Metsäojien sammaloituminen torjuu ilmastonmuutosta
Luonnonvarakeskuksen (Luke), Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan metsäojitettujen soiden ojat päästävät aiemmin arvioitua vähemmän metaania ilmakehään. Tutkimus osoitti, että metaanipäästöt ovat erityisen pienet sammaloituneilla ojilla.

Sammaleisten ojien osuus kaikista metsäojista on kasvamassa, sillä kunnostusojitukset vähenevät niihin myönnettyjen metsätalouden tukien päättyessä.

Suomen soista on ojitettu metsätalouskäyttöön noin 5,9 miljoonaa hehtaaria, mikä on noin 17 prosenttia Suomen pinta-alasta. Ojitus on aiheuttanut hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä maaperästä, mutta samalla vähentänyt merkittävästi maaperän metaanipäästöjä. Maaperän sijaan ojista on kuitenkin tullut merkittäviä metaanipäästölähteitä, jotka pitää ottaa huomioon kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa osana maankäyttösektoria.

Perustason päästökertoimista kehittyneempään päästöarvioon

Nykyinen Kasvihuonekaasuinventaarion Suomen metsäojitettujen soiden ojien metaanipäästöarvio perustuu Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) laskemaan perustason (Tier 1) päästökertoimeen. Perustason päästökertoimen pohjana olevat tutkimukset kuvaavat kuitenkin huonosti Suomen oloja, sillä mukana olevista 11 tutkimusalueesta vain 2 sijaitsee Suomessa. Siksi aineistoa piti täydentää huomattavasti.

– Teimme metaanipäästöjen kammiomittauksia ja kokosimme aiempaa mittausaineistoa erityyppisistä ojista yhteensä 21 tutkimusalueelta Suomesta, akatemiatutkija Antti Rissanen Tampereen yliopistosta toteaa.

Perustason päästökerroin ei myöskään ota huomioon, että erityyppisillä ojilla voi olla erisuuruiset metaanipäästöt.

– Aiempien tutkimusten perusteella voitiin olettaa, että ojien metaanipäästöt riippuvat ojatyypistä ja varsinkin siitä, millaista kasvillisuutta ojassa on, jatkaa Rissanen.

Sammaleisten ojien päästöt pienet

Tutkimuksessa selvisi, että sammalpeitteisten ojien metaanipäästöt ovat hyvin pienet. Ne ovat vain kahdeksasosa sammalettomien vesipintaisten ojien päästöistä ja perustason kertoimen mukaisista päästöistä. Perustason päästökerroin yliarvioi siten reilusti sammalpeitteisten ojien metaanipäästöjä. Tulos selittyy todennäköisesti mikrobien toiminnalla.

– Sammalen sisällä ja pinnalla, ja myös sammalen alla elää metaania syöviä mikrobeja, metanotrofeja, jotka käyttävät metaanin ravinnokseen ennen kuin se päätyy ilmakehään. On myös mahdollista, että sammaleiden erittämät orgaaniset yhdisteet hillitsevät metaania muodostavien metanogeenisten mikrobien toimintaa, Rissanen toteaa.   

Suomen metsäojien metaanipäästöt ovat aiemmin arvioitua pienemmät      

Tutkimuksessa arvioitiin myös metsäojitettujen soiden ojien pinta-ala Suomessa. Lisäksi arvioitiin, kuinka suuri osuus ojista on sammalpeitteisiä ja kuinka suuri osuus on sammalettomia.

– Arvioimme, että kaksi kolmannesta ojista on sammalpeitteisiä ja vain kolmannes sammalettomia. Sammalpeitteisten ojien korkea osuus johtuu todennäköisesti siitä, että kunnostusojitukset ovat merkittävästi vähentyneet viime vuosina, tutkija Leena Stenberg Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Sammalpeitteisten ojien pienten päästöjen ja suuren osuuden takia tutkimuksen tulos metsäojitettujen soiden ojien metaanipäästöistä on noin 8 600 tonnia metaania vuodessa, mikä on peräti 63 prosenttia vähemmän kuin nykyisessä kasvihuonekaasuinventaariossa (noin 23 200 tonnia). Muutettuna yleisesti käytettyyn yksikköön eli hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2-ekv.), uusi päästöarvio on noin 0,4 miljoonaa tonnia CO2-ekv. pienempi kuin vanha.

Tutkimusryhmä ehdottaa, että tuloksiin perustuvat kansalliset päästökertoimet otetaan käyttöön Kasvihuonekaasuinventaariossa, koska ne kuvaavat perustason päästökertoimia tarkemmin Suomen metsäojien päästöjä.

Tutkimus on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Hiilestä kiinni -kokonaisuutta (mmm.fi) ja se tehtiin Maaperätiedon kehittäminen (MaaTi) -hankkeessa.

Alkuperäinen artikkeli:

Rissanen, A. J., Ojanen, P., Stenberg, L., Larmola, T., Anttila, J., Tuominen, S., Minkkinen, K., Koskinen, M., & Mäkipää, R. (2023). Vegetation impacts ditch methane emissions from boreal forestry-drained peatlands – Moss-free ditches have an order-of-magnitude higher emissions than moss-covered ditches. Frontiers in Environmental Science 11: 1121969.