Alumnitarinoita

Tutustu Helsingin yliopiston oikeustieteen alumnien kokemuksiin siitä, millaisiin tehtäviin oikeustieteen opinnoilla voi päätyä.
Alumnitarina: Elisa Gebhardista oikeustiede on yhteiskunnallinen ala

Elisa Gebhard halusi opiskelemaan juridiikkaa, koska hän tuntee paloa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

– Jos haluaa vaikuttaa siihen, millaiseksi yhteiskunta kehittyy, on hyvä olla perillä nykyisestä lainsäädännöstä, sen muuttamisen tarpeista ja myös historiasta. Minulle oli itsestään selvää opintojen alusta asti, ettei juridiikka kehity tai operoi tyhjiössä. Lainsäädäntöä on mahdotonta irrottaa laajemmasta yhteiskunnallisesta kehyksestä, Gebhard sanoo.

Hän on töissä Asianajajaliitossa oikeuspoliittisena juristina. Lisäksi hän on SDP:n kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Gebhard on myös Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja. Aiemmin hän on toiminut pääministeri Sanna Marinin erityisavustajana ja silloisen kansanedustajan Jutta Urpilaisen eduskunta-avustajana.

Alumnitarina: Alexander Bargum työskentelee perheyrityksen toimitusjohtajana

Bargumin suku on pyörittänyt jo 125 vuotta Algol-nimistä perheyritystä, joka kemikaalituonnin lisäksi tarjoaa nykyisin monenmoista teknologiaa ja palvelua teollisuuden ja terveydenhuollon tarpeisiin. Konsernin nykyinen toimitusjohtaja Alexander Bargum ei nuorena ajatellut asettuvansa perheyrityksen johtoon.

Hän päätti opiskella juridiikkaa siksi, että sen alan opinnot johtavat selkeään ammattiin. Lopulta Bargumin asianajoura vaihtui kuin vaihtuikin perheyrityksen leipiin.

Siinä missä asianajajan työ on projektiluontoista, konsernin johtaminen on jatkuvaa ja pitkäjänteistä kehittämistä.

– Vaikka asianajajana pystyy joskus paljonkin vaikuttamaan asioihin, pidän siitä että tässä työssä saa, ja joutuu, itse tekemään kaikki isot päätökset, Bargum sanoo.

Kokemuksia kaksikielisestä Tvex-tutkinnosta

Tutustu alla Auroran ja Juuson kokemuksiin kaksikielisen Tvex-tutkinnon suorittamisesta oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Aurora Idänpään-Heikkilä

Opinnot Helsingin yliopistossa: 2017–2021
Koulusivistyskieli: suomi
Töissä Ulkoministeriössä

Mikä sai sinut aloittamaan Tvex-opinnot ja kuinka hyvin osasit ruotsia, kun aloitit?

Tvexin minut sai aloittamaan se, että vaikka olin jo opiskellut hetken Ruotsissa, ruotsin kieli ei ollut tarttunut matkaan eikä minulla ollut rohkeutta käyttää sitä ollenkaan. Kuulin orientaatioviikolla Tvex-esittelyn ja ilmoittauduin siltä istumalta mukaan. Aloitusvaiheessa osasin siis ruotsia keskipitkän lukio-oppimäärän verran - olin kirjoittanut B-ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Kiinnostusta kieleen minulla tosin oli ja kuuntelin esimerkiksi ruotsinkielistä musiikkia vapaa-ajallani.

Voitko antaa konkreettisen esimerkin tilanteesta, jolloin sinulle on ollut konkreettista hyötyä kaksikielisestä asiantuntijuudesta työelämässä?

Olen pystynyt ottamaan vastaan ruotsinkielisiä työtehtäviä harjoittelupaikoissani ja välillä olen ollut ainoa ruotsia osaava työntekijä paikalla toimistolla. Tämä on tietenkin helpottanut työnantajaani huomattavasti, kun asiat on saatu hoidettua suunnitellulla tavalla ruotsiksi. Lisäksi olen päässyt osallistumaan ruotsinkielisiin keskusteluihin skandinaavisten kollegoiden kanssa. He ovat olleet aidon positiivisesti yllättyneitä, kun olen suomalaisena kommunikoinut heidän kanssaan ruotsiksi. Skandinaviskalla rakennetaan siltoja!

Minkälaiset terveiset lähettäisit sellaiselle, joka pohtii Tvexin aloittamista?

Aloittamalla et häviä mitään - aloittamatta jättäminen puolestaan on valtava menetys. Tutkinnon suorittamalla saat opintopisteiden ja kielitaidon lisäksi uusia kaksikielisiä kavereita, rohkeutta ja itsevarmuutta sekä avaimet muidenkin kielten oppimiseen. Tvexin suorittaminen jää mieleen positiivisena onnistumisena, joka luo pohjaa tulevaisuuden haasteista selviämiselle. Itse selailen juuri Kielikeskuksen tarjontaa pohtien, minkä kielen otan seuraavaksi projektikseni!

Juuso Lumilahti

Opinnot Helsingin yliopistossa: 2017–2021
Koulusivistyskieli: suomi
Töissä Hannes Snellman Asianajotoimistossa
 

Mikä sai sinut aloittamaan Tvex-opinnot ja kuinka hyvin osasit ruotsia, kun aloitit?

Tvex-ohjelmaa esiteltiin uusille opiskelijoille opintojen ensimmäisten viikkojen aikana. Tvex vaikutti minusta kiinnostavalta. Olin lukiossa opiskellut pitkää ruotsia, mutta muuta taustaa minulla ei ollut. Ruotsinkieliset opinnot yliopistossa olivat vaativia, mutta eivät mahdottoman vaikeita.

Voitko antaa konkreettisen esimerkin tilanteesta, jolloin sinulle on ollut konkreettista hyötyä kaksikielisestä asiantuntijuudesta työelämässä?

Olen töissäni päässyt esimerkiksi kääntämään suomenkielisiä asiakirjoja kuten kauppakirjoja ja kokouspöytäkirjoja ruotsiksi. On ollut hienoa, kun osaamiseeni on luotettu. Lisäksi pyrin aina puhumaan suomen sijasta ruotsia sellaisten henkilöiden kanssa, joiden tiedän osaavan ruotsia. Esimerkiksi nykyisen pomoni kanssa keskustelemme ruotsiksi.

Minkälaiset terveiset lähettäisit sellaiselle, joka pohtii Tvexin aloittamista?

Tvex-ohjelmaa kannattaa ehdottomasti kokeilla! Sitä ei kannata pitää liian korkean kynnyksen juttuna, vaan katsoa, tuntuuko se luontevalta ja omalta jutulta. Tilaisuudet käyttää kielitaitoaan tulevat usein yllätyksenä. Siksi niihin on syytä varautua jo etukäteen.