Sodat, pandemiat ja ilmastonmuutoksen synnyttämät sääilmiöt uhkaavat ruoan huoltovarmuutta myös Suomessa. Koronaepidemia paljasti keskitetyn ruoantuotannon haavoittuvuuden, kun eurooppalaisia lihatehtaita jouduttiin sulkemaan taudin levitessä. Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen seurauksena taas kotieläimille tarkoitettujen valkuaisrehujen hinnat nousivat ja typpilannoitteiden ja energian saanti ulkomailta vaikeutui. Samaan aikaan olisi kuitenkin tärkeää vähentää maatalouden ilmastovaikutuksia ja varautua siihen, että ilmastonmuutos muuttaa viljelyolosuhteita.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan asiantuntijat vastaavat videoilla kolmeen kysymykseen huoltovarmuudesta. Haastattelut on tehnyt ruoan aistinvaraisen laadun professori ja varadekaani Mari Sandell.
Kolme pointtia huoltovarmuudesta, osa 2/6: Kotieläintieteen professori Aila Vanhatalo
Suomalaisten täytyy pystyä tuottamaan oma ruokansa kaikissa olosuhteissa – myös kriisiaikoina. Kotieläintieteen professori Aila Vanhatalon mukaan kotieläintuotannolla on pohjoisen ankarissa viljelyolosuhteissa tärkeä rooli huoltovarmuuden kannalta. Myös palkokasvien viljely ja niiden käyttö sekä ihmisten ravintona että tuotantoeläinten rehuna parantaisivat ruoantuotannon huoltovarmuutta.
Kolme pointtia huoltovarmuudesta, osa 3/6: Itämeren suojelun taloustieteen professori Kari Hyytiäinen
Itämeren suojelun taloustieteen professori Kari Hyytiäinen pohtii huoltovarmuuteen liittyviä haasteita. Pitkällä aikavälillä hän korostaa erityisesti luontopääoman vaalimista. Lyhyemmän aikavälin haaste taas liittyy energiaan, jonka tulisi olla kansallisesti tuotettua ja mahdollisimman pienipäästöistä.
Kolme pointtia huoltovarmuudesta, osa 4/6: maatalousekonomian professori ja dekaani Timo Sipiläinen
Maatalousekonomian professori Timo Sipiläinen pitää keskeisenä haasteena sitä, että maatalous on kriisitilanteessa altis energian ja lannoitteiden nopeille hinnanmuutoksille. Keskeisiä kysymyksiä maatalouden toimivuuden kannalta ovat energiahuollon toimivuus, lannoitteiden saatavuus ja taloudelliset puskurit.
Kolme pointtia huoltovarmuudesta, osa 5/6: metsäekonomian dosentti ja dekaani Ritva Toivonen
Metsäekonomian dosentti Ritva Toivosen mukaan olemme huoltovarmuuden kannalta onnellisessa asemassa, koska Suomen pinta-alasta suuri osa metsää. Järjestelmän tulisi Toivosen mukaan kuitenkin olla vieläkin muutosjoustavampi, jotta metsiä voitaisiin tarvittaessa hyödyntää nopeasti realisoituviin tarpeisiin.
Kolme pointtia huoltovarmuudesta, osa 6/6: agroekologian professori Juha Helenius
Agroekologian professori Juha Heleniuksen mukaan ruoan huoltovarmuuden suurimpia ajankohtaisia haasteita ovat riippuvuus kemianteollisista tuontipanoksista, vahva alueellinen erikostuminen sekä irrottautuminen fossiilisesta energiasta.