FoodLeader-hankkeessa kehitetään afrikkalaista kouluruokailua sekä elintarvike- ja ravitsemusturvan osaamista

Helsingin yliopiston vetämä FoodLeader-hanke keskittyy kouluruokailun ja opetuksen kehittämiseen Keniassa ja Mosambikissa.

Helsingin yliopiston ravitsemus- ja elintarviketieteilijöiden vetämä FoodLeader-hanke luo kestäviä ruokajärjestelmiä ja parantaa ravitsemusturvaa yhteistyössä kenialaisen Nairobin yliopiston ja mosambikilaisen Lúrion yliopiston kanssa. Hankkeessa kehitetään kaikkien kolmen yliopiston valmiuksia kouluttaa tulevia asiantuntijoita parantamaan maiden elintarvike- ja ravitsemusturvaa.  

Kenialaisen kouluruokailun haasteet liittyvät saatavuuteen, kustannuksiin ja elintarviketurvallisuuteen 

Maaliskuussa hankkeen jäsenet kokoontuivat aloitustapaamiseen Nairobin yliopistolla. Tapaamisen aikana suunniteltiin hankkeen toteutusta ja tavattiin paikallisia sidosryhmiä. Lisäksi vierailtiin kahdessa paikallisessa peruskoulussa, joissa tutustuttiin myös kenialaiseen kouluruokailuun.  

 – Keniassa kouluruokailu ja sen ravitsemuksellinen laatu vaihtelevat kouluittain. Kouluruokailu voi olla esimerkiksi koulun itse järjestämä tai sitä ei ole välttämättä ollenkaan. Kouluruokailu myös maksaa, vaikka kunta saattaa sitä tukea kaikilla oppilailla välttämättä ole varaa ateriaan joka päivä, kertoo hankkeen koordinaattori Katri Salo Helsingin yliopistosta. 

– Nairobissa kouluruokailua on hiljattain alettu keskittää suuriin keskuskeittiöihin. Tämä mahdollistaa toisaalta edullisemmat ateriat, jolloin useammalla perheellä on mahdollisuus kustantaa lapselle ruokailu koulupäivän aikana. Toisaalta keskittäminen tuo uusia haasteita ruoan laatuun ja turvallisuuteen liittyen. Monelle lapselle kouluruoka voi olla päivän ainoa ateria, jolloin samalla kun se ravitsemuksellisesti on äärimmäisen tärkeä, voi se pahimmassa tapauksessa myös vaarantaa lapsen terveyden.

Salon mukaan kouluruokailun laatua ja turvallisuutta tulisi voida seurata systemaattisesti, jotta ohjelmaa voitaisiin kehittää oikeaan suuntaan. Kouluruokailu ei ole irrallaan ruokajärjestelmän haasteista, kuten ilmastonmuutoksesta. Ohjelmia kehittävien asiantuntijoiden täytyy osata ajatella ratkaisuita laajemmasta näkökulmasta.

Kohti parempaa ravitsemusturvaa ja kestäviä ruokajärjestelmiä 

FoodLeader-hanke koostuu kolmesta osasta, joita ovat infrastruktuurin ja opetuskapasiteetin kehittäminen sekä oppimisen soveltaminen yhteiskunnallisiin tarkoituksiin. Ensimmäisessä osassa hankitaan opetus- ja tutkimuskäyttöä varten Nairobin ja Lúrion yliopistoille nykyaikaista laboratoriolaitteistoa ja kehitetään digitaalisia työkaluja ruoankäyttötiedon keräämiseen. Toisessa osassa nämä laitteet otetaan osaksi opetusta ja opettajat koulutetaan käyttämään niitä.

Kolmannessa osassa tehdään yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa ja kehitetään käytännön opetusta. Ravitsemus- ja elintarviketieteiden opiskelijat keräävät ruokanäytteitä ja ruoankäyttötietoa analysoitavaksi. Tulosten perusteella he suunnittelevat kehitystoimenpiteitä ja paikallisia ratkaisuja kouluruokailuohjelmiin yhteistyössä koulujen kanssa. 

Tämän yhteistyön toivotaan laajentuvan ja muuttuvan pysyväksi osaksi yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jossa tutkijat osallistuvat kouluruokailun laadun ja turvallisuuden kehittämiseen perustuen tieteelliseen tietoon. Opiskelijoiden osallistaminen tähän kehitystyöhön parantaa heidän valmiuksiaan toimia myöhemmin asiantuntijoina, jotka pystyvät soveltamaan tieteellistä tietoa poliittisessa päätöksenteossa sekä käytännön ratkaisuissa koskien kestäviä ruokajärjestelmiä. 

FoodLeader-hankkeelle on myönnetty 990 000 euron rahoitus ulkoministeriön korkeakoulukumppanuusohjelmasta. Ohjelma tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeita, joissa kehitetään oppiaine-, menetelmä-, koulutus- ja hallintokapasiteettiaan. Ohjelmaa rahoittaa ulkoministeriö ja hallinnoi Opetushallitus. 

 

Yhteystiedot