Opiskelu
Kaksi vuotta kestävässä 120 opintopisteen maisteriohjelmassa on vahva kehittämisen näkökulma. Se tarjoaa opiskelijoille tutkimusnäyttöön perustuvat kokonaisvaltaiset valmiudet ymmärtää, tutkia ja kehittää terveydenhuoltoa – esimerkiksi käytännön hoitotyötä tai laajoja terveydenhuollon prosesseja.
Miksi terveystieteiden kehittämisen maisteriohjelma?

Terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmassa koulutetaan terveydenhuollon asiantuntijoita tutkimusnäyttöön perustavalla otteella. Monitieteinen ohjelma toteutetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Terveystieteiden maisterin tutkintoon johtava ohjelma tarjoaa laajan valikoiman lähestymistapoja, joilla tutkia, ymmärtää ja kehittää terveydenhuoltoa. Opiskelijat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan kliinisiä ja ennaltaehkäiseviä terveydenhuollon kehittämisprojekteja.

Ohjelma kohdistuu terveystieteiden tietopohjaan, terveysalan keskeisiin tutkimusmetodeihin ja terveysalan tutkimusalueisiin syventymiseen. Maisteriohjelmassa perehdytään monitieteisesti terveysalan tutkimuspohjaiseen kehittämiseen ja asiantuntijuuteen. 
Osaamistavoitteet

Terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelman tutkinnon suoritettuaan valmistunut osaa

  • soveltaa ja arvioida kriittisesti monitieteistä tutkimustietoa terveydenhuollon kehittämisessä.
  • edistää näyttöön perustuvaa toimintaa, tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa ja tiedolla johtamista.
  • soveltaa systeemiajattelun, prosessiajattelun ja kehittämistyön periaatteita omassa toiminnassaan terveydenhuollon työntekijänä, esihenkilönä, kehittäjänä tai tutkijana.
  • analysoida ja arvioida suomalaista terveydenhuollon- ja sosiaalihuollon järjestelmän rakennetta ja kokonaisuutta, yleisiä toimintaperiaatteita ja palvelutuotantoa sekä järjestelmän että asiakkaan näkökulmasta.
  • työskennellä tehokkaasti monialaisessa ja -tieteisessä tiimissä.
  • käynnistää, toteuttaa ja raportoida monialaisen työryhmän jäsenenä kehittämis- tai tutkimusprojekteja tuottaen näin tutkimusnäyttöä terveydenhuollon kehittämistä varten.
  • noudattaa tutkimus- ja kehittämisprojekteissa tutkimuseettisiä ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä, potilastietolakia sekä lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä.
  • edistää hoidon laatua, potilasturvallisuutta ja hoidon vaikuttavuutta yhteistyössä ammattilaisten, potilaiden/asiakkaiden ja tutkijoiden kanssa.
  • soveltaa kestävyyteen liittyviä tietoja ja osaamista monitieteisessä ja -alaisessa työskentelyssä oman alansa asiantuntijana.
Osaamistavoitteiden osa-alueet

Tämän tutkinnon suoritettuaan terveystieteiden maisteri osaa

  • Arvioida tietoja kriittisesti ja analyyttisesti
  • Työskennellä tehokkaasti monialaisissa ja -tieteisissä tiimeissä ja ryhmissä arvostaen kaikkien tiimin jäsenten työpanosta
  • Viestiä työyhteisössä suullisesti, kirjallisesti sekä verkkopohjaisissa keskusteluissa
  • Edistää vuorovaikutusta monikulttuurisessa terveydenhuollossa, sekä potilaan hoidossa että työyhteisöissä.
  • Antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta sekä edistää työyhteisön palautekulttuuria.

Tämän tutkinnon suoritettuaan terveystieteiden maisteri osaa

  • Tehdä tutkimusaiheeseen liittyvän systemaattisen kirjallisuushaun ja kirjoittaa sen pohjalta kirjallisuuskatsauksen.
  • Hallita sekä tilastollisia että laadullisia tutkimusmenetelmiä sekä tapoja arvioida tutkimuksen pätevyyttä ja luotettavuutta.
  • Tunnistaa tutkimusongelmia, muotoilla tutkimusprojektin (tutkielman) tavoitteeseen soveltuva tutkimuskysymys/-kysymykset sekä valita siihen soveltuva tutkimusaineisto ja -menetelmä.
  • Arvioida tutkimusaiheeseen liittyvät eettiset ulottuvuudet, valmistella tutkimusprojektin (tutkielman) tutkimuseettinen ennakkoarviointi sekä noudattaa tutkimuseettisiä periaatteita projektien toteutuksessa. 
  • Analysoida ja tulkita tutkimustuloksia sekä arvioida niitä suhteessa aiempaan tutkimuskirjallisuuteen.
  • Esittää tutkimustietoa tieteellisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti.

Tämän tutkinnon suoritettuaan terveystieteiden maisteri osaa

  • Reflektoida omaa toimintaansa terveydenhuollon asiantuntijana (reflective practitioner)
  • Käyttää palautetta ja haasteellisia tilanteita hyväkseen omassa ammatillisessa kehityksessään vai kehittymisessään.
  • Tunnistaa omat oppimistarpeensa hyödyntäen saamaansa palautetta ja rakentaa niiden perusteella omat osaamistavoitteensa (self-directed learning).
  • Hankkia ja ylläpitää tarvittavia tietoja, taitoja ja osaamista.
  • Toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa.
  • Luoda uuden oppimisen kulttuurin ja yhteisön, jossa erilaisten ammattilaisten osaamista arvostetaan.
  • Edistää työyhteisössään uusien oppimisympäristöjen, kuten simulaatioiden, digitaalisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen, hyödyntämistä oppimisessa.
Opetuksen sisältö

Terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma on 120 op laajuinen ja siitä valmistutaan terveystieteen maisteriksi (TtM).

Opiskelija suorittaa kaksi 25 opintopisteen vaihtoehtoista opintokokonaisuutta (yht 50op). Vaihtoehtoiset suuntautumisopinnot tarjotaan Helsingin yliopiston jatkuvan oppimisen tarjonnassa. Niitä on myös mahdollista suorittaa jo ennen tutkinto-oikeutta maksullisina jatkuvan oppimisen opintoina.Tutkinto-opiskelijalle jatkuvan oppimisen opinnot ovat maksuttomia.

Kaikille yhteisiä syventäviä opintoja on 60 op. Näihin sisältyy maisteriseminaarit, maisterintutkielma ja menetelmäopintoja sekä kehittämis- ja johtamisopintoja.

Lisäksi suoritetaan 10op valinnaisia opintoja.

Tutkinnon rakenne

Opiskelija valitsee kaksi 25 op opintojaksoa (yhteensä 50 op) seuraavista vaihtoehtoisista opintokokonaisuuksista:

  1. Kliininen hoitotiede terveydenhuollon kehittämisessä opintokokonaisuus 25 op
  2. Väestön terveys opintokokonaisuus 25 op
  3. Monialainen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla opintokokonaisuus 25 op

Syventävät opinnot 60 op sisältäen

  • Maisteritutkielma 30 op
  • Kehittämis- ja johtamisopinnot sekä harjoittelu 15 op
  • Menetelmäopinnot 15 op

Valinnaiset syventävät opinnot vähintään 10 op

Tutkintorakenne ja tarkemmat tiedot opintojaksoista on kuvattu Tutkinnon laajuus ja tutkintorakenne -sivulla ja alustavan Opetusohjelman lukuvuodelle 2023-2024 löydät Mistä löydän opintotarjonnan? -sivulta.
Vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet

Kliininen hoitotiede terveydenhuollon kehittämisessä -opintokokonaisuudessa perehdytään näyttöön perustuvaan toimintaan terveydenhuollon kehittämisessä. Lisäksi perehdytään vaikuttavien interventioiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä laadukkaan ja potilasturvallisen hoitotyön keskeisiin kysymyksiin. Opintokokonaisuudessa tarkastellaan digitalisaation mahdollisuuksia kliinisessä hoitotyössä sekä digitaalisten palveluiden, prosessien ja tuotteiden näyttöön perustuvaa kehittämistä, käyttöönottoa sekä arviointia. Opintokokonaisuuden aikana opiskelijan oma akateeminen kliininen asiantuntijuus kehittyy.

Osaamistavoitteet

  • opiskelija osaa kehittää kliinistä hoitotyötä näyttöön perustuen ja hänellä on valmiuksia interventioiden implementointiin ja arviointiin sekä hoidon laadun arviointiin.

  • opiskelija osaa hyödyntää terveys- ja hyvinvointiteknologiaa ja hänellä on valmiuksia osallistua digitaalisten palveluiden, prosessien ja tuotteiden näyttöön perustuvaan kehittämiseen, käyttöönottoon sekä arviointiin.

  • opiskelija osaa soveltaa eri tieteenalojen tutkittua tietoa toimiessaan kliinisen hoitotieteen asiantuntijana terveydenhuollon vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä monitieteisissä kehittämistehtävissä. 

Opintokokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot

  • Kliinisen hoitotyön näyttöön perustuva kehittäminen TERV-111
  • Kliinisen hoitotyön interventioiden implementointi ja arviointi TERV-112
  • Digitalisaatio kliinisessä hoitotyössä TERV-113
  • Kliinisen hoitotyön laatu ja potilasturvallisuus TERV-114
  • Kliinisen asiantuntijuuden kehittyminen  TERV-115

Väestön terveys -kokonaisuus (25 op) antaa valmiudet ymmärtää väestötason terveyskysymyksiä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Kursseilla perehdytään sekä yleisiin käsitteisiin ja perustaitoihin että syventävästi kurssien omiin aihealueisiin.

Osaamistavoitteet

  • Opiskelija osaa kuvata ja vertailla eri tekijöiden, kuten elintavat ympäristötekijät ja sosiaaliset tekijät, merkitystä kansansairauksien ja terveyserojen riskitekijöinä.
  • Opiskelija osaa kriittisesti lukea epidemiologisia tutkimuksia. Ymmärtää keskeiset epidemiologian käsitteet, mitta-asteikot ja tutkimusasetelmat.
  • Opiskelija ymmärtää kulttuurisen moninaisuuden kiinteäksi osaksi nykypäivän sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja omaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa työyhteisössä ja moninaisista taustoista tulevien asiakkaiden kanssa.
  • Opiskelija osaa hahmottaa yksilöiden ja yhteisöjen ruoankäyttöönvaikuttavia tekijöitä sekä selittää suomalaisten ruoankäyttöä, ravinnonsaantia ja ravitsemushaasteita ja perustella eri ravitsemussuositusten pääpiirteet.
  • Opiskelija ymmärtää kestävyyskysymysten kompleksisuuden ja niihin linkittyviä muutoksia, prosesseja, ilmiöitä ja mahdollisia ratkaisukeinoja.Ymmärtää kestävyyskysymysten vaikutuksen erityisesti terveydenhuollon ja terveyden näkökulmasta.

Opintokokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot

  • Väestön terveys: terveyden edistäminen ja eriarvoisuus TERV-161
  • Johdatus epidemiologiseen tutkimukseen TERV-162
  • Kestävä terveydenhuolto ja globaalit terveysuhat TERV-163
  • Kulttuurinen moninaisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa TERV-164
  • Kansanravitsemus HNFB-121

Monialainen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla -opintokokonaisuudessa perehdytään monitieteisesti Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään sekä järjestelmän johtamisen, kehittämisen ja uudistamisen keskeisiin kysymyksiin. Opintojaksoissa tarkastellaan Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, palveluiden johtamisen perusteita, palveluiden yhteensovittamista, moniammatillista yhteistyötä palveluissa sekä terveyden sosiaalisia määrittäjiä. Maisteritasoinen opintokokonaisuus on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, alalle suuntaaville muiden alojen ammattilaisille sekä sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen ja terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmien tutkinto-opiskelijoille.

Osaamistavoitteet

Opintokokonaisuus tarjoaa kokonaiskuvan Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muuttuvista rakenteista ja toimintatavoista sekä näiden seurauksista palvelutyöhön ja palveluiden johtamiseen. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa

  • Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän keskeiset ominaispiirteet, rakenteet ja toimijat
  • sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen keskeiset ilmiöt ja toimintatavat sekä niiden tutkimuksen keskeiset lähtökohdat
  • sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation ja digitalisaation keskeiset muodot ja haasteet Suomessa
  • palveluiden piirissä tapahtuvan moniammatillisen yhteistyön muodot, toimintatavat ja haasteet sekä
  • terveyden keskeiset sosiaaliset määrittäjät ja niiden yhteydet sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Opintokokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot

  • Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä SOTE-316 5 op
  • Monialainen ja -toimijainen yhteistyö palvelujärjestelmässä SOTE-318 5 op
  • Palveluintegraatio ja digitalisaatio SOTE-317 5 op
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen perusteet SOTE-322 5 op
  • Terveyden sosiaaliset määrittäjät SOTE-334 5 op
Kurssit ja opetus

Koulutusohjelmassa sovelletaan opiskelijalähtöisiä, aktivoivia opetusmenetelmiä, joissa opiskelijat valmistautuvat virikkeiden ja tehtävien avulla opetukseen, tekevät monialaisissa pienryhmissä tehtäviä, joissa sovelletaan tietoja ja ratkaistaan aitoja tapauksia. Opetuksessa hyödynnetään digitaalista oppimisympäristöä, simulaatioita ja virtuaalisuutta.

Opinto-ohjelmassa on vahva tulevaisuusorientaatio ja sen keskiössä on jatkuva oppiminen sekä osaamisen tunnistaminen. Osaamisen kehittymisen arvioinnissa painotetaan formatiivista arviointia, rakentavaa palautteenantoa ja sen systemaattista dokumentaatiota. Arviointi toteutetaan sähköisesti.

Koulutuksen toteutuksessa huomioidaan työelämälähtöisyys ja mahdollisuus integroida opintoja osaksi oman terveydenhuollonalan kehittämisprosesseja.

Opinnot sisältävät pakollisia työelämäopintoja ja harjoittelun. Työharjoittelupaikkoina voivat toimia esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin organisaatiot, tutkimuslaitokset sekä ministeriöt. 

Tutkinto on mahdollista suorittaa ohjeellisessa ajassa (TtM 2 vuotta) päätoimisesti opiskellen. Noin puolet opinnoista voi suorittaa verkkokursseina ja/tai itsenäisesti opiskellen.
Opinnot Avoimessa Yliopistossa

Seuraavien opintokokonaisuuksien opintojaksot ovat tarjolla Avoimen yliopiston opetustarjonnassa:​​​​​​

1. Kliininen hoitotiede terveydenhuollon kehittämisessä opintokokonaisuus 25 op, alkaen syksyllä 2023

  • Kliinisen hoitotyön näyttöön perustuva kehittäminen TERV-111
  • Kliinisen hoitotyön interventioiden implementointi ja arviointi TERV-112
  • Digitalisaatio kliinisessä hoitotyössä TERV-113
  • Kliinisen hoitotyön laatu ja potilasturvallisuus TERV-114
  • Kliinisen asiantuntijuuden kehittyminen  TERV-115

2. Väestön terveys opintokokonaisuus 25 op, alkaen syksyllä 2023

  • Väestön terveys: terveyden edistäminen ja eriarvoisuus TERV-161
  • Johdatus epidemiologiseen tutkimukseen TERV-162
  • Kestävä terveydenhuolto ja globaalit terveysuhat TERV-163
  • Kulttuurinen moninaisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa TERV-164
  • Kansanravitsemus HNFB-121

3. Monialainen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla opintokokonaisuus 25 op

  • Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä SOTE-316 
  • Monialainen ja -toimijainen yhteistyö palvelujärjestelmässä SOTE-318 
  • Palveluintegraatio ja digitalisaatio SOTE-317 
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen perusteet SOTE-322 
  • Terveyden sosiaaliset määrittäjät SOTE-334 

 Tarjonnasta lisää Avoimen yliopiston sivuilla kohdassa Maisteriohjelmien avoimet yliopisto-opinnot
Opetuskieli

Maisteriohjelman opetuskieli on suomi ja lisäksi yksittäisiä opintojaksoja voidaan järjestää ruotsiksi ja englanniksi. 
Opinnäytetyö

Ohjelman opiskelijat tekevät lopputyönään maisterintutkielman. Tutkielman tekoa tuetaan maisteriseminaarissa ja ohjatun vertaiskommentoinnin avulla.    

Tutkielman tavoitteena on kehittää tutkimukseen tarvittavia perusvalmiuksia. Niistä tärkeimpiä ovat kyky itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittely ja kriittinen arviointi sekä itsenäinen tiedon tuottaminen ja soveltaminen. Lisäksi tutkielman tekeminen harjoittaa projektinhallinnan taitoja ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa. 

Tutkielma kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. 
Jatko-opinnot

Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa terveystieteiden tohtoritutkinnon.
Opiskelu ja opiskelijaelämää

Uudet ja vanhat opiskelijat täyttävät Helsingin yliopiston kampukset joka syksy lukuvuoden alkaessa. Iso osa opiskelijaelämästä tapahtuu Viikin, Kumpulan, Meilahden ja Keskustakampuksen kampusalueilla. Opiskelijat arvostavat kotiyliopistossaan etenkin monipuolista opintotarjontaa sekä kanssaopiskelijoitaan.

Tältä sivulta löydät tietoa Helsingin yliopiston opiskeluympäristöstä ja opiskelijaelämästä.

Tutustu yliopisto-opiskelijan opiskeluympäristöön kotimaassa ja ulkomailla sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskelijoille. Voit lukea myös asioista, jotka sisältyvät opintojen aloittamiseen.

Haluatko kysellä suoraan Helsingin yliopiston opiskelijoilta opiskelusta tai opiskelijaelämästä? Chattaa opiskelijoidemme kanssa ja saat vastauksen moneen kysymykseen!