Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa v. 2019-2021 perustettiin kunnianhimoinen koeasetelma Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan koepelloille ja tutkimustyö, niin erilaiset mittaukset kuin mallituskin, saatiin mainiosti käyntiin. Nyt Nesslingin säätiö myönsi hankkeelle jatkorahoituksen vuosille 2021-2023.
– Jo aiemmin tiedettiin, että luonnon monimuotoisuus ja esimerkiksi syväjuuriset oheiskasvit vaikuttavat hiilen kiertoon maatalousmaassa. Nesslingin säätiön rahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimuksen siitä, mitkä tarkemmat mekanismit ovat hiilen sitoutumisen kannalta keskeisiä. Tässä toisessa vaiheessa voimme laajentaa monimuotoisuuden tutkimisen kasveista ja mikrobeista myös maaperän eläimiin, iloitsee dosentti Jussi Heinonsalo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Hankkeessa selvitetyt biodiversiteetin vaikutusmekanismit lisätään viljelymaiden hiilen varastoitumisen laskentajärjestelmään.
– Tämä auttaa meitä käsittelemään maanviljelyn ekologista kestävyyttä paljon kokonaisvaltaisemmin, toteaa tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.
Twinwin-hanke toimii Carbon Action -alustalla.
– Carbon Actionissa tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhteistyössä hiiltä sitovan ja monihyötyisen viljelyn edistämiseksi. Twinwin hanke tuo maatalousmaan hiilensidontaa tutkivaan kokonaisuuteen linkin biodiversiteettiin, joka nähdään hankkeessa sekä keinona että tavoitteena, sanoo sisältöjohtaja Laura Höijer Baltic Sea Action Groupista (BSAG).
– Meitä Nesslingin säätiössä innostaa erityisesti se, että TWINWIN-hankkeen kenttä- ja kasvihuonekokeiden lisäämää ymmärrystä monimuotoisuuden merkityksestä maaperälle, voidaan suoraan käyttää Carbon Action viljelijä- ja yritysyhteistyössä, Maj ja Tor Nesslingin säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola toteaa.
Twinwin-hankkeessa toteuttajina jatkavat Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Zürichin yliopisto ja BSAG.
Katso tuore Twinwin hankkeen video.
Lisätietoja
- Jussi Heinonsalo, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Mikrobiologian osasto sekä Ilmakehätieteiden keskus INAR, jussi.heinonsalo@helsinki.fi