimmista ekosysteemeistä lisää ymmärrystä suosademetsän arvosta suojelun ja ennallistamisen kohteena.
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella on tehty jo 20 vuoden ajan tutkimusta trooppisisten soiden ekologiasta ja kasvihuonekaasuista. Lokakuussa 2018 perustettiin kansainvälinen trooppisten soiden keskus (International Tropical Peatland Center), jonka tavoitteena on lisätä trooppisten soiden tunnettuutta ja suojelua sekä ennallistamista. Maija Lampela on ollut mukana alan tutkimuksessa pro gradu -työstään lähtien. Väitöstutkimuksensa maastotyöt hän teki Keski-Kalimantanin maakunnassa Borneolla suosademetsien keskellä.
Väitöstilaisuus keskiviikkona 5.12.2018
MMM Maija Lampela väittelee 5.12.2018 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Ecological prerequisites for successful reforestation of degraded tropical peatlands". Väitöstilaisuus järjestetään Metsätieteiden talon luentosalissa B2 (Latokartanonkaari 7, Helsinki). Vastaväittäjänä on professori Barry G. Warner (Waterloon yliopisto, Kanada) ja kustoksena on professori Harri Vasander.
Väitöskirja julkaistaan Dissertationes Forestales -sarjassa. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta https://dissertationesforestales.fi/article/10087
Lisätiedot:
Maija Lampela
050 5145281
maija.lampela@helsinki.fi