Hallituksen uudessa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa tavoitellaan peruspalveluiden saatavuuden parantamista ja palvelujen yhteentoimivuuden vahvistamista. Tätä työtä on tehty jo muutaman vuoden ajan Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa Helsingissä, kertoo Helsingin kaupungin johtava ylilääkäri Lars Rosengren.
- Meiltä löytyy saman katon alta terveysasemapalvelut, nuorten ja aikuisten sosiaalipalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, fysioterapia- ja toimintaterapiapalvelut, vammais- ja maahanmuuttajapalvelut, iäkkäiden palveluohjaus sekä kuntoutuspalveluja. Lisäksi saatavilla on laboratoriopalvelut ja Kelan asiointipiste.
Työntekijöiltä vaaditaan uudenlaisen toimintamallin omaksumista.
- Kaikki lähtee liikkeelle asiakkaasta ja hänen palvelutarpeestaan. Palvelut ikään kuin räätälöidään asiakkaan ympärille. Yksin puurtamisen sijaan työtä tehdään tiimeissä ja verkostoissa. Infrastruktuurin on tarkoitus tukea toimintamallia, ja siksi kaikilla on käytössään kannettavat tietokoneet ja mobiilipuhelimet, eikä omia työhuoneita enää ole.
Moniammatillista osaamista pitää opetella hyödyntämään, tiivis yhteistyö ei välttämättä ole työntekijöille tuttua.
- Uudessa maisteriohjelmassa opiskelijat edustavat eri ammattiryhmiä ja tieteenaloja. Työelämän kannalta on etua, että jo opiskeluaikana totutaan työskentelemään muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. On tärkeää, että eri ammattilaisilla on yhteinen kieli ja yhteinen tavoite, eli asiakkaan paras, toteaa maisteriohjelman varajohtaja Riikka Lämsä.
Rosengren visioi, että palvelujen kehittämistyötä tehdään Kalasatamassa jatkossa vielä enemmän palvelumuotoilun ja lean-ajattelun avulla. Digitalisaatio on jo otettu avuksi. Samoja aiheita opiskellaan myös maisteriohjelmassa, Lämsä kertoo.
Uuden työkulttuurin luominen vaatii paljon myös johtamiselta.
- Olemme luoneet esihenkilöverkoston, jossa lähiesihenkilöt pohtivat, miten palvelukokonaisuudet ja palveluketjut saadaan oikeasti sujuviksi. Lähiesihenkilöiden sitouttaminen toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli he eivät puhu muutoksen puolesta, on uudistusten tekeminen hidasta ja vaivalloista. Muutosjohtaminen on haastava taitolaji, Rosengren myöntää.
- Johtaminen on uuden maisteriohjelman yksi painopistealue ja tutkimus toinen. Opiskelija voi valita, kumpaa omissa opinnoissaan painottaa. Koulutamme ammattilaisia, jotka osaavat kehittää ja johtaa palveluja laajemmin kuin vain oman substanssialansa näkökulmasta, kertoo Lämsä.
Haku sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmaan alkaa 16.3.2022.
Linkit muihin artikkeleihin:
Uusi maisteriohjelma valmistaa tulevia sote-osaajia moniammatilliseen työhön
Uusi maisteriohjelma koulii tulevista sote-asiantuntijoista digitaitajia
Uusi maisteriohjelma tarjoaa laadukkaan ympäristön sote-tutkimuksen tekemiseen