Alta löydät lisätietoa eri pääaineiden tutkimuksesta.
Tutkimus matematiikan opintosuunnassa keskittyy yliopistomatematiikan opetuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Kiinnostus ulottuu muillekin koulutustasoille ja oppimista tarkastellaan sekä opettajan että oppijan näkökulmasta.
Matematiikan yliopisto-opetuksen parissa tehdään jatkuvaa kehitys- ja tutkimustyötä. Viime vuosina on otettu käyttöön
Fysiikan opettajankoulutus ja opetuksen tutkimus liittyvät kiinteästi yhteen. Tutkimuksemme painopisteet ovat fysiikan käsitteiden ja käsiterakenteiden oppiminen, opettajankoulutus, fysiikan korkeakouluopetus sekä koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt.
Opettajankoulutusyksikön tutkijat tekevät yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja korkeakoulujen tutkijoiden ja tutkimusryhmien kanssa. Teemme myös tiivistä yhteistyötä laitoksen opetushenkilökunnan kanssa fysiikan perus- ja aineopintokurssien kehittämisessä.
Kemian opetuksen tutkimuksesta vastaa
SECO tutkii kemian opetusta ja oppimista kouluopetukseen, kemian opettajankoulutukseen ja kemian korkeakoulutukseen liittyen. Tutkimustuloksia hyödynnetään opetuksessa eri asteilla, opettajankoulutuksessa sekä kemian opetusmenetelmien ja oppimateriaalien kehittämisessä. Tutkimusta julkaistaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Kemian opetuksen tutkimus on Helsingin yliopiston kemian osastolla arvostettua, sillä se on ollut yksi osaston neljästä tutkimuspainopistealueesta jo vuodesta 2004 lähtien.
Tiedekasvatustoimintaa kehitetään tutkimukseen perustuen. Helsingin yliopistossa on käynnissä useita tiedekasvatukseen liittyviä monitieteisiä tutkimushankkeita. Useat niistä kytkeytyvät yliopiston strategian mukaisesti globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoskasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen tutkimuspohjaiseen kehittämiseen. Ne kytkeytyvät myös Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeisiin aiheisiin, kuten bio- ja kiertotalouteen sekä digitalisaatioon. Tiedekasvatuskeskus koordinoi yliopistossa tätä tutkimustoimintaa.
Valtaosa tutkimuksesta toteutetaan kehittämistutkimuksen (design-based research, DBR) metodologiaa käyttäen. Sen tuloksena syntyy paitsi uutta teoriaa, myös käytäntöä palvelevia innovaatioita, mikä lisää tämän tutkimuksen vaikuttavuutta.