Poliisin ja muiden viranomaisten tietoon tuleva ilmirikollisuus muodostaa vain osan kaikesta rikollisuudesta. Väestöön ja omaisuuteen kohdistuu myös niin kutsuttua piilorikollisuutta, eli rikollisuutta joka ei tule viranomaisten tietoon. Tästä syystä viranomaistilastojen rinnalle tarvitaan kyselypohjaisia tutkimuksia, joiden avulla selvitetään kokonaisrikollisuuden tasoa.

Vuonna 2012 Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa (nyk. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) aloitettiin uusi Kansallinen rikosuhritutkimus (Kansallinen turvallisuuskysely), joka on nimetön, ensisijaisesti rikollisuutta ja rikollisuuden pelkoa mittaavaa osoitinjärjestelmä. Kansallisesti edustava kysely on kohdistettu 15–74-vuotiaille Suomessa tai Ahvenanmaalla vakituisesti asuville henkilöille. Tutkimuksen otos on 14 000 henkilöä.

Kysely on nyt toteutettu vuosina 2012-2017. Seuraava mittaus toteutetaan syksyllä 2018.

Instituutissa on tehty väestötason uhritutkimuksia vuodesta 1980 lähtien, jolloin toteutettiin ensimmäinen Kansallinen uhritutkimus. Tämä puhelinhaastatteluihin perustuva kysely sisältää tietoja väkivallan ja omaisuusrikosten kohteeksi joutumisesta sekä rikollisuuden pelosta. Rikollisuuden ohella Kansallinen uhritutkimus sisältää runsaasti myös tapaturmia kuvaavaa tietoa. Kysely toteutettiin viimeksi vuonna 2009.

Lasten ja nuorten joutumista rikosten kohteeksi kartoitetaan tarkemmin instituutin laajoissa Nuorisorikollisuuskyselyissä.

Lisätietoja

Projektiin osallistuvat henkilöt ja projektiin liittyvät julkaisut on listattu Tuhat-tutkimusportaalissa.