Nuoret tutkijat esittäytyvät

Yhteiskunnallinen muutos -ohjelman neljällä tieteenalalla tehdään väitöstutkimusta monista aiheista.

Yksi tarkastelee veden hallinnan, energiantuotannon ja ilmastonmuutoksen yhteenkietoutumista Mekongin alueella Kaakkois-Aasiassa, kun taas toinen tutkii globalisaation vaikutusta populismin kehitykseen Euroopassa. Tältä sivulta löytyvät nuorten tutkijoiden esittelyt.

Sop­hy Ber­gen­heim, po­liit­ti­nen his­to­ria

Väitöskirjani käsittelee hyvinvointivaltion poliittista historiaa. Tutkin suomalaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä yhteiskuntapoliittisina asiantuntijoina 1940–1960-luvuilla. Olen kiinnostunut siitä, miten järjestöt ovat muotoilleet yhteiskunnallisista ilmiöistä sosiaalisia ongelmia eli miten asiantuntijatiedolla on rakennettu poliittista toimintakenttää. Suomalaisen sosiaalipolitiikan kehitys ei siis ole vain puolueiden ja instituutioiden historiaa. Historiantutkijana minua kiehtovat aikalaisten todellisuudet. Minkälaisena toimijat ovat kokeneet maailman, sen silloisen nykyhetken, menneen ja tulevan? Pyrin käsittämään, miten aikalaiset ovat käsittäneet todellisuuden. Käytännön työssä minua innostaa erityisesti se, miten yhteiskuntapolitiikan kentällä niin monet eri asiat kietoutuvat toisiinsa. Mitä pidemmälle tutkimuksessani pääsen, sen enemmän löydän yhtymäkohtia ja selityksiä aiheista, joiden alun perin luulin olevan melko irrallisia. Sen kautta myös oma analyyttinen otteeni kirkastuu, mihin tutkijana jatkuvasti pyrin.

Ant­ti Kai­ho­vaa­ra, ta­lous- ja so­si­aa­li­his­to­ria

Tutkin (oikeisto)populismin kehitystä Euroopassa Berliinin muurin murtumisen jälkeisinä vuosikymmeninä. Ennen kaikkea olen kiinnostunut siitä, mikä yhteys on globalisaation ja globaalin tulonjaon kaltaisilla megatrendeillä ja kansallisen identiteetin voimistumisella useissa Euroopan maissa. Missä määrin todelliset tai kuvitellut muutokset sosioekonomisessa asemassa vaikuttavat todennäköisyyteen kannattaa populistisia arvoja? Selittääkö ilmiötä globalisaation ”voittajien” ja ”häviäjien” välinen vastakkainasettelu vai identiteettiin ja kulttuuriin liittyvät tekijät? Tutkimusaiheeni on erittäin ajankohtainen, sillä se liittyy keskeisesti liberaalin demokratian, globalisaation ja Euroopan integraation tulevaisuuteen. Tutkimustyössä minua innostaa yhteiskunnallisesti tärkeä aihe, oman itsensä johtaminen, jatkuva oppiminen sekä tutkijan ammattiin kuuluva riippumattomuus ja autonomia. Tärkeää on myös tiedeyhteisön sisäänrakennettu kansainvälisyys – yhteiskunnallinen tutkimus ei seuraa karttaan piirrettyjä jakolinjoja vaan pyrkii lisäämään ymmärrystä ihmisten ja yhteiskuntien toiminnasta globaalisti.

Mira Kä­kö­nen, ke­hi­tys­maa­tut­ki­mus

Tutkin ympäristö- ja kehityskysymyksiä valtasuhteiden, asiantuntijuuden ja tiedon politiikan näkökulmista. Väitöskirjassani tarkastelen veden hallinnan, energiantuotannon ja ilmastonmuutoksen yhteenkietoutumista Mekongin alueella Kaakkois-Aasiassa. Keskiössä ovat suurpadot, jotka ovat tulleet voimallisesti takaisin kehitysagendalle niin Mekongilla kuin muuallakin globaalissa etelässä. Tuon esiin suurpatojen vaikutusten arviointiin ja oikeuttamisen muotoihin sekä erilaisten kehitystoimijoiden rooliin liittyviä ongelmallisuuksia. Kysyn myös minkälaisia uudenlaisia vallan keskittymiä padot ja muut tutkimani luonnonvarojen hallintaan liittyvät hankkeet tuottavat, ja mitä seurauksia niillä on alueen ihmisten ja ympäristön kannalta. Seuraan tiiviisti poliittisen ekologian tutkimuksen kenttää ja koen tärkeäksi osallistua keskusteluun globaaleista ympäristöhaasteista erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Mari Val­dur, social and cul­tu­ral anth­ro­po­lo­gy

My research focuses on health services, particularly reproductive health in Ulaanbaatar, Mongolia. I am interested in induced abortion in connection to personhood, in other words the possibilities and impossibilities of making of persons from embryos and fetuses, using medical terms, and mothers from women. Having mainly been brought up during the 1990s in rural Estonia, I developed an interest in anthropology in the backdrop of wanting and needing to understand societal change, not least in connection to gender and post-socialism. Anthropology is exciting to me because it enables looking at what is important in the lives of the people I have met and I am yet to meet in Mongolia, while taking up concepts that are clearly relevant beyond Mongolia, too.