Vuoden opetusteko
Vuoden opetusteko -palkinnon saivat jaetusti yliopisto-opettaja Johanna Kolehmainen sekä yliopistonlehtori Teppo Mattsson. Palkitut opettajat ovat onnistuneesti kehittäneet opiskelijoiden aiemmin haasteelliseksi kokemia kursseja mielekkäiksi, motivoiviksi ja oppimista tukeviksi kokonaisuuksiksi.
Johanna Kolehmainen palkittiin ansioistaan kasvien lajintuntemusopetuksen kehittämisessä.
— Olin hyvin kiinnostunut kasvilajintuntemuksesta jo biologian opiskelijana. Opettajan työ alkoi kuitenkin kiinnostaa minua vasta, kun siitä oli pakko kiinnostua eli kasvitieteen opetuksen langettua minulle nelisen vuotta sitten. Haluan nostaa lajintuntemuksen arvostusta opiskelijoiden keskuudessa ja laajemminkin, sillä on päivänselvää, että lajiosaajia tarvitaan maailmassa, jossa lajit kuolevat sukupuuttoon kiihtyvällä vauhdilla. Haluan kiittää mainiota tukijoukkoani: pedalehtoreita, opetusteknologian asiantuntijoita, esimiestä ja kollegoja. Opettajana kehittyminen on helppoa, jos on halu kehittyä ja hyödyntää tarjolla olevan avun! On hämmentävän ihanaa, että sain tiedekunnalta palkinnon, vaikka minusta ei koskaan pitänyt tulla opettajaa, Kolehmainen iloitsee.
Teppo Mattsson puolestaan sai palkinnon tilastotieteen kurssien laadukkaasta opetuksesta.
— Tilastotiede on taitolaji, jota oppii tekemällä. Siksi kursseillani tehdään paljon tehtäviä, joita yhdessä toisiamme kuunnellen pureksitaan sopivan haastaviksi paloiksi. Kiitos innokkaille osallistujille, joiden osuvista kysymyksistä ja rakentavasta palautteesta kurssit ovat kehittyneet. Tämä palkitseva tunnustus kannustaa jatkamaan opetuksen kehitystä onnistuneeksi todetulla linjalla, Mattsson kertoo.
Vuoden tutkimusteko
Vuoden tutkimusteko -palkinnon sai professori Mari Pihlatie työstään SMEAR-Agri -mittausaseman perustamiseksi Viikin tutkimustilalle. Asema mahdollistaa ympärivuotiset mittaukset maatalousmaan ilmastovaikutuksista. Pitkäjänteisellä tutkimustyöllä saadaan tietoa vuosien välisestä vaihtelusta, sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen vaihtoon sekä ravinteiden ja hiilen virroista veden mukana.
— SMEAR-Agri -tutkimusaseman perustaminen yhdistää tieteen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuo tutkimuksen kansalaisten nähtäville. Aloitamme asemalla vuoden 2021 aikana jatkuvatoimiset ja pitkäaikaiset mittaukset hiilen sidonnasta ja kasvihuonekaasujen vaihdosta, joiden avulla selvitämme miten maatalousympäristö vaikuttaa ilmastoon ja miten olosuhteet ja muuttuvat ilmasto vaikuttavat hiilen sidontaan, kasvihuonekaasupäästöihin ja vesistöön. Kiitän lämpimästi tiedekuntaa palkinnosta ja toivotan kaikki tervetulleiksi tutustumaan, osallistumaan ja tekemään yhdessä töitä ilmastoystävällisen maatalouden puolesta, Pihlatie sanoo.
Vuoden vaikuttajat
Vuoden vaikuttaja -palkinnon saivat tutkijatohtori Henna Vepsäläinen sekä tohtorikoulutettava Essi Skaffari tunnustuksena esimerkillisestä toiminnasta tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saralla. Skaffari ja Vepsäläinen ovat perustaneet sosiaalisen median vaikuttajakanava Aivosumutorven, joka jakaa tutkimukseen perustuvaa ravitsemustietoa ja kumoaa perättömiä ravitsemukseen liittyviä väitteitä.
— Olemme todella kiitollisia tästä huomionosoituksesta. Hienoa, että tiedekunnassa arvostetaan ravitsemus- ja tiedeviestintää, jota tehdään enimmäkseen työajan ulkopuolella ja ilman korvausta. Meistä on tärkeää, että tutkittua tietoa tuodaan myös someen, missä sille on suuri tarve. Ravitsemustiede kiinnostaa ihmisiä, mutta koska ravitsemuksesta liikkuu paljon myös väärää tietoa, ihmisten on vaikea tunnistaa luotettavaa sisältöä. Tavoitteenamme on viestiä ravitsemustieteestä yleistajuisesti sekä tuoda esiin tieteeseen ja tutkimuksiin liittyvää epävarmuutta. Emme halua ainoastaan jakaa tietoa, vaan pyrimme eri somekanavillamme edistämään kriittistä ajattelua, tieteen ja tutkimuksen arvostusta sekä puuttumaan väärän tiedon leviämiseen, kertovat Vepsäläinen ja Skaffari.