Maatalousmaisemissa esiintyy yllättävän laaja kirjo eliöitä, joiden suojeleminen on tärkeää paitsi eettisestä näkökannasta, myös siksi että monilla lajeilla on toiminnallisesti tärkeä rooli ekosysteemien toiminnoissa.
- Olen kiinnostunut tutkimusmielessä erityisesti siitä, miten erilaiset viljelysysteemit ja maisemaelementit vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen, sekä miten muutokset luonnon monimuotoisuudessa vaikuttavat maatalousympäristöjen ekosysteemipalveluihin, kuten hyönteispölytykseen ja tuhoeläinten biologiseen torjuntaan, sanoo apulaisprofessori Johan Ekroos maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Ekroosin mukaan kasvavan väestön ja muuttuneiden ruokatottumusten takia maatalousalueisiin kohdistuu maailmanlaajuisesti yhä enemmän paineita. Ruoantuotannon kestävyyden ja pitkäaikaisen turvaamisen kannalta olisi tärkeää pyrkiä maatalousalueiden ekologisten prosessien nykyistä vahvempaan integrointiin maataloussysteemeihin siten, että näitä hyödynnetään tuotantoa ylläpitävinä tekijöinä, samalla vähentäen maataloudesta koituvia ympäristöhaittoja.
- Tutkimuksissani tietynlainen punainen lanka on ollut vastata kysymykseen ”mitä kannattaa tehdä ja missä”. Kysymys on erityisen relevantti maatalouden ympäristötoimenpiteitä suunniteltaessa. Vastaus kysymykseen tulee tietenkin aina riippumaan siitä mitä vaikutuksia toimenpiteillä ensisijaisesti haetaan, mutta vähemmän itsestään selvää lienee millä keinoilla saadaan paras mahdollinen ympäristöhyöty, Ekroos sanoo.
Mikä inspiroi?
- Poikkitieteelliset tapaamiset! Minusta on aivan erityisen kiinnostavaa oppia, miten taustoiltaan erilaisissa tutkimustraditioissa lähestytään tutkimuskohteita. Ymmärtämällä mitä menetelmiä käytetään eri tieteenaloilla oivaltaa miten omassa tutkimuskentässä voi kysyä uusia, kiinnostavia kysymyksiä. Esimerkiksi maatalousmaisemat ovat sosio-ekologisia järjestelmiä, joiden ekosysteemipalvelujen vaaliminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä monitoiminnallisuuden ylläpito vaatii eri alojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä, kertoo Ekroos.
Laaja-alaiset kiinnostuksen kohteet
Ekroos on aiemmin ollut osallisena tutkittaessa resurssien syntymisen sosiaalista prosessia, haahkojen ja talitiaisten populaatioekologiaa (Tvärminnen saaristossa ja Malmön voimaperäisesti hoidetuissa puistoissa), lintujen ja kasvien monimuotoisuutta nopeakasvuisussa Galicialaisissa eukalyptusistutuksissa, sekä erään uudelleen löydetyn harsosääskilajin potentiaalia keuhkosammalen luonnollisena vihollisena kasvihuoneissa. Lisäksi Ekroos on aiemmin toiminut asiantuntijana ruotsinkielisessä Luontoiltaa vastaavassa radio-ohjelmassa (Naturväktarna; yli 100 suoraa lähetystä vuosina 2006-2011).
Ekroos on edelleen ympäristötieteen dosentti Lundin yliopistossa, jossa hänellä on myös edelleen useita yhteistyöprojekteja ja ohjattavia jatko-opiskelijoita. Projektit liittyvät pääosin luomuviljelyn sekä puoliluonnontilaisten laidunmaiden luonnon monimuotoisuuteen ja potentiaaliin tuottaa ekosysteemipalveluita maatalousmaisemissa.