Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuvat – maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan asiantuntijat mukana päivitystyössä

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan asiantuntijat ovat olleet merkittävässä roolissa hiljattain julkaistujen uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivittämisessä. Osaamista tarvitaan myös tämän myötä päivittyvien kansallisten suositusten laatimisessa.

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkistettiin 20.6.2023. Kyseessä on pohjoismaisten ravitsemussuositusten 40-vuotisen historian suurin päivitys. Se sisältävää ensimmäistä kertaa tieteellisiä suosituksia siitä, millainen ruokavalio on terveellisyyden lisäksi myös ympäristöystävällinen.  

Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema raportti suosittelee pääasiassa kasvikuntapainotteista ruokavaliota, jossa käytetään runsaasti ja monipuolisesti kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, perunaa, pähkinöitä ja täysjyväviljaa. Lisäksi suositellaan runsasta kalan ja kohtuullista vähärasvaisten maitovalmisteiden käyttöä. Erityisesti punaisen lihan, mutta myös siipikarjan lihan käyttöä raportti suosittelee vähentämään. Ravintorasvoista tulee suosia runsaasti tyydyttymättömiä rasvoja sisältäviä kasviöljyjä ja levitteitä. Lihavalmisteita, alkoholia sekä runsaasti rasvaa, suolaa ja sokeria sisältäviä jalostettuja elintarvikkeita tulisi käyttää mahdollisimman vähän.  

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset perustuvat parhaaseen saatavissa olevaan tutkimustietoon ravitsemuksesta, terveydestä ja ympäristöstä, ja ne ovat tulosta ainutlaatuisesta Pohjoismaiden ja ensimmäistä kertaa mukana olleiden Baltian maiden yhteistyöstä. Päivitystyöhön osallistui laaja joukko suomalaisia asiantuntijoita ja useita myös Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.  

Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola oli ravitsemussuositustyöryhmän jäsen. Lisäksi suositusten tieteellisten taustapapereiden kirjoittamiseen osallistui tiedekunnan asiantuntijoita: apulaisprofessori Anne-Maria Pajari, vanhempi yliopistonlehtori Riitta Freese, professori Mikael Fogelholm, professori Juha Helenius, apulaisprofessori Hanna Tuomisto, yliopistotutkija Henna Vepsäläinen, yliopistotutkija Jelena Meinilä, yliopistotutkija Suvi Itkonen ja professori emerita Christel Lamberg-Allardt, joka oli myös systemaattisten katsausten työryhmän jäsen. Suositusten taustapaperin arvioimiseen osallistui yliopistonlehtori Noora Kanerva. Lisäksi useita tiedekunnan asiantuntijoita osallistui suositusten julkiseen kommentointiin. 

Suomalaisten asiantuntijoiden osaamista tarvitaan jatkossakin, kun kansalliset ravitsemussuositukset päivitetään yhteispohjoismaisten suositusten pohjalta. Maijaliisa Erkkola on mukana päivitystyötä koordinoivan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimittämässä työryhmässä.  

Erkkolan mukaan suomalaisten ravitsemussuositusten pohjana on pohjoismaisten suositusten laaja tutkimusnäyttö terveys- ja ympäristövaikutuksista. Ruokasuosituksia asetettaessa huomioidaan myös kansalliset erityispiirteet, kuten suomalainen ruokajärjestelmä, ruokakulttuuri ja yleisimmät kansansairaudet: 

 – Suomalaisia suosituksia päivitettäessä on tärkeää arvioida väestön nykyistä ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia suhteessa uusiin pohjoismaisiin suosituksiin ja sen pohjalta arvioida erillisten painotusten tarvetta. Meidän on mahdollista olla ympäristövaikutusten osalta myös kunnianhimoisempia. 

Kansallisten ravitsemussuositusten päivitystyö käynnistyy syksyllä, ja suositukset julkaistaan vuoden 2024 aikana.