Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmassa opintosuunta valitaan alustavasti valintakokeessa. Opintojen alussa suoritat kandiohjelman yhteisiä opintoja ja oman opintosuuntasi perusopintoja. Opintojen edetessä syvennyt opintosuuntasi aineopintoihin sekä suoritat valinnaisia opintoja joko omasta tai jostakin muusta kandiohjelmasta.
