Farmaseutin koulutusohjelman teoriaopinnot sekä harjoitustyöt laboratoriossa ja pienryhmissä on aikataulutettu suoritettaviksi tiiviisti kolmessa vuodessa. Luento-opetuksen lisäksi kuuluu opintoihin laboratorio- ja pienryhmätyöskentelyä ja monia muitakin vaihtelevia opetusmuotoja kuten itsenäisiä tehtäviä ja projektitöitä. Farmasian opiskelu on hyvin laaja-alaista, sillä opintoihin sisältyy perusteet kaikista tiedekunnan farmaseuttisista oppiaineista.
Teoriaopintoja sovelletaan käytäntöön kahdessa kolmen kuukauden mittaisessa (palkallisessa) harjoittelujaksossa apteekissa tai sairaala-apteekissa. Niiden aikana opiskelija pääsee käyttämään tietotaitoaan tosielämän ongelmanratkaisussa, terveysneuvonnassa ja asiakaspalvelutilanteissa. Valinnaisilla oman tai jonkun muun tiedekunnan kursseilla opiskelija voi täydentää tietojaan itseään kiinnostavista aiheista.
Proviisoriopiskelijat laajentavat aiemmin farmaseuttiopinnoissa opittuja tietoja
Lisäksi he perehtyvät lääkekehityksen eri vaiheisiin. Syventävissä opinnoissa perehdytään johonkin seuraavista oppiaineista: farmaseuttinen kemia, farmaseuttinen biologia, biofarmasia, farmakologia, farmasian teknologia, teollisuusfarmasia tai sosiaali- ja kliininen farmasia.
Farmaseutin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa farmaseuttisia asiantuntijoita terveydenhuollon kaikkien osa-alueiden farmaseuttisiin tehtäviin sekä antaa valmiudet ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena on saavuttaa alla kuvatut yleiset valmiudet.
Tiedolliset osaamistavoitteet
Tutkinnon suoritettuasi
Tutkinnon suoritettuasi
Proviisorin tutkinto on jatkoa farmaseutin tutkinnolle. Farmaseutin tutkinnon osaamistavoitteiden lisäksi on proviisorin tutkinnon tavoitteena saavuttaa alla kuvatut yleiset valmiudet. Proviisorin koulutuksella saavutettavista tiedoista säädetään myös EU:n direktiivillä 2005/36/EY (englanniksi).
Tutkinnon suoritettuasi olet syventänyt farmaseutin tutkinnossa saavuttamaasi osaamista ja lisäksi:
Tutkinnon suoritettuasi olet syventänyt farmaseutin tutkinnossa saavuttamaasi osaamista ja lisäksi:
Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmien opiskelijat kertovat webinaaritallenteella muun muassa alavalinnastaan, mikä opinnoissa ja opiskelussa on parasta, millaisiin tehtäviin alalta valmistuu sekä miten he viettivät vapaa-aikaansa.
"Olen tykännyt siitä, että alusta asti on saanut syventyä sellaisiin aiheisiin, jotka minua eniten kiinnostavat. Olen jo kandivaiheessa käynyt mielenkiintoisia ja haastavia proviisorivaiheen kursseja, ja tutkijalinja on mahdollistanut pääsyn yliopiston tutkimusryhmiin."
Anniina Valo, opiskelija
Farmaseutin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto ja tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Farmaseutin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon kolmessa lukuvuodessa. Farmaseutin tutkinnossa on käytössä juonnemalliin perustuva opetussuunnitelma, jossa opinnot on ryhmitelty monitieteellisiin ja oppiaineiden yhteistyönä toteutettaviin opetuskokonaisuuksiin eli juonteisiin. Juonnemallin tavoitteena on integroida opinnot läpi tutkinnon kulkeviin laajempiin kokonaisuuksiin.
Farmaseutin tutkintoon sisältyvät seuraavat perus- ja aineopintojen kokonaisuudet (juonteet):
Valinnaisilla oman tai toisen tiedekunnan kursseilla opiskelija voi täydentää tietojaan itseään kiinnostavista aiheista.
Proviisorin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Kokopäiväopiskelija suorittaa proviisorin tutkinnon kahdessa vuodessa farmaseutin tutkinnon pohjalta. Proviisorin tutkintoon johtava koulutus koostuu aineopinnoista ja syventävistä opinnoista, jotka sisältävät maisterintutkielman. Opiskelijan, joka hyväksytään suorittamaan proviisorin tutkintoa, on ensin suoritettava farmaseutin tutkinto.
Syventävissä opinnoissa opiskelija syventyy yhteen farmaseuttiseen oppiaineeseen sekä tekee valitussa oppiaineessa maisterintutkielman.
