Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) ja Reilu ruokamurros (Just food) ovat laatineet politiikkasuosituksen siitä, miten yhteiskunnassa voidaan tukea siirtymistä kasvi- ja kalapainotteisempiin ruokavalioihin.
Tänään 12.9.2023 julkaistava politiikkasuositus on tarkoitettu erityisesti päättäjille, kansanterveyden edistäjille ja ruoka-alan toimijoille.
Politiikkasuosituksen taustalla ovat kesäkuussa 2023 julkaistut pohjoismaiset ravitsemussuositukset, joiden pohjalta Valtion ravitsemusneuvottelukunta tulee laatimaan kansalliset ravitsemussuositukset. Leg4Life ja Just food -hankkeet kannustavat hyödyntämään uudistuvia ravitsemussuosituksia kestävän ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustana.
Kotimaiset palkokasvit edistävät terveyttä ja kestävyyttä
Suomalaisten tulisi syödä nykyistä enemmän kasviksia kuten palkokasveja, täysjyvää sekä kestävällä tavalla pyydettyä ja kasvatettua kalaa. Punaisen lihan, lihavalmisteiden sekä runsaasti suolaa, rasvaa tai sokeria sisältävien ruokien kulutusta pitäisi sen sijaan vähentää. Ruokavalioiden muuttaminen edistäisi paitsi ihmisten itsensä myös ympäristön terveyttä ja hyvinvointia.
̶ Pohjimmiltaan kyse on ruokavalioiden monipuolisuuden lisäämisestä. Terveellisen ja kestävän ruokavalion voi toteuttaa monella tavalla, kertoo apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
̶ Kotimaisten palkokasvien lisääminen lautaselle on konkreettinen teko, jolla voi yhtä aikaa edistää omaa terveyttä ja ruokajärjestelmän kestävyyttä ja omavaraisuutta, Pajari jatkaa.
Palkokasvit ovat hyviä proteiinin, kuidun, kivennäisaineiden ja vitamiinien, kuten folaatin lähteitä.
̶ Punaisen ja prosessoidun lihan osittainenkin korvaaminen palkokasveilla vähentää kovan rasvan ja lisää ravintokuidun saantia, täydentää ravitsemustutkija Sari Bäck Helsingin yliopistosta.
Ruokavalioiden muutoksia tuetaan laajalla keinovalikoimalla
Politiikkasuositus peräänkuuluttaa ruoka-alan ja terveysalan toimijoiden sekä päättäjien aktiivisia toimia, jotta terveellinen ja kestävä ruoankulutus toteutuisi Suomessa. Kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia syödä terveellisesti ja kestävästi on tuettava. Maltillisillakin ruokavalioiden muutoksilla on merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä, jos valtaosa väestöstä toteuttaa niitä. Tavoitteena on kestävyyssiirtymä, joka on oikeudenmukainen kaikille väestöryhmille. Ruokaympäristöä tulee kehittää tukemaan parempia ruokavalintoja. Ruokavalintojen julkinen ohjaus ehkäisee osaltaan terveyserojen kasvua.
Keinoja löytyy monipuolisesti eri toimijoille:
- ruokakasvatuksen vahvistaminen
- joukkoruokailun kehittäminen
- elintarviketeollisuuden ja kaupan toimet terveellisen ja kestävän ruokaympäristön luomiseksi
- elintarvikkeiden verotus sekä
- monipuolinen ja myönteinen ruokapuhe.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat hankkeet Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) ja Reilu ruokamurros (Just food) ovat vuodesta 2019 alkaen tutkineet ruokajärjestelmän mahdollisuuksia ja keinoja siirtymässä kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokajärjestelmää.
Hankkeissa ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Bernin yliopisto, E2 Tutkimus, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Suomen ympäristökeskus (Syke).
Politiikkasuositus:
Ruokavaliot ovat osa terveys- ja ympäristöhaasteiden ratkaisua – uudet ravitsemussuositukset tukevat kestävyyssiirtymää