Uravaihtoehtoja ovat monipuoliset asiantuntija- ja johtotehtävät ministeriöissä, kotimaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa, kehitysprojekteissa, kansalaisjärjestöissä ja yrityksissä. Monet työskentelevät myös toimittajina, tutkijoina, konsultteina ja erilaisissa opetusalan, viestinnän ja neuvonnan asiantuntijatehtävissä.
Muita esimerkkejä ammattien kirjosta löydät Valmistuneet työelämässä -sivulta.
Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.
Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.
Urapalvelut
Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.
Valmistuin talous- ja sosiaalihistoriasta vuonna 2013. Nykyisin toimin kehityspäällikkönä Mediakasvatusseurassa, joka edistää medialukutaitoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Työssä mielekkäintä on aiheen kiinnostavuus ja ajankohtaisuus. Mediaympäristöjen muutoksen keskellä on haastavaa ja antoisaa pohtia ratkaisuja ja tukea yksilöille ja yhteisöille mediataitojen vahvistamisen näkökulmasta. Työtehtävät muuttuvat yhteiskunnan mukana, joten viime aikoina työpöydälläni on ollut esillä mm. disinformaatio ja vihapuhe, lasten ja nuorten mediankäytön suositukset, tietosuoja digitaalisissa ympäristöissä ja digitaaliseen kuiluun ja yksityisiin kupliin liittyviä aiheita. Näiden lisäksi on inspiroivaa seurata kentän toimijoiden projekteja - Mediakasvatusseura toimii ikään kuin alan kattojärjestönä, fasilitoiden yhteistyötä ja jakamalla mediakasvatustietoutta.
Arvostin opinnoissani ilmiölähtöisyyttä, osaavia ja inspiroivia luennoitsijoita ja oppiaineen tiettyä "rajattomuutta". Tällä viittaan siihen, kuinka opiskelijoita kannustetaan löytämään itseään inspiroivia aiheita myös epätavallisimmista lähteistä ja aihepiireistä.
Talous- ja sosiaalihistorian opinnot ovat vaikuttaneet ajatteluuni ja työtekooni hurjasti. Opinnot tukivat yhteiskunnan kehitykseen liittyvien näkökulmien ja ilmiöiden ymmärtämistä laaja-alaisesti. Vaikka olin opinnoista kiinnostunut, pelkäsin aluksi, etten saisi niiden kautta tarvittavia työelämätaitoja. Ensimmäisten vuosien aikana tuntui vaikealta "mitata" omaa osaamistaan. Vuosien varrella kokonaisuudet täydentyivät ja tukivat yllättäen myös kaukaisempien yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelua. Tämä pelko osoittautui siis täysin turhaksi, sillä tasolainen näkökulma tukee oikeastaan missä tahansa asiantuntijaroolissa olemista. Työpaikat ja -nimikkeet muuttuvat, mutta jatkossakin kaikki pohjautuu yhteiskunnan ja yksilöiden historialliseen todellisuuteen. Tasolainen osaaminen ei myöskään vanhene, ja sitä voi soveltaa myös informaatiotulvan ja yhteiskunnallisten muutosten keskellä.
Toimin viestinnän suunnittelijana viestintätoimisto Tekirissä ja valmistun poliittisesta historiasta vuonna 2017. Työhöni liittyy yhteiskunnallisen keskustelun ja ilmapiirin analyysi, sekä se miten keskustelua voisi käydä tulevaisuudessa.
Erilaiset asiakkaat ja globaalit ilmiöt vaativat monipuolista kykyä hahmottaa muutoksia ja niiden seurauksia. Kun jokainen työpäivä on erilainen, antaa menneisyyden laaja-alainen tunteminen oivat välineet arvioida tulevia riskejä. Tähän kaikkeen poliittisen historian opinnot ovat antaneet minulle erinomaiset lähtökohdat.
Opintoni ovat opettaneet minua ottamaan haltuun laajoja asiakokonaisuuksia, lähestymään niitä tutkijan otteella ja tämän sujuvaan esittämiseen kirjallisesti. Poliittisen historian opinnot soveltuvatkin erittäin monelle alalle ja niistä on helppo tehdä itsensä näköiset. Lisäksi oppiaineen yhteisö ja henki antoivat oivan mahdollisuuden soveltaa opittua myös rennompien tapahtumien puitteissa.
Valmistuin maisteriksi 1998 valtio-opista kansainvälisen politiikan suuntautumisesta ja tohtoriksi vuonna 2011 kehitysmaatutkimuksesta. Työskentelen Ihmisoikeusliiton pääsihteerinä, mikä käsittää sekä järjestön johtamista ja strategista kehittämistä että sisällöllistä asiantuntijatyötä koska kyseessä on pienehkö järjestö. Työ on hyvinkin suoraan yhteiskunnallista vaikuttamista.
Opinnoissani arvostin akateemisen vapauden ohella mahdollisuutta saada keskittyä omaan tutkimusaiheeseen monen vuoden ajan sekä lisäksi mahdollisuutta kehittyä opettajana väitöstutkimuksen ohessa. Arvostin myös hienoa kollegiaalista akateemista yhteisöä. Jos nyt saisin opiskella valtion tuella perusopinnot uudestaan, keskittyisin opiskelemaan yhteiskuntateorian klassikot vähän huolellisemmin.
Yhteiskuntatieteellinen koulutus ja siihen kuuluva kriittisen analyysin jatkuva mielessä pitäminen on erinomainen pohja nykyiselle työlleni. Koska nykyisessä työssäni jonkin verran osallistun myös selvitystöiden johtamiseen, on tutkijan koulutuksesta myös suoraan hyötyä. Opetin jatko-opintojen ohessa valtiotieteellisessä tiedekunnassa eri kursseilla. Se tukee myös suoraan nykyistä tehtävääni jossa vakuuttavalla ja toivon mukaan vaikuttavalla kirjoittamisella ja puheella on keskeinen sija. Vaikka keskityin jatko-opinnoissa nk. kehitysmaiden yhteiskunnallisiin rakenteisiin, hyödyttää tausta kenties yllättäenkin erittäin paljon myös nykyisessä työssäni. Erilaisiin yhteiskuntiin liittyy omia erityispiirteitään. Kyky analysoida kriittisesti valtarakenteita (myös sitä asiantuntijavaltaa, jota kansalaisjärjestöt omaavat) on tarpeellinen pohja kaikelle vaikuttamisen ja yhteiskunnalliseen muutokseen pyrkivälle työlle.
Valmistuin talous- ja sosiaalihistoriasta vuonna 2002. Graduni tein ns. reilun kaupan historiasta Suomessa. Olen ollut Ulkoasiainministeriön palveluksessa valmistumisestani lähtien, vakinaisesti vuodesta 2004. Pääosan urastani olen työskennellyt kehityspoliittisissa tehtävissä, muun muassa Suomen Mosambikin ja Tansanian edustustoissa. Nykyään toimin UM:n kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikön päällikkönä. Yksikköön kuuluu eri sektoreiden ja teemojen eritysasiantuntijoita. Työssäni kiinnostavinta on haasteellinen ja monipuolinen tehtäväkenttä ja mahdollisuus yhdistää kansainvälisyys ja vaihtelevat tehtävät pitkäjänteiseen työuraan. Nykyisessä tehtävässäni avautuu myös mahdollisuuksia vaikuttaa kehityspolitiikan keskeisiin linjauksiin. Työkaverini ovat hauskoja ja inspiroivia keskustelukumppaneita.
Talous- ja sosiaalihistorian opinnoissa arvostin eniten asioiden kytkemistä laajoihin globaaleihin ja historiallisiin muutoksiin. Lisäksi arvostin mahdollisuutta kehittää hyödyllistä talousosaamista konkreettisten kysymysten tarkastelun kautta. Metodologian ja teoreettisten lähestymistapojen vahva opetus teki koulutuksesta aidosti yhteiskuntatieteellistä ja haastoi kehittämään ajattelua. Opiskelijoiden ääntä kuultiin myös opintojen kehittämisessä. Järjestökenttä tarjosi huvia ja arvokkaita kokemuksia sekä hienoja perinteitä, mm. vuotuinen Lucia-juhla. Pääaineeni antoi vahvan pohjan nykyiseen työhöni, jossa painitaan joka päivä yhteiskunnallisten kysymysten parissa hyvin erilaisissa ympäristöissä kuin nyky-Suomi. Talous- ja sosiaalihistoria auttaa ymmärtämään globaaleja kehityskysymyksiä historiallisesta näkökulmasta.
Valmistuin sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta keväällä 2015. Olen työskennellyt tutkijana Ihmisoikeusliitossa vuodesta 2012. Ihmisoikeusliitto on järjestö, joka seuraa Suomen ihmisoikeustilannetta ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Olen tehnyt töitä lukuisissa ihmis- ja perusoikeuksia kartoittavissa tutkimusprojekteissa, joista suuri osa on toteutettu EU:n perusoikeusviraston toimeksiantoina. Kiinnostavinta työssäni on se, että tutkijana pääsen perehtymään erilaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin monella tasolla. Työni edellyttää tutkimusaiheiden tarkastelua kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön, viranomaiskäytäntöjen sekä yksilökokemusten näkökulmista. Toisaalta tutkimustyöni yhteiskunnallinen vaikuttavuus tekee työstä mielekästä ja motivoivaa.
Arvostan antropologiassa erityisesti sen kriittistä näkökulmaa yhteiskuntaan ja käsitteisiin. Opinnoissa luettiin paljon tutkimuskirjallisuutta ja kirjoitettiin esseitä, mikä toi varmuutta kirjoittajana ja kykyä omaksua ja käsitellä suuria määriä tietoa. Työurani aloitin jo opintojen aikana korkeakouluharjoittelijana valtionhallinnossa. Työllistyin harjoittelupaikkaani ja tämä avasi reitin nykyiseen työhöni.
Painotin opinnoissani tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja monipuolisesta menetelmäosaamisesta on ollut todella paljon hyötyä työssäni. Antropologisen tutkimusperinteen tuntemus on auttanut minua pureutumaan syvälle tutkimuskysymysten taustoihin ja löytämään olennaisimman sisällön laajoistakin aineistoista. Valtiotieteilijänä oli myös aikoinaan helppo hakeutua valtionhallintoon töihin.
Valmistuin maisteriksi poliittisesta historiasta loppuvuodesta 2009, jonka jälkeen toimin eri työtehtävissä muun muassa historianopettajana ja politiikan toimittajana. Vuonna 2013 pääsin ulkoasiainministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille ja sitä kautta diplomaattiuralle. Olen tähän mennessä työskennellyt Helsingin lisäksi pidempiaikaisesti muun muassa Berliinin suurlähetystössä. Nykyisessä työssäni arvostan eniten ydintehtävien haasteellisuutta sekä uran kautta avautuvia aitiopaikan näkymiä kansainväliseen politiikkaan. Olen virkauralla rakkaudesta lajia kohtaan.
Koen, että yliopisto-opinnot ovat olleet työurani kannalta erittäin hyödyllisiä. Vankka käsitys lähihistoriasta auttaa ymmärtämään eri yhteiskunnallisia ilmiöitä osana pidempiaikaisia kehityskaaria sekä hahmottamaan nopeasti poliittisesti oleellisia asioita jatkuvan tietotulvan keskellä. Parhaimpana asiana opiskeluajoista ovat kuitenkin jääneet mieleen lukuisat hyvät opiskeluystävät, joilla on kaikilla samankaltainen elämänasenne, vaikka mielipiteet menisivätkin usein ristiin. Hyvässä seurassa omat näkemykset asioista hioutuivat luentojen lisäksi myös vapaa-ajalla.
Väittelin valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 2013 pääaineenani kehitysmaatutkimus. Maisterin opinnot suoritin 90-luvulla valtio-opissa. Siksi politiikan, erityisesti globaalin kehityspolitiikan ja EU:n tutkimus, kiinnostavat minua myös kehitystutkimuksen teemoina. Koen olevani onnekas, sillä olen saanut työskennellä näiden teemojen parissa myös yliopiston ulkopuolella. Lisäksi olen pystynyt vuorottelemaan tutkimus-, opetus ja muiden kehityspolitiikkaan liittyvien työtehtävien välillä.
Vuodesta 2014 olen toiminut Kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteerinä. Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa laaja-alaisesti ja säännöllisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja arvioiva taho. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista. Työmme on pitkälti Suomen kehityspolitiikan ja siihen liittyvien kansainvälisten sitoumusten seurantaa, Suomen linjausten analysointia ja vaikuttamistyötä valtionhallinnon sisällä sekä eduskunnassa. Kiinnostavinta työssäni on se, että voin jatkuvasti syventää tietojani mielenkiintoisista kehityskysymyksistä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tällä hetkellä työskentelemme esimerkiksi Suomen kestävän kehityksen kansallisen suunnitelman parissa ja seuraamme EU:n kehityspolitiikan muutoksia. Lisäksi teemme arviotyötä siitä, miten Suomi vahvistaa kehitysmaiden taloutta, yrityssektoria ja verotuskykyä. On mielenkiintoista nähdä sisältäpäin, miten politiikkaa tehdään ja yrittää vaikuttaa siihen. Tutkijataustan ehdottomana etuna on tohtoriopintojen tuoma asiantuntemus, laaja-alaisuus, tarve oppia uutta ja pyrkiä kriittisen ajattelun avulla parempiin ratkaisuihin.
Olen valmistunut sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääaineesta vuonna 2013. Antropologian opinnoissa arvostan erityisesti sen tuomaa kokonaisvaltaista analyyttistä ajattelutapaa, jonka avulla pystyy ymmärtämään ja sanoittamaan erilaisia laajojakin ilmiöitä.
Antropologiasta sain hyvät perustaidot nykyiseen työhöni. Kolme vuotta sitten perustin kahden muun antropologin kanssa yrityksen nimeltä Etnografinen tutkimustoimisto Kenno. Yritysidea sai osaltani innoituksen, kun tein Jakartassa graduani Nokialle ja huomasin, miten paljon annettavaa antropologeilla on yrityksille. Teemme etnografista tutkimusta sekä julkiselle sektorille että yksityisille yrityksille. Julkisen puolen projektejamme on ollut esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun liittyvät hankkeet, joissa olemme osallistaneet asukkaita. Olemme myös olleet mukana luomassa kulttuurisensitiivistä päihdekasvatusopasta Ehyt ry:n kanssa. Yksityisellä puolella olemme tehneet esimerkiksi asiakasymmärrystutkimuksia sekä tilakonseptointia. Käyttämämme menetelmät ovat tulleet antropologian opinnoista, mutta teemme niiden avulla hyvin soveltavaa antropologista tutkimusta.
Kiinnostavinta työssäni on, että saan tutkia hyvin erilaisia aiheita ja ilmiöitä ja sitä kautta tavata paljon eritaustaisia ihmisiä. Opintoni ovat auttaneet minua työurallani paljon. Valmistuttuani pääsin tekemään töitä kehitysyhteistyön ja kansainvälistymisen parissa. Uskon, että sosiaali- ja kuttuuriantropologeilla on paljon annettavaa työelämässä. Oma osaaminen täytyy kuitenkin osata pukea hyvin sanoiksi, sillä ala ei ole kaikille vielä tuttu.
Valitsin pääaineekseni antropologian, koska siinä yhdistyvät monet mielenkiinnon kohteeni. Ajattelin sen antaman kokonaisvaltaisen ymmärryksen eri yhteiskunnallisista ilmiöistä auttavan minua pääsemään kohti unelmieni töitä kehitysyhteistyöjärjestössä, YK:ssa tai Suomen ulkoasiainministeriössä. Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi 2015, sivuaineisiini kuului mm. Aasian ja Tyynenmeren tutkimus, valtio-oppi, intercultural encounters -kokonaisuus ja kiinan kieli. Aloitin työt unelmatyöpaikassani IOM:n Helsingin toimistolla helmikuussa 2016 siirtolaisuuteen liittyvien aiheiden parissa. IOM eli International Organization for Migration on johtava kansainvälinen siirtolais- ja pakolaiskysymysten järjestö. On antoisaa päästä soveltamaan opinnoissa ja aiemmissa töissä opittuja taitoja alalla, joka kasvaa ja muuttuu jatkuvasti.
Kävin koko opintojeni aikana töissä, joko osa-aikaisesti tai intensiivisiä muutaman kuukauden harjoitteluja tehden. Olin myös aktiivisesti mukana ainejärjestön hallituksessa eri tehtävissä. Mielestäni opiskelujen aikana hankkimani monipuolinen työkokemus on ollut pelkästään hyödyllistä. Uskon, että työnantajat arvostavat työnhakijaa, joka on tehnyt erilaisia töitä. Opintojen vapaavalinnaisuus mahdollisti työn ja opiskelun samanaikaisesti, mitä arvostan. Pidän myös siitä, että kurssien osallistujamäärä oli pieni ja että lähes kaikista kursseista oli tarjolla laadukasta opetusta kirjatentin sijaan. Esseiden ja muiden tehtävien kirjoittaminen on auttanut minua työelämässä hyvin paljon. Myös laajojen kokonaisuuksien hallinnasta ja syy-seuraussuhteiden hahmottamisesta on ollut hyötyä. Kansainvälistä osaamista kartutin vaihto-oppilasvuonna Hongkongissa, vapaaehtoistöissä Keniassa ja eri puolilla Kiinaa sekä kenttätöissä Shanghaissa. Opintokokonaisuuteni, aiemmat työtehtäväni, vapaaehtoistyö ja luottamustehtävät ovat valmistaneet minua siihen, missä olen nyt. Tulevaisuudessa toivon kehittyväni siirtolaisuuden ja maahanmuuton asiantuntijaksi ja saavani kokea niiden parissa monipuolisia ja haastavia tehtäviä.
Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.
Lue lisää Helsingin yliopiston alumneista ja heidän toiminnastaan.