Ravitsemustieteen apulaisprofessori Anne-Maria Pajari: Nykyisin ymmärrämme paremmin molekyylibiologisia mekanismeja, joiden kautta ravinto vaikuttaa terveyteen

Jo pitkään maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa toiminut ja nyt apulaisprofessorina aloittanut Anne-Maria Pajari johtaa monitieteisiä tutkimushankkeita, jotka pyrkivät edistämään siirtymistä nykyistä kestävämpään ja ympäristöystävällisempään ruokajärjestelmään.

Mitä tutkit?

Tutkin ravinnon ja sen yhdisteiden molekyylibiologisia vaikutusmekanismeja elimistössä, ja sitä, miten ne vaikuttavat terveyteen ja elintapoihin liittyvien kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja paksusuolen syövän, riskiin. Olen erityisesti kiinnostunut proteiineista, ravintokuidusta ja ravinnon bioaktiivisista yhdisteistä ja niiden yhteydestä metaboliseen terveyteen ja suoliston mikrobiston koostumukseen ja toimintaan.

Kasviproteiinin lähteiden, kuten palkokasvien, käytön lisäämisellä voidaan saavuttaa terveysetujen lisäksi myös ympäristön kannalta ystävällisempi ruokajärjestelmä. Koen kestävän kehityksen edistämisen mielekkääksi osaksi tutkimushankkeitani.  

Mihin ja miten tutkimusaiheesi vaikuttaa?

Tutkimukseni lisää ymmärrystä ravinnon merkityksestä terveyden ylläpitäjänä ja sairauksien ehkäisyssä. Johdan myös tutkimushankkeita, jotka ovat monitieteisiä ja pyrkivät edistämään siirtymistä nykyistä kestävämpään ja ympäristöystävällisempään ruokajärjestelmään.  

Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?

Minua inspiroi tällä hetkellä erityisesti se, että tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä pystymme entistä paremmin ymmärtämään niitä molekyylibiologisia mekanismeja, joiden kautta ravinto ja sen yhdisteet vaikuttavat terveyteen ja kansansairauksien riskiin.

Erityisesti tietämys suoliston metaboliasta ja siihen vaikuttavasta mikrobiston koostumuksesta on harpannut eteenpäin aimo loikkia viime vuosien aikana. Paljon on silti vielä tutkittavaa ja olemme oikeastaan vasta alussa ravinnon, isännän geenien, suolistomikrobiston ja terveyden välisten vuorovaikutusten ymmärtämisessä.

Minua inspiroivat myös innokkaat opiskelijat, jotka kursseilla ja opinnäytetöissään tarttuvat ravitsemustieteellisiin aiheisiin, haastavat keskustelemaan ja kasvavat opintojen aikana alan asiantuntijoiksi.     
 

Anne-Maria Pajari työskentelee ravitsemustieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla.

Tutkimusryhmä Molecular Nutrition  
 

 

Tärkeimpiä vaiheita Anne-Maria Pajarin tähänastisella tutkijanuralla

Valmistuin elintarviketieteiden tohtoriksi vuonna 2001. Väitöskirjan aiheena oli ravinnon vaikutus paksusuolen limakalvon proteiinikinaasi C -entsyymiin ja sen yhteys kasvaimien muodostumiseen eläinmalleissa.

Toimin 2000-luvun puolivälissä Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtorina professori Anne Ridleyn ryhmässä Lontoossa (Ludwig Institute for Cancer Research). Tutustuin erityisesti soluviljelmien ja erilaisten mikroskooppitekniikoiden käyttöön syöpätutkimuksessa. Olen myöhemmin yhdistänyt soluviljelytekniikoita kliinisiin ravintointerventioihin, joissa voidaan eristää terveiltä tutkittavilta kerätyistä ulostenäytteistä niin sanottu ulostevesi ja käyttää sitä altisteena syöpäsoluviljelmissä. Näin päästään käsiksi niihin mekanismeihin, joiden kautta ravinto ja sen yhdisteet voivat vaikuttaa syövän kehittymiseen.

Tärkeä askel urallani oli päästä mukaan laajaan, monitieteiseen ScenoProt-tutkimushankkeeseen vuodesta 2016 alkaen. Suuret konsortiohankkeet tarjoavat tilaisuuden laajentaa omaa tutkimusaluetta ja yhdistää voimavaroja ja lähestymistapoja muiden tutkimusryhmien kanssa monitahoisen tutkimusongelman ratkaisemiseksi. Koen tällaiset hankkeet mahdollisuudeksi kehittää ja laajentaa omaa tieteellistä osaamista ja myös keinoksi hankkia tutkimusrahoitusta.

Olen tällä hetkellä mukana useassa ruoan terveys- ja ympäristövaikutuksia tutkivassa konsortiohankkeessa (ScenoProt, SIMBA) ja johdan yhtä tällaista hanketta (Leg4Life).