Muun muassa näitä asioita pohditaan perjantaina 14.10. Hyvinkäällä, Knehtilän tilalla järjestettävässä Omavaraisuus ruoantuotannossa -seminaarissa. Ilmoittaudu pian!
Fossiilisten polttoaineiden ja mineraalilannoitteiden käytöstä johtuvat ympäristöongelmat ovat luoneet tarpeen uudenlaisille ruokajärjestelmille, jotka tuottavat riittävästi ruokaa kasvavalle väestölle ja samalla vähentävät tuotannon ympäristövaikutuksia. Kestävyyden näkökulmasta fossiilisten polttoaineiden käytöstä tulisi päästä eroon ja siirtyä ruoantuotannossa uusiutuvaan energiaan niin, että energian tuottaminen ei kilpaile resursseista ruoantuotannon kanssa.
Tilaisuudessa esitetään malli paikallisiin resursseihin nojautuvalle kiertotalouden mukaiselle ruoantuotannolle ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia nykyisen ruokajärjestelmän muuttamiseksi kiertotalouden mukaiseksi. Esitys perustuu Kari Koppelmäen elokuun lopussa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ja hollantilaisesa Wageningen yliopistossa tarkastettuun väitöskirjaan ”Nested Circularity – Localized Food in a Globalized World”.
Ruoantuotannon paikallistaminen on ravinteiden tehokkaan kierrätyksen näkökulmasta tärkeää. Tämä tarkoittaa nojautumista paikallisiin resursseihin sen sijaan, että tuotantopanoksia, kuten rehua, kuljetetaan eri alueiden välillä. Ruokaa sen sijaan voidaan kuljettaa globaalistikin, koska suuri osa ihmisistä asuu alueilla, joilla oma ruoantuotanto ei ole mahdollista ja suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannossa. Keskeisessä roolissa paikalliselle tuotannolle ovat agroekologisen symbioosit (AES), joissa on biomassan ja energian tuotannon sekä ravinteiden kierrätyksen integrointi maantieteellisessä mittakaavassa, joka mahdollistaa ravinteiden kierrätyksen ja energiantuotannon biomassoista, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa.
Tilaisuudessa kuullaan esityksiä myös Wageningen yliopistosta Hollannista liittyen kotieläintuotannon rooliin kiertotalouden mukaisessa ruoantuotannossa, kiertotalousinvestointien taloudellisista vaikutuksista. Tilaisuuden lopuksi agroekologian professori Juha Helenius esittää ja keskusteluttaa miten muutos saadaan aikaiseksi kohti kestävää ruokajärjestelmää.