Rahoitusta saaneet hankkeet on kuvattu tarkemmin Makeran omilla sivuilla.
Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista (EHJÄ)
Hakijat: Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Anna Valros (Helsingin yliopisto)
Kokonaisrahoitus: 284 000 €
Hankeaika: 1.1.2021-31.3.2024
Hännänpurenta on tärkeä sian hyvinvointia kokoava indikaattori: mitä enemmän ehjiä häntiä, sitä parempi tilan kokonaishyvinvointi oletettavasti on. Hännänpurenta myös lisää lääkitystarvetta ja heikentää sikojen kasvua ja ruhojen laatua. Suomen ainutlaatuinen kansallinen päätös kieltää hännäntypistys luo mahdollisuuden käyttää ehjien häntien osuutta eläinperäisenä kokonaishyvinvoinnin arviointimenetelmänä. Teurastamoilla on mahdollista seurata suurta määrää eläinten häntiä vertailukelpoisella menetelmällä. Teurastamolla tehty arviointi ei kuitenkaan aina kerro siitä, missä vaiheessa häntää on purtu. Toisaalta, hännänpurennan luotettava ja oikeudenmukainen arviointi on haastavaa tilatasolla. Lihasikalan hännänpurentaesiintyvyydestä ja riskitekijöistä tiedetään jo aika paljon, välikasvatusvaiheesta paljon vähemmän, vaikka ongelma saattaa olla siinä vähintään yhtä suuri. Tässä hankkeessa keskitytään nimenomaan välikasvatusvaiheen hännänpurennan seurannan ja ehkäisyn edistämiseen.
Terve ja vastustuskykyinen vasikka (Terve vasikka)
Hakija: Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta
Vastuututkija: Heli Simojoki (Helsingin yliopisto), Helsinki One Health -apulaisprofessori
Kokonaisrahoitus: 203 000 €
Hankeaika: 1.4.2021-31.3.2024
Naudanlihantuotannossa joudutaan käyttämään paljon antibioottilääkityksiä vasikoiden suuren sairastavuuden vuoksi. Välikasvattamoissa kasvattamokohtainen keskiarvo lääkitsemisessä on 49 % eli noin puolet vasikoista lääkitään vähintään kerran. Lähes kaikki antibioottikuurit käytetään hengitystiesairauksien hoitoon. Sairastavuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa parantamalla vastustuskykyä ja vähentämällä tartuntapainetta. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kolmasosalla suomalaisista vasikoista on alhaiset emältä saadut vasta-ainetasot. Syytä tähän ei tiedetä. Emolta saatuihin vasta-ainetasoihin vaikuttavat lehmän ternimaidon laatu, vasta-aineiden imeytyminen vasikan suolistosta verenkiertoon ja lypsykarjatilan vasikoiden alkuhoito.
Tartuntapainetta pystyttäisiin tilalla vähentämään, mikäli koko vasikkaryhmän elinvoimaa saadaan kasvattamossa parannettua. Maailmalla on jo aiemmin valikoitu niin sanottuja premium-vasikoita, jotka ovat tavallista välitysvasikkaa painavampia, rokotettuja ja laadullisesti parempia. Näistä vasikoista maksetaan maitotilalliselle parempi hinta, mutta niiden myös odotetaan kasvavan paremmin.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kyselyllä lypsykarjatilojen vasikoiden alkuhoitoon liittyviä käytänteitä ja halukkuutta laatuvasikkatuotantoon.
Hakijat: Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Peter Krawczel (Helsingin yliopisto), maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsinki One Health -apulaisprofessori
Kokonaisrahoitus: 304 000 €
Hankeaika: 1.1.2021-31.3.2024
Maatalouden tehostumisen myötä karjakoko kasvaa ja lypsylehmiä pidetään yhä enemmän pihatoissa, vaikka suurin osa navetoista on edelleen parsinavettoja. Pihatoissa ei ole lakisääteistä vaatimusta laidunnukselle, minkä lisäksi etenkin automaattilypsyn yhteydessä laiduntamista pidetään haasteellisena. Koska laiduntamista pidetään eläinten hyvinvoinnin kannalta edullisena, tarvitaan uutta tietoa laiduntamismenetelmistä, jotka mahdollistavat laiduntamisen myös isoissa karjoissa. Hyvinvointivaikutusten lisäksi uusien laiduntamiskäytäntöjen kehittäminen mahdollisesti pienentää myös maitotilojen hiilijalanjälkeä, lisää ympäristön monimuotoisuutta ja tuottaa ekosysteemipalveluita. Tämän hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa erilaisten laidunnustapojen vaikutuksista eläinten käyttäytymiseen, hyvinvointiin, terveyteen, ravitsemukseen ja tuotantoon.
Hakija: Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta
Vastuututkija: Miia Lindström (Helsingin yliopisto)
Kokonaisrahoitus: 283 000 €
Hankeaika: 1.10.2021-31.12.2024
Hapettomissa oloissa kasvava, voimakasta hermomyrkkyä tuottava itiöllinen bakteeri Clostridium botulinum aiheuttaa pelätyimmän elintarviketurvallisuusriskin kylmäsäilytettävissä valmisruuissa. C. botulinum –riskinhallinta on kallista, sillä tarkkojen riskinarviointityökalujen puuttuessa se perustuu erittäin leveään turvamarginaaliin, jonka toteuttaminen aiheuttaa energiatappioita ja kypsennyshävikkiä ja heikentää tuotteiden aistittavaa laatua. Aiemmat tutkimustuloksemme kuitenkin osoittavat, että turvamarginaalia voitaisiin tietyin tutkimukseen perustuvin ehdoin kaventaa tuoteturvallisuutta vaarantamatta. Edellytyksenä on tieto C. botulinum –itiöiden esiintyvyydestä raaka-aineissa sekä kyky ennustaa itiöiden germinaatiota, kasvua ja toksiinituotantoa erilaisissa matriiseissa. Hankkeessa tuotetaan uusia innovatiivisia työkaluja C. botulinum –riskinarvioinnin tarkentamiseksi ja riskinhallinnan kohdentamiseksi.
Hakijat: Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Janne Lundén (Helsingin yliopisto), Helsinki One Health -apulaisprofessori
Kokonaisrahoitus: 212 000 €
Hankeaika: 1.1.2021-31.3.2024
Suomessa on pitkään pohdittu, miten elintarvikevalvontaa tulisi kohdentaa, mikä olisi resurssitehokkain tarkastustiheys ja miten lisätä toistuvasti epäkohtia aiheuttavien toimijoiden valvonnan vaikuttavuutta. Elintarvikevalvonta on yhteiskunnan ja ruoka-alan toimijoiden kustantamaa ja resurssit tulee hyödyntää tehokkaasti siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa yllä olevista asioista riskiperustaisen valvonnan kehittämiseksi.
Suomessa vajaa kymmenen prosenttia elintarvikealan toimijoista vaarantaa toistuvasti elintarviketurvallisuutta. Tämä toimijajoukko ei joko osaa tai ei halua toimia elintarvikesäädösten mukaisesti. Juuri tämän ryhmän elintarvikevalvonta on vähiten vaikuttavaa. Toistuvasti elintarviketurvallisuutta heikentävien toimijoiden elintarvikevalvontaa ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa, vaikka nämä toimijat työllistävät valvontaa paljon, muodostavat riskin elintarviketurvallisuudelle, vääristävät elintarvikealan kilpailua ja heikentävät elintarvikealan toimijoiden mainetta. Tämän hankkeen tavoitteena on saada uutta tietoa tästä toimijaryhmästä sekä kehittää heidän valvontaan soveltuvia valvontamalleja.