Lue YA:n sivuilta Lotan kokemuksesta apteekkiharjoittelusta Yliopiston apteekissa.
Kuka olet ja mitä opiskelet?
Olen Anniina, kolmannen vuosikurssin farmaseuttiopiskelija ja tutkijalinjalainen. Farmaseutin opintojen jälkeen jatkan suoraan proviisorin koulutusohjelmaan.
Mikä sai sinut hakemaan juuri tälle alalle?
Valitsin farmasian, koska olin lukiossa hulluna kemiaan ja kiinnostunut lääkeaineista. Unelmani on päästä joskus kehittämään uusia lääkeaineita, mutta ei apteekkarinkaan työ ole huono vaihtoehto.
Mikä on ollut parasta opinnoissasi?
Olen tykännyt siitä, että alusta asti on saanut syventyä sellaisiin aiheisiin, jotka minua eniten kiinnostavat. Olen jo kandivaiheessa käynyt mielenkiintoisia ja haastavia proviisorivaiheen kursseja, ja tutkijalinja on mahdollistanut pääsyn yliopiston tutkimusryhmiin.
Nimeä joku erityisen mukava, haastava tai mieleenpainuva kurssi.
Pidin hurjasti systemaattisesta farmakologiasta. Kurssilla opiskeltiin kaikki olennaiset lääkeaineryhmät ja näiden lääkeaineiden vaikutusmekanismit. Oppikirja on sama kuin lääketieteen opiskelijoilla, ja kurssilla vasta todella oivalsin, ettei tarvitse olla lääkäri ollakseen lääkeasioiden ammattilainen.
Millaista etäopiskelu on ollut?
Etäopiskelu on ollut minulle mieluisaa. Luennot ovat järjestyneet hyvin etäyhteyksillä ja aikaa säästyy, kun ei tarvitse raahautua luentosaliin.
Ajatuksesi työllistymisestä?
Ajattelin työskennellä apteekissa opintojeni ohella ja kesäisin, mutta proviisoriksi valmistumisen jälkeen tähtään yliopistolle jatko-opiskelijaksi. Kirjahyllystäni löytyy myös Apteekkarin käsikirja. Saa nähdä, mihin sitä päätyy.
Millaista on asua Helsingissä?
Olen alun perin helsinkiläinen, joten opiskeluiden siirtyminen Viikin kampukselle ei tuottanut vaikeuksia. Kampukselle on hurjan hyvät liikenneyhteydet ja sen läpi kulkeva Jokeri-raideliikennekin aloittaa toimintansa ilmeisesti parin vuoden kuluttua.
Minkä myytin yliopisto-opiskelusta haluaisit murtaa?
Yliopisto-opiskelu ei tarkoita jatkuvaa pänttäämistä ja stressaamista. Meilläkin monista kursseista pääsee melko helposti läpi ilman sen suurempaa tuskailua, etenkin jos on ollut hyvä koulussa jo lukiossa.
Vinkkisi hakuun tai pääsykokeisiin valmistautuvalle?
Kemia, kemia ja kemia. Kun laskurutiini on kunnossa, aika riittää kokeen hankalasta aineisto-osuudesta selviytymiseen. Kannattaa laittaa proviisorin koulutusohjelma ensimmäiseksi vaihtoehdoksi, vaikka olisikin vain hakemassa nopeaa farmaseutin tutkintoa. Tähän hommaan nimittäin hurahtaa helposti, ja maisteriohjelmaan pääsy myöhemmässä vaiheessa on ollut monille hankalaa.
Kuka olet ja mitä opiskelet?
Olen Iiro ja opiskelen kolmatta vuotta farmasiaa.
Mikä sai sinut hakemaan juuri tälle alalle?
Hain farmasialle osittain sattumalta. Opiskelin luonnontiedelukiossa ja olin kiinnostunut erityisesti kemiasta ja biologiasta. Farmasia oli käsitteenä vieras vielä abivuoden alussa, kunnes se tuli esille eri opintoihin tutustuessa. Farmaseuttien ja proviisorien hyvä työllisyystilanne lisäsi kiinnostusta.
Mikä on ollut parasta opinnoissasi?
Suuri osa kursseista on mielestäni mielenkiintoisia, jolloin opiskelu on myös mukavaa. Itse opiskelun lisäksi parasta on ollut myös opiskelijaelämä, kuten tapahtumat ja järjestötoiminta.
Nimeä joku erityisen mukava, haastava tai mieleenpainuva kurssi.
Olen pitänyt erityisesti laboratoriokursseista, kuten esimerkiksi Farmaseuttinen mikrobiologia ja aseptiikka -kurssista, sillä ne ovat mukavaa vaihtelua perinteisemmille luentokursseille. Olen pitänyt myös harjoittelujaksoista, joita on kandivaiheen aikana yhteensä kuusi kuukautta, sillä niissä pääsee tutustumaan käytännön työhön ja käyttämään opinnoissa opittua teoriaa.
Millaista etäopiskelu on ollut?
Minulla on etäopiskelusta vain yhden periodin verran kokemusta, sillä muuten olen ollut apteekkiharjoitteluissa. Etäopiskelu on ollut hieman vapaampaa, sillä luentoja voi katsoa kotoa käsin eikä kampukselle ole ollut pakko matkustaa päivittäin. Suurin osa yliopisto-opiskelusta tehdään kuitenkin mielestäni muutenkin jo kotona pelkän luennoilla käymisen sijaan, eikä työmäärä ole etäopiskelun mukana juurikaan lisääntynyt.
Ajatuksesi työllistymisestä?
Jatkan kandivaiheen jälkeen maisterivaiheeseen, mutta minulla ei ole selkeää suunnitelmaa vielä siitä, mihin haluaisin työllistyä.
Jatkoitko jotain omaa harrastustasi tai saitko yliopisto-opintojen tai opiskelukavereiden myötä uusia harrastuksia?
Jatkoin jalkapallon harrastamista helsinkiläisessä seurassa sekä liityin Hypetyksen eli Helsingin yliopiston pesäpalloyhdistyksen toimintaan mukaan.
Millainen asumisjärjestely sinulla on?
Muutin Helsinkiin opiskelemaan Turusta ja asuin ensimmäisen vuoden Hoasin soluasunnossa lähellä kampusta. Tällä hetkellä asun yksityisen vuokranantajan vuokraamassa yksiössä Vantaan puolella, mutta olen myös Hoasin yksiöjonossa, sillä opiskelija-asuntojen hinnat ovat useimmiten yksityistä halvemmat. Muuttaessani en tuntenut Helsingistä juuri ketään, mutta opiskelujen myötä olen saanut pääkaupunkiseudulta paljon kavereita.
Minkä myytin yliopisto-opiskelusta haluaisit murtaa?
Monesti yliopisto-opiskelusta tulee mieleen jatkuva opiskelu kellon ympäri. Sellaista se ei kuitenkaan ole. Yliopistossa toki ollaan vastuussa omasta aikataulusta, ja välillä on paljonkin tekemistä, mutta opiskelijoilla on myös vapaa-aikaa. Silloin opiskelija-arkea tasapainottavat esimerkiksi erilaiset tapahtumat.
Kuka olet ja mitä opiskelet?
Olen Noora ja opiskelen proviisoriksi.
Mikä sai sinut hakemaan juuri tälle alalle?
Olen aina tykännyt luonnontieteistä, mutta pelännyt verta ja piikkejä, jolloin lääketieteellinen ei ollut vaihtoehto. Lukion kemianopettaja suositteli farmasian alaa, josta en silloin vielä tiennyt juuri mitään, mutta kiinnostuin ja päätin hakea!
Mikä on ollut parasta opinnoissasi?
Monipuolisuus ja käytännönläheisyys. Iso osa opinnoista on harjoittelua apteekissa ja laboratoriossa. On hienoa päästä käyttämään osaamistaan käytännössä.
Nimeä joku erityisen mukava, haastava tai mieleenpainuva kurssi.
Vaihto-opiskelu Yhdysvalloissa on ollut opintojeni paras päätös, ja siellä suoritettu harjoittelu paikallisessa apteekissa, jossa pääsin harjoittelemaan myös Yhdysvalloissa farmaseutin työnkuvaan kuuluvaa rokottamista.
Millaista etäopiskelu on ollut?
Erilaista. Etäopiskelu on mahdollistanut vapautta liikkuvuuden kannalta, mutta vähentänyt sosiaalisia kontakteja. Pystyin esimerkiksi samalla tehdä töitä ja kuunnella kahden tunnin luennon, mutta opiskelukavereilta saatu tuki tehtäviin on järjestettävä erikseen.
Ajatuksesi työllistymisestä?
Olen opintojen aikana päässyt näkemään useita alan sektoreita: avoapteekki, sairaala-apteekki, lääketeollisuus ja viranomaistehtävät. Eniten minua kiinnostaa työskentely toisten ammattilaisten kanssa moniammatillisessa yhteisössä esimerkiksi lääketeollisuudessa.
Jatkoitko jotain omaa harrastustasi tai saitko yliopisto-opintojen tai opiskelukavereiden myötä uusia harrastuksia?
Urheilu on ollut minulle tärkeä osa elämää lapsesta asti, ja hakeuduin heti lentopallojoukkueeseen Helsingissä. Yhdistin urheilua myös järjestötoimintaan toimimalla Yliopiston farmasiakunnan (ainejärjestö) kerho- ja liikuntavastaavana, sekä tällä hetkellä työstän graduani dopinganalytiikan parissa.
Millaista on asua Helsingissä?
Muutin itse Helsinkiin vain pari päivää ennen opintojen alkua tuntematta juuri ketään. Ensimmäisenä päivänä jaetusta tutor-ryhmästäni minulla on erittäin läheisiä kavereita vielä viiden vuoden jälkeenkin. Helsingin laajuudessa on se hyvä puoli, että kaikille varmasti löytyy omanhenkistä porukkaa, mutta heikkoutena myös, että ilman omaa aktiivisuutta voi pudota joukosta kenenkään huomaamatta.
Minkä myytin yliopisto-opiskelusta haluaisit murtaa?
Erityisesti farmasian alalta sen, että kaikki päätyvät apteekkiin töihin. Suuri osa kyllä, ja apteekeissa farmaseutteja tarvitaan. On silti todella paljon omasta aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta kiinni, minne työllistyy.
Vinkkisi hakuun tai pääsykokeisiin valmistautuvalle?
Kemian osaamista ei voi tarpeeksi painottaa! Ja mikäli proviisorin koulutusohjelma kiinnostaa, muista laittaa se hakujärjestyksessä farmaseutin edelle.