Kannanotto: Luken LULUCF hiilinielulaskennassa soveltama korkokanta virheellinen

Professori Olli Tahvonen kommentoi Luonnonvarakeskuksen hiilinieluarvioiden laskelmaa.

Luonnonvarakeskus (Luke) raportoi 13.12. uusista EU:n LULUCF-asetuksen edellyttämistä Suomen metsien hiilinielun arvioista. Hiilinieluarvioiden perusteella tullaan laskemaan, joutuuko Suomi ostamaan päästöyksiköitä muilta EU:n jäsenmailta tai vähentämään päästöjä muilla talouden sektoreilla.

Nieluarvioissa huomioidaan hakkuiden kehitys ja asetelma sisältää houkutuksen yliarvioida tulevia hakkuita (EASAC 2017, s. 25). Tämä on EU:n laskentaohjeissa pyritty eliminoimaan korostamalla, että tulevat hakkuut on laskettava olettamalla, että vuosien 2000–2009 metsänhoidon käytäntöjä sovelletaan myös ajanjaksolla 2021–2025.

Arviossaan Luke soveltaa suunnitteluohjelmistoa, jossa hakkuiden tasoon yksi keskeisesti vaikuttava tekijä on korkokanta. Luke on valinnut laskennan koroksi 3,5 % vedoten siihen, että tämä vastaa metsien sijoitustuottoa vuosina 2000–2009. Tämä periaate koron valinnassa on suomalaiseen metsätalouteen syvään juurtunut mutta kuitenkin täysin virheellinen (Samuelson 1976). Periaate on johtanut esimerkiksi siihen, että Lapin metsätaloudessa on sovellettu 2–3 % alhaisempaa korkotasoa kuin muualla Suomessa vedoten puuston hitaampaan kasvuun. Todellisuudessa korkotaso määräytyy metsätalouden ulkopuolella, eikä riipu puun kasvusta.

Lisäongelma LUKEn soveltamaan korkokantaan aiheutuu siitä, että vuoteen 2006 asti metsätalouden suositukset ilmensivät 0–1 %:n korkotasoa ja metsänhoito toteutettuna 3,5 %:n korkotasolla olisi rikkonut metsälainsäädäntöä lähes kaikkialla Suomessa (Hyytiäinen ja Tahvonen 2001, Tahvonen ym 2004, Hyytiäinen ym 2010). Vuonna 2006 lainsäädäntöä ja suosituksia liberalisoitiin mutta edelleen vuoteen 2014 ne ilmensivät selvästi alhaisempaa korkotasoa kuin nyt valittu 3,5 %. Luken esittämien tietojen perusteella voi karkeasti arvioida, että valittu korko yliarvioi nielulaskennan hakkuita 15–20 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Hakkuiden yliarviointi antaa mahdollisuuden sivuuttaa metsien hiilinielun kustannustehokas käyttö Suomen ja EU:n ilmastopolitiikassa. Vaihtoehtoisena strategiana Suomelle olisi pyrkiä vaikuttamaan metsien hiilinielujen aidoksi sisällyttämiseksi EU:n ilmastopolitiikkaan ja päästökauppaan esimerkiksi Kaliforniassa käynnistetyn esimerkin mukaisesti.

Olli Tahvonen

Professori, metsäekonomia ja -politiikka, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto

Viittaukset:

EASAC, 2017 (European Academies Science Advisory Council). Multi-functionality and sustainability in the European Union’s forests. EASAC report 32.

Hyytiäinen, K. and Tahvonen, O. 2001. The effects of legal limits and recommendations on timber production: the case of Finland. Forest Science 47: 443-454.

Hyytiäinen, K., Tahvonen, O. ja Valsta, L. 2010. Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista ja kiertoajoista männylle ja kuuselle. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja 143.

Samuelson, P. 1976. Economics of forestry in an evolving society. Economic Inquiry XIV: 466- 492.

Tahvonen, O., Leppänen, T., Hyytiäinen, K., Laakso, T., Määttä, T. ja Viitala, E-J. 2004. Puuntuotannolliset ja taloudelliset tavoitteet Suomen metsälainsäädännössä. Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja 12.