Opiskelu

Ohjelman eri tieteenaloille ominaisten lähestymistapojen avulla tarkastellaan yhteiskunnallisia murroksia ja jatkuvuuksia sekä eroja ja yhtäläisyyksiä eri puolilla maailmaa. Ohjelmassa syvennytään paikallisten, kansallisten ja globaalien ristiriitojen syihin ja seurauksiin. Yhtenä keskeisenä tarkastelunäkökulmana on vallan, vaurauden sekä hyvinvoinnin jakautuminen yhteiskunnissa.

• Globaali kehitystutkimus tarkastelee kehityskysymyksiä, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja sosiaalisia, poliittisia, kulttuurisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä muutoksia erityisesti kehittyvissä ns. globaalin etelän maissa. Tarkastelun kohteena ovat myös maiden väliset globaalit valtasuhteet ja niiden kytkeytyminen mm. siirtomaakauden valta- ja talousrakenteisiin. Näkökulma on monitieteinen ja painottaa monia eri toimijoita ja yhteiskunnallisia tasoja.
• Poliittinen historia käsittelee yhteiskunnallisen muutoksen poliittista dynamiikkaa laajasta historiallis-yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta ja korostaa historian ajankohtaisia merkityksiä. Tarkastelu ulottuu valtiosta kansalaisyhteiskuntaan, mediaan sekä poliittisiin liikkeisiin ja aatteisiin. Kansainvälisten suhteiden käsittely laajenee globalisaatioon, Euroopan integraatioon ja ylikansallisiin poliittisiin toimijoihin.
• Sosiaali- ja kulttuuriantropologia tutkii sosiaalisten suhteiden ja kulttuurin monimuotoisuutta eri puolilla maailmaa. Se tarkastelee monipuolisesti inhimillisen elämän poliittisia, henkisiä, taloudellisia, aineellisia, moraalisia, tiedollisia ja ekologisia edellytyksiä. Antropologia tuottaa tietoa tekemällä etnografisia havaintoja konkreettisista elämänmuodoista ja analysoimalla niitä globaalista, vertailevasta näkökulmasta.
• Talous- ja sosiaalihistoria tarkastelee elinolojen ja elämäntapojen muotoutumista osana yhteiskunnan muuttuvia rakenteita. Se tutkii sitä, miten taloudellinen kehitys ja kriisit ovat tuottaneet hyvinvointia ja eriarvoisuutta. Lisäksi se tutkii miten taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia on pyritty ratkomaan. Talous- ja sosiaalihistoriassa hyödynnetään monipuolisesti ja luovasti erilaisia tutkimusmenetelmiä ja aineistoja.

Ohjelman suoritettuasi

• osaat analysoida valtarakenteita, kulttuurisia eroja, sosiaalisten suhteiden dynamiikkaa ja yhteiskunnallisia kehityskulkuja eri puolilla maailmaa 
• kykenet ymmärtämään ihmisten elämää osana laajempia sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia rakenteita nykymaailmassa ja historiallisesta näkökulmasta
• Koulutusohjelma valmistaa asiantuntijoita tehtäviin, joissa tarvitaan monipuolista taitoa tuottaa ja soveltaa tutkimustietoa yhteiskunnallisista muutoksista.
• pystyt käsittelemään kriittisesti laajoja tietokokonaisuuksia
• pystyt kokoamaan ja erittelemään erilaisia tutkimusaineistoja
• pystyt tuottamaan tietoa yhteiskunnallisista muutoksista
• pystyt tarkastelemaan kriittisesti yhteiskuntaan ja sen toimintaan liittyviä väittämiä
• tiedät, kuinka yhteiskunnallisia muutoksia on pyritty saavuttamaan, ja
• ymmärrät, kuinka erilaiset muutosprosessit heijastuvat ja linkittyvät ihmisten kokemuksiin heidän omassa elinympäristössään.

Maisterivaiheen opinnoissa syvennyt sosiaaliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, poliittisiin ja taloudellisiin muutoksiin ja kehityskysymyksiin sekä niitä koskeviin teorioihin ja menetelmiin. Ymmärrät yhteiskunnallisten muutosten rakenteita ja toimijoita sekä syitä ja seurauksia eri aikoina ja eri paikoissa. Pystyt arvioimaan ja erittelemään kulttuurista monimuotoisuutta, yhteiskunnallista eriarvoisuutta sekä paikallisten ja globaalien yhteiskunnallisten ilmiöiden taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia kytkentöjä.

Maisteriopintojen alusta lähtien opiskelijalla on opintosuuntanaan yksi ohjelman neljästä tieteenalasta:  globaali kehitystutkimus, poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuuriantropologia tai talous- ja sosiaalihistoria. Kandidaatintutkinnon suorittanut opiskelija voi valmistua valtiotieteiden maisteriksi kahdessa vuodessa.

Valtiotieteiden maisterin tutkinto (VTM) 120 op:

• Syventäviä opintoja 80 op
  •  maisterintutkielma 30 op
  •  tieteenalaopintoja
• Valinnaisia opintoja enintään 25-35 op
  • opintoja Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelmasta tai muiden koulutusohjelmien tarjonnasta
  • kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja
• Työelämäopintoja 5-15 op

Maisteriopinnoissa kehitetään laaja-alaista akateemista asiantuntemusta, perehdytään syvällisesti yhteen koulutusohjelman tieteenalaan ja opiskellaan yhteiskunnallisen muutoksen erityiskysymyksiä. Suullista ja kirjallista ilmaisua harjoitellaan paljon, mikä antaa vahvat viestintävalmiudet.

Maisterivaiheen opintojen suoritusmuotoja ovat muun muassa:

• luentokurssit ja niihin sisältyvä omatoiminen opiskelu ja ryhmätyöskentely
• seminaarit ja pienryhmäopetus
• kuulustelut, esseetehtävät
• ryhmätyöt, esitelmät, oppimispäiväkirjat, ennakkotehtävät, vertaisarviointi
• maisterintutkielma
• mahdollinen kenttätyö ja vaihto-opiskelu ulkomailla

Maisterintutkielmassa tutkit sinua kiinnostavaa aihetta opintosuuntasi tieteenalalta. Tutkielmaa tehdessäsi perehdyt tutkimusprosessin eri vaiheisiin:

• opit arvioimaan kriittisesti aiempia käsityksiä ja aiempaa tutkimusta
• opit kehittelemään kiinnostavan kysymyksenasettelun
• opit kokoamaan ja käsittelemään tutkimusaineistoja tieteenalan menetelmillä
• opit tekemään perusteltuja johtopäätöksiä sekä
• opit esittämään väitteesi tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden mukaan.

Maisterintutkielman laajuus on 30 opintopistettä, ja tutkielmaseminaari tukee sen tekemistä.

Maisterin tutkinnon suoritettuasi sinun on mahdollista hakea jatko-opinto-oikeutta suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa.  Globaalin kehitystutkimuksen, poliittisen historian, sosiaali- ja kulttuuriantropologian ja talous- ja sosiaalihistorian jatko-opiskelijoita on Helsingin yliopistossa 

• Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa (PYAM), 
• Sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa (STS), 
• Sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelmassa (SKY) 

sekä muissa mahdollisissa ohjelmissa. 

Maisteriohjelman opinnot luovat pohjaa jatko-opinnoille myös muilla yhteiskuntaa ja kulttuuria tutkivilla aloilla Helsingin yliopistossa tai muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa.

Voit tutustua tohtorikoulutukseen yleisemmin täältä

Uudet ja vanhat opiskelijat täyttävät Helsingin yliopiston kampukset joka syksy lukuvuoden alkaessa. Iso osa opiskelijaelämästä tapahtuu Viikin, Kumpulan, Meilahden ja Keskustakampuksen kampusalueilla. Opiskelijat arvostavat kotiyliopistossaan etenkin monipuolista opintotarjontaa sekä kanssaopiskelijoitaan. Tältä sivulta löydät tietoa Helsingin yliopiston opiskeluympäristöstä ja opiskelijaelämästä. Tutustu alla yliopisto-opiskelijan opiskeluympäristöön kotimaassa ja ulkomailla sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskelijoille. Voit lukea myös asioista, jotka sisältyvät opintojen aloittamiseen. Lue lisää opiskelijaelämästä.

Opiskelu Helsingin yliopistossa ei ole pelkkiä luentoja ja tenttejä! Yksi parhaista puolista opiskelussa Helsingin yliopistossa on sen monimuotoinen opiskelijayhteisö. Läsnäolevana perustutkinto-opiskelijana olet automaattisesti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYYn) jäsen. Ylioppilaskunnan piirissä toimii noin 250 erilaista opiskelijajärjestöä. Niiden joukosta löydät niin aine- ja tiedekuntajärjestöt kuin osakunnat sekä laidasta laitaan erilaisia harrastejärjestöjä.
 

Tutustu opiskelijajärjestöihin

• Keho ry
• Mana ry
• Polho
• Taso ry

Yhteiskunnallisen muutoksen kandi- ja maisteriohjelmat yhdistelevät neljän tieteenalan lähestymistapoja. Ne tarkastelevat yhteiskunnallisia murroksia ja jatkuvuuksia, yhtäläisyyksiä ja eroja eri puolilla maailmaa. Aloja ovat sosiaali- ja kulttuuriantropologia, globaali kehitystutkimus, poliittinen historia ja talous- ja sosiaalihistoria. Näistä yhdestä tulee oma opintosuunta toisena opiskeluvuonna.

Lue lisää, miten opiskelijat esittelevät koulutusohjelmaansa ja omia tieteenalojaan kandiohjelman sivuilla.