Kari Hyytiäinen jatkaa Itämeren suojelun taloustieteen professorina
Professori Kari Hyytiäinen on toiminut Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteisessä lahjoitusprofessuurissa vuodesta 2013. Professuurin keskeisinä painoalueina ovat vesiensuojelun kustannustehokkuus, sininen talous, ekosysteemipalvelut ja hyvinvointivaikutukset.

Kari Hyytiäinen on kutsuttu jatkamaan työtään Itämeren suojelun taloustieteen professorina Helsingin yliopistossa. Lahjoitusprofessuuri on Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteinen, ja nyt sovittu rahoituskausi jatkuu vuoden 2026 loppuun.

Hyytiäisen ensimmäinen kausi tuolloin Itämeren suojelun ekonomian professori -nimikkeellä käynnistyi lokakuussa 2013. Professuuri on tuottanut runsaasti laaja-alaisia ja poliittisesti merkityksellisiä tutkimuksia ja analyyseja muun muassa rehevöitymisen ja vieraslajien torjunnasta, kansallisesta merenhoitosuunnitelmasta, öljytuhoista, ilmastonmuutoksen epävarmoista vaikutuksista ja HELCOM:in toimenpideohjelmasta.

Professuuri on mahdollistanut merkittävän lisän alan tutkimusrahoitukseen. Se on myös tuottanut runsaasti opinnäytetöitä sekä maisteriohjelmien käytännönläheisiä projektikursseja.

Yhteistyö kaupungin kanssa ennenkin saumatonta

Kari Hyytiäinen toteaa, että yhteistyö Helsingin kaupungin asiantuntijoiden kanssa on jo aiemmillakin kausilla ollut mieluisaa ja inspiroivaa.

 – Olemme pohtineet yhdessä keinoja edistää Itämereen suojelukysymyksiin liittyvää dialogia ja hakeneet ratkaisuja tutkimustulosten soveltamiseksi käytännön vesiensuojelussa. Yhteistyön kautta olen saanut näköalapaikan käytännön vesiensuojeluun, jota vasten olen voinut peilata omaa ja muitten tekemää tutkimusta. Yhteistyö on ollut antoisaa myös opetusrintamalla. Kaupungin asiantuntijat ovat tuoneet opiskelijaryhmille visaisia käytännön haasteita analysoitavaksi projektikursseille.

Suurimpina haasteina Itämeren suojelussa Hyytiäinen nostaa esille erilaisten ympäristöongelmien ja -uhkien samanaikaisen ja kokonaisvaltaisen hallinnan.

– Itämeri on moniongelmainen potilas, jonka tila on hiljalleen kohenemassa vähentyneen haitallisten aineiden ja ravinteiden kuormituksen takia. Rehevöityminen on kuitenkin edelleen iso ongelma, ja lisävähennykset ravinnekuormituksessa edellyttävät entistä vaikeammin toteutettavia ja kalliimpia ponnistuksia. Samaan aikaan merta kuormittaa uusien haitta-aineiden cocktail, kasvava vedenalainen melu ja koko joukko uusia uhkia.

Tulevan professuurikauden tavoitteet ovat kirkkaina mielessä. Ratkaisuja etsitään erilaisten merellisten elinkeinojen osalta muun muassa parhaillaan käynnissä olevassa Blueadapt-hankkeessa.

− Monet vesiensuojelutoimet, joilla vaalitaan Itämerta, sisävesiä ja pohjavesiä, edistävät myös ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. Synergioita on myös toiseen suuntaan: monet luontokatoa torjuvat ja ilmastonmuutosta hidastavat toimet edistävät samalla myös vesistöjen tilaa. Tavoitteeni on tutkimuksen keinoin tulevalla kaudella hakea maankäyttöön, kulutustottumuksiin ja uusiin teknologioihin liittyviä ratkaisuja ja ohjauskeinoja, joilla nämä kolme tavoitetta toteutuisivat mahdollisimman hyvin, Hyytiäinen toteaa.

Professuuri toimii Itämereen liittyvän tutkimuksen ytimessä

Helsingin yliopistossa professori Hyytiäinen sijoittuu maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen on ollut hyvin tyytyväinen kaupungin kanssa tehtävään yhteistyöhön.

– Itämeren suojelun taloustieteen professuuri on ollut yliopiston ja kaupungin yhtenä konkreettisena yhteistyömuotona ja jonkin aikaa. Professuuri toimii ikään kuin ytimenä, joka osaltaan kasvattaa ja tekee järjestelmällisemmäksi Itämereen liittyvää tutkimusta ja opetusta sekä tutkimuksen tulosten saavutettavuutta yhteiskunnan kannalta mukaan luettuna Helsingin kaupunki. Olisi hienoa, että tällainen tutkimuksen ja opetuksen laajeneminen ja myös tutkimukseen perustuvien ratkaisujen yhteiskehittäminen olisivat yhteistä tulevaisuuttamme. Professuurin yhä ajankohtaisempi tehtävänala liittyy erittäin hyvin maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan monitieteiseen kokonaisuuteen, joiden keskiössä ovat uusiutuvat luonnonvarat ja biokiertotalous.

Ritva Toivonen nivoo professuurin myös laajempiin kokonaisuuksiin Viikin kampuksella.

– Tehtävässä yhdistyvät talous, kestävyys sekä ruoka- ja metsäjärjestelmien kehittäminen Itämeren ja laajemmin vesistöjen suojelun näkökulmista.  Samalla tehtävässä integroituu Viikin kampuksen monien tutkimusorganisaatioiden keskeisiä teemoja.

Helsingin kaupunki rahoittaa Itämeren suojelun taloustieteen professuuria yhteensä 500 000 eurolla vuosina 2021–2026. Tämän jälkeen professuurin rahoitus siirtyy kokonaan Helsingin yliopistolle.