Tutkimus

Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielen ja kulttuurien maisteriohjelmassa opetettavilla aloilla tutkitaan esimerkiksi vuorovaikutusta ja monikielisyyttä, suomen ja muiden suomalais-ugrilaisten kielten rakennetta, käyttöä, historiaa, variaatiota ja muutosta sekä suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen kulttuureja ja alkuperäiskansoja monitieteisesti. Alojen opettajat ja tutkijat ylläpitävät Tieteen termipankkia, ja kehittävät Kielibuusti-hankkeessa kotimaisten kielten opetusta korkeakoulutetuille maahanmuuttajille.

Alla on muutama esimerkki käynnissä olevista suomen kielen, suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien sekä alkuperäiskansatutkimuksen tutkimushankkeista. Opiskelijat voivat osallistua tutkimuksen tekoon jo opintojensa aikana esimerkiksi projektikursseilla tai tutkimusavustajina.

Lisätietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan .
Kohti moniolevaista oikeudenmukaisuutta: Ihmisyys ja ihmisen vastuu alkuperäiskansojen yhteiskunnissa

tutkitaan ihmisen viimekätistä vastuuta huolehtia koko elonkirjon hyvästä, oikeudenmukaisesta elämästä. Siinä kehitetään moniolevaisen oikeudenmukaisuuden käsitettä, joka yhtäältä kuvaa alkuperäiskansojen relationaaliseen maailmasuhteeseen perustuvaa oikeudenmukaisuuden ymmärrystä ja toisaalta avaa mahdollisuuden länsimaisten oikeusjärjestyksien radikaaliin uudelleen ajatteluun. Huippuyksikön tutkimus perustuu alkuperäiskansojen omaan ajatteluun, tietojärjestelmiin ja käsitteistöön, jotka tuodaan vuoropuheluun humanistisen, yhteiskunta-, ympäristö- ja oikeustieteellisen tutkimuksen kanssa.

Moniolevainen oikeudenmukaisuus alkuperäiskansojen yhteiskunnissa tutkimuksen huippuyksikköä johtaa Sanna Valkonen Lapin yliopistosta. Helsingin yliopiston osahanketta johtaa Pirjo Kristiina Virtanen. Yksikkö koostuu tutkijoista Helsingin ja Lapin yliopistossa.

Suomen Akatemia 2026–2033
Kielellisten kokonaisuuksien jäsentäminen nykysuomen varhaisvaiheessa: vapaamuotoisen puheen ja kirjoituksen sidoksisuus 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan

Hankkeessa selvitetään monimenetelmäisesti ja erilaisten aineistojen avulla, millainen suomen kielen syntaktinen rakenne oli 1900-luvun alkupuoliskolla – hyvin vähän tutkitussa nykysuomen varhaisvaiheessa. Hankkeen aineistoissa yhdistyvät puhuttu kieli ja puhuttua kieltä suhteellisen lähellä oleva kirjoitettu kieli: aineistona ovat 1910–1950-luvuilla kerätyt puheaineistot sekä vähän koulutusta saaneiden ihmisten kirjoittamat henkilökohtaiset kirjeet: 1900-luvun taitteen siirtolaiskirjeet ja 2. maailmansodan aikaiset kirjeet. Aineistoja tutkitaan eri murrealueilta, sekä länsi- että itämurteista. Tuloksena syntyy monipuolinen kokonaiskuva aikakauden arkisesta, spontaanista kielenkäytöstä: tutkimuksen kohteena on puhuttu kieli ja

puhutun ja kirjoitetun kielen rajapinta ja fokuksessa syntaktiset ilmiöt, laajojen kielellisten kokonaisuuksien jäsentäminen ja sidoksisuuden keinot. Tutkimusmenetelmiä yhdistää funktionaalinen, aineistovetoinen ja käyttöpohjainen näkökulma. 
  
Anna Vatanen (hankkeen johtaja), Mikko T. Virtanen, Tiia Winther-Jensen, Taru Nordlund, Ritva Pallaskallio 

Koneen Säätiö 2026–2030
Towards digitally inclusive Finland: Implementing Easy Finnish in telecom customer service

Hankkeessa Helsingin yliopiston selkokieleen erikoistuneet suomen kielen tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä yrityksen palvelujen kehittämiseen erikoistuneen tiimin kanssa. DNA:n asiakasviestintää mukautetaan soveltuvin osin selkokielelle. Selkokielen käyttöön on kasvava tarve digitaalisissa palveluissa. Selkokielen kehittäminen yritysviestinnän kehyksessä on uusi aluevaltaus. Tutkimushankkeen tuloksia on mahdollista soveltaa laajemminkin yritysten viestinnässä ja varsinkin digitaalisissa palveluissa kielellisen saavutettavuuden ja käytetyn kielen yleisen ymmärrettävyyden kehittämiseen. Hanke edistää myös selkokielen tutkimusta ja kehittämistä.

Tiina Onikki-Rantajääskö (hankkeen johtaja), Ulla Vanhatalo (tutkija), Johanna Komppa (vastuullinen tutkija)

Vaikuttavuussäätiö 2026–2028
Nuorten aikuisten eletty kansalaisuus Suomen ja Viron ylipaikkaisessa kontekstissa (NUORA)

keskiössä ovat Suomen ja Viron alueella asuvat, molempiin maihin tavalla tai toisella kiinnittyneet nuoret aikuiset. Hankkeessa tarkastellaan eletyn kansalaisuuden kehyksen kautta, miten nämä nuoret aikuiset määrittelevät, merkityksellistävät ja rakentavat kansalaisuuttaan Suomen ja Viron ylipaikkaisessa kontekstissa. Hanke hyödyntää yhteistä tiedon tuottamista (co-creation of knowledge) nuorten kanssa: tutkijoiden lisäksi hankkeessa on suunnitteluvaiheesta lähtien ollut mukana suomenvirolaisten nuorten yhdistys Soome Eesti Noored. Täten hanke demokratisoi sekä akateemisella että käytännön tasolla nuorten yhteiskunnallista osallistumista.

Sigrid Kaasik-Krogerus (hankkeen johtaja), Pihla Siim (tutkija), Jaanika Kingumets (tutkija), Keiu Telve (tutkija)

Koneen Säätiö 2025–2028
Kohti työelämää

tarkastellaan korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden mahdollisuuksia suomalaisessa työelämässä, erityisesti työuran alkuvaiheissa ja harjoitteluissa. Tavoitteena on etsiä ja kehittää kielenoppimista tukevia käytänteitä

yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Tutkimus perustuu eri harjoittelupaikoilla kuvattuun videoaineistoon, ja sen metodina on keskustelunanalyysi. Hankkeen toteuttaa osastolla toimiva Monikielinen työelämä -tutkimusryhmä, jolla on pitkä kokemus suomi toisena kielenä -tutkimuksesta ja erilaisista hankkeista.

Lari Kotilainen (projektinjohtaja), senioritutkijat Salla Kurhila, Johanna Komppa, Eveliina Korpela, ja Inkeri Lehtimaja, väitöskirjantekijät Jenne Kukkonen, Elli Kulmala, Pia Lahti, Anna Sundqvist, Aino Tikkasalo ja Zsuzsánna Fehér, tutkimusavustajat Olga Bozhkova, Matti Koivisto, Veera Kujasalo, Anna Pokhilets ja Anna Raatevaara.

Suomen Akatemia 2024–2028
Lenska ja Suomi Hall: Paikkoihin ja paikannimiin kiinnittyminen "amerikankirjeissä" ja videopelissä

tutkitaan paikkoihin ja paikannimiin kiinnittymistä kahdessa erilaisessa ympäristössä, joista toinen on reaalimaailman ympäristö ja toinen virtuaalinen videopeli. Tutkimuskohteissa kohtaavat suomen, englannin ja muutkin kielet sekä Suomi ja Pohjois-Amerikka. Samalla kaksi aikakerrostumaa, nykyaika ja noin sadan vuoden takainen maailma, kohtaavat. Molempia tarkasteltavia ympäristöjä yhdistää myös siirtolaisuus: suomalaisten muutto Pohjois-Amerikkaan ja sen jäljet kielen- ja nimistönkäytössä. Lisäksi kumpaankaan vastaanottajalla ei ole (ollut) fyysistä pääsyä.

Terhi Ainiala (hankkeen johtaja), Lasse Hämäläinen (tutkijatohtori), Milla Juhonen (tutkijatohtori), Hanna Virranpää (väitöskirjatutkija), Sofia Sandström (tutkimusavustaja)

Koneen Säätiö 2025–2027
Soomes elava Eesti väliskogukonna perekondade keelepoliitika (Suomessa asuvien virolaisperheiden kielipolitiikka)

Helsingin yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten osaston ja Tarton yliopiston antropologiakeskuksen tutkijat selvittävät yhteistyössä Eesti organisatsioonide Võrgustik Soomes ry:n kanssa Suomessa asuvien virokielisten perheiden kielikäyttöä, kielenoppimiskäytäntöjä sekä tekijöitä, jotka edistävät tai estävät viron kielen sukupolvien välistä siirtymistä. Tutkimus valmistuu Viron ulkoministeriön tilauksesta, ja sen tulokset ovat perustana konkreettisten poliittisten suositusten laatimiselle viron kielen opetuksen ja käytön vahvistamiseksi Suomen virolaisyhteisössä. Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä, muun muassa verkkokyselyjä Suomessa asuvien virolaisten kanssa, syvähaastatteluja sekä fokusryhmiä viroa opettavien opettajien ja virolaisyhteisön jäsenten kanssa. Lisäksi järjestetään työpaja, jossa eri osapuolet – vanhemmat, opettajat ja päätöksentekijät – muotoilevat yhdessä tulevaisuuden kielipolitiikan suosituksia.

Anne-Katrin Kaivapalu (hankkeen johtaja, HY), Kadri Kannala (tutkimuksen kvantitatiivisen osan toteuttaja), Keiu Telve (Tarton yliopisto; tutkimuksen kvalitatiivisen osan toteuttaja), Piibe Lukats (Tarton yliopisto; hankkeen koordinaattori) Hanna Eimla (Tarton yliopisto; tutkimusavustaja), Annela Liivat (Eesti Organisatsioonide Võrgustik Soomes ry; aineistonkeruuvastaava), Tuuli-Emilia Liivat (Eesti Organisatsioonide Võrgustik Soomes ry; kommunikaatiovastaava)

Viron ulkoministeriö 2025–2026
Lisätietoa ohjelmasta