Puurakentamisen ratkaisuilla kohti kestävää rakentamista ja asumista

Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on käynnistymässä uusia tutkimus- ja kehityshankkeita teollisen puurakentamisen, asumisen ja niihin liittyvien kestävyyskysymysten parissa. Tiedekunnassa tehtävä tutkimus pyrkii edistämään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää tuotantoa, käyttöä ja kulutusta.

Puurakentamista, joka korvaa uusiutumattomiin luonnonvaroihin nojaavia rakennustapoja ja varastoi hiiltä rakenteisiin, pidetään usein yhtenä nousevana ilmastoviisaamman rakentamisen teknologiana. Eräänä keskeisenä tavoitteena uusissa hankkeissa onkin paremmin ymmärtää ja vahvistaa teollisen puurakentamisen ja kestävän rakentamisen ja asumisen välisiä monisyisiä sidoksia.

Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on käynnissä ja alkamassa useita alaan liittyviä poikkitieteellisiä tutkimus- ja kehityshankkeita. Hankkeet tuovat yhteen liiketaloustieteen ja markkinoiden sekä kuluttaja- ja kestävyystutkimuksen osaajia puurakentamisen liiketoiminnan sekä kestävän rakentamisen ja asumisen kysymysten pariin.

Liiketoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia tutkimassa

Metsätieteiden ja taloustieteiden osastojen tutkijoiden yhteistyönä toteutetut, vuoden 2019 lopussa päättyneet tutkimushankkeet, Wood Vision 2025 ja KäPy (Käyttäjälähtöisyys puurakentamisen ekosysteemeissä), toivat puurakentamisesta uutta tietoa niin liiketoiminnan kuin kuluttajan ja kuntienkin näkökulmasta. Samalla nousi esiin uusia tutkimusaiheita esimerkiksi asumisen ilmastokestävyyden merkityksestä kuluttajille.

Päättyneissä hankkeissa tunnistettiin useita pullonkauloja teollisen puurakentamisen kasvulle, liittyen esimerkiksi alan liiketoimintaekosysteemien hajanaisuuteen. Toisaalta löydettiin mahdollisuuksia kehittää alaa mm. vahvistamalla liiketoimintaverkostojen osapuolten yhteistyötä ja hyödyntämällä puurakentamisen kestävyysnäkökohtia paremmin.

Puurakentamisen markkinoihin ja ilmastonäkökohtiin liittyvää tutkimusta tehdään parhaillaan myös metsätieteiden osaston Forest Bioeconomy Business and Sustainability (FBBS) –ryhmän useissa muissa hankkeissa. Esimerkiksi tutkijatohtori Liina Häyrinen tutkii nuorten kuluttajien käsityksiä puusta rakennusmateriaalina. Professori Anne Toppisen vetämässä uudessa hankkeessa taas tutkitaan kuluttajien ilmastotietoisuuden yhteyksiä kulutusvalintoihin, erityisesti ulkokalusteiden markkinoilla.

Välittäjäorganisaatiot kestävän rakentamisen kentällä

FBBS -ryhmän tutkijoiden, Heini Vihemäen, Anne Toppisen ja Ritva Toivosen Environmental Change and Societal Transitions – sarjassa julkaistussa tutkimuksessa kartoitettiin teollisen puukerrostalorakentamiseen ja kestävän rakentamisen edistämiseen osallistuvia niin kutsuttuja välittäjäorganisaatioita ja -verkostoja (intermediaries). Lisäksi analysoitiin näiden toimintaa rakennusalan kestävyysmurroksen mahdollisina ajureina. Tutkimus oli osa Wood Vision 2025 –hanketta (2018-2019). Teollisen puurakentamisen politiikkaohjausta ja vientimahdollisuuksia selvittäneen hankkeen rahoittajina olivat Metsämiesten säätiö, Maa- ja metsätalousministeriö sekä MTK.

Aiemman tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että välittäjillä voi olla suuri merkitys kestävyysmurroksissa. Välittäjäorganisaatioiden pyrkimyksenä on edistää ja nopeuttaa yhteiskunnallisia ja teknologisia muutosprosesseja. Teollisen puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen materiaaliratkaisujen yhteydessä välittäjiä ei ole aikaisemmin tutkittu.

Tutkimuksessa havaittiin, että teollista puurakentamista ja kestävää rakentamista ajavien välittäjäorganisaatioiden kenttä on hyvin monipuolinen, mutta melko hajanainen. Useat toimijoista ovat vahvasti sitoutuneet edistämään teollista puurakentamista. Toisille puu näyttelee yhtä keinoa kestävyyden edistämisessä. Monet keskeisistä välittäjistä, kuten Kansallinen Puurakentamisen ohjelma ja Metsäkeskus ovat läheisesti yhteydessä valtiollisiin tahoihin, esimerkiksi eri ministeriöihin.

Välittäjät tekevät osin samanlaisia toimia pyrkiessään vahvistamaan puukerrostalorakentamisen markkinoiden kasvua. Välittäjät voisivat todennäköisesti tehostaa toimintaansa selkiyttämällä koordinaatiota ja työnjakoa.

Pohjoismaista tutkimusta puurakentamisen kestävyysnäkökohdista

Hiljattain alkanut KnockOnWood –hanke on osin jatkoa KäPy -hankkeelle. Siinä tutkitaan ja vertaillaan kuluttajien, yritysten ja kuntien tavoitteita ja toimintaa teollisen puurakentamisen arvoketjuissa Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi tunnistetaan mahdollisuuksia vastata puurakentamisella kaupunkien ja kuntien sekä yritysten tarpeisiin kehittää toimintaansa yhä kestävämmäksi.

Tiedekunnan dekaani Ritva Toivosen vetämän hankkeen tavoitteena on edelleen kehittää strategisia keinoja ja konkreettisia työkaluja, joiden avulla kunnat ja yritykset voivat kuluttajia kuunnellen tehostaa työtään kestävän, hiilineutraalin rakentamisen ja asumisen tavoittelussa.

Kaksivuotisen hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat LUKEn professori Katja Lähtinen ja Ruotsin maatalousyliopiston (Swedish Agricultural University) professori Anders Roos tutkimusryhmineen Upsalassa. Hankkeessa tullaan lisäksi tekemään yhteistyötä yritysten, kaupunkien ja ministeriöiden kanssa.

Uusia uria rakennetun ympäristön kestävyyden tutkimukselle - Hyytiälä Living Lab

Puurakentamista kestävän rakentamisen ratkaisuna viedään eteenpäin Helsingin yliopistossa ja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa myös oman toiminnan osalta. Tiedekunnan metsäasemalle Hyytiälään, Juupajoelle, rakennetaan moderni puurakennus opetus-, tutkimus- ja majoituskäyttöön. Rakennuksesta tavoitellaan itsessään mahdollisimman kestävää. Sen suunnitellaan toimivan myös niin sanottuna Living Labina, jolloin se tarjoaisi avoimen tutkimusalustan itse rakennuksen, sen ympäristön ja käyttäjien välisten vuorovaikutusten pitkäaikaistutkimukselle.

Hanke tuo eri tieteenalojen tutkijoille mahdollisuuksia kehittää kansainvälisestikin ainutlaatuista, monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta rakennetun ympäristön kestävyydestä eri ulottuvuuksineen, puusta rakennusmateriaalina sekä puurakentamisesta. Uuden rakennuksen ja Living Lab -tutkimusympäristön rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2020 aikana.

Lisätietoa tutkimuksesta ja hankkeista