Tutustu farmaseutin tutkintorakenteeseen (Opiskelijan ohjeissa).
Tutustu proviisorin tutkintorakenteeseen (Opiskelijan ohjeissa).
Koulutusohjelman opetus järjestetään suomeksi tai englanniksi. Pienryhmätyöskentelyä sekä yksittäisiä opintojaksoja tarjotaan myös ruotsiksi.
Koulutusohjelman opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa, että sinulla on opiskelijana oikeus tehdä opintosuoritukset valitsemallasi kielellä, suomeksi tai ruotsiksi, opetuskielestä riippumatta. Voit käyttää suomea tai ruotsia esitelmissä, ryhmätöissä, kirjallisissa tehtävissä sekä tenteissä. Voit myös saada tenttikysymykset ja muut opintoihin liittyvät tehtävät valitsemallasi kielellä, suomeksi tai ruotsiksi.
Proviisorin koulutusohjelmassa opiskelija suorittaa ensin farmaseutin alemman korkeakoulututkinnon (180 op) ja sen jälkeen proviisorin ylemmän korkeakoulututkinnon (120 op).
Farmaseutin koulutusohjelman teoriaopinnot sekä harjoitustyöt laboratoriossa ja pienryhmissä on aikataulutettu suoritettaviksi tiiviisti kolmessa vuodessa. Luento-opetuksen lisäksi kuuluu opintoihin laboratorio- ja pienryhmätyöskentelyä ja monia muitakin vaihtelevia opetusmuotoja kuten itsenäisiä tehtäviä ja projektitöitä. Farmasian opiskelu on hyvin laaja-alaista, sillä opintoihin sisältyy perusteet kaikista tiedekunnan farmaseuttisista oppiaineista.
Proviisorin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Kokopäiväopiskelija voi suorittaa proviisorin tutkinnon kahdessa vuodessa farmaseutin tutkinnon pohjalta. Proviisorin tutkintoon johtava koulutus koostuu aineopinnoista ja syventävistä opinnoista, jotka sisältävät maisterintutkielman.
Kandidaatintutkielma farmaseutin tutkinnossa on laajuudeltaan kuuden opintopisteen opinnäytetyö, joka suoritetaan pääsääntöisesti farmaseutin tutkinnon loppuvaiheessa.
Farmaseutin kandidaatintutkielma laaditaan annetusta tai valitusta farmasian tieteenalaan liittyvästä aiheesta. Muodoltaan kandidaatintutkielma on joko kirjallisuuskatsaus tai pienimuotoinen tutkimus, joka tehdään joko itsenäisesti tai parityönä.
Farmaseutin kandidaatintutkielmat esitellään vuosittain tiedekunnan yhteisessä symposiumissa, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan tieteellisen esitelmän pitoa ja tutkimustulosten esittämistä. Kandidaatintutkielman tekeminen itsessään harjoittaa opiskelijan taitoja tieteellisessä kirjoittamisessa, tutkimustulosten argumentoinnissa sekä rakentavan palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa.
Proviisoriopintojen päätteeksi laaditaan maisterintutkielma. Tutkielmatyöskentelyyn sisältyy sekä kirjallisuuskatsauksen että kokeellisen tutkimusosion, ns. erikoistyön tekeminen. Erikoistyöhön liittyy tutkimuksen suunnitteluvaihe, tutkimusongelman muodostaminen, menetelmien valinta, aineiston kerääminen ja analysointi sekä raportointi. Kokeellinen tutkimusosio voi olla aiheesta riippuen esimerkiksi laboratoriotyöskentelyä tutkimusryhmässä tai haastattelututkimus.
Maisterintutkielman tehtyäsi sinulla on perusvalmiudet itsenäiseen tutkimusryhmässä tapahtuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Pystyt seuraamaan uusinta tutkimustietoa ja esiintymään farmaseuttisissa asiantuntijatehtävissä.
Uudet ja vanhat opiskelijat täyttävät Helsingin yliopiston kampukset joka syksy lukuvuoden alkaessa. Iso osa opiskelijaelämästä tapahtuu Viikin, Kumpulan, Meilahden ja Keskustakampuksen kampusalueilla. Opiskelijat arvostavat kotiyliopistossaan etenkin monipuolista opintotarjontaa sekä kanssaopiskelijoitaan. Tältä sivulta löydät tietoa Helsingin yliopiston opiskeluympäristöstä ja opiskelijaelämästä.
Tutustu alla yliopisto-opiskelijan opiskeluympäristöön kotimaassa ja ulkomailla sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskelijoille. Voit lukea myös asioista, jotka sisältyvät opintojen aloittamiseen.
Yliopiston farmasiakunta eli YFK on farmasian opiskelijoiden oma järjestö.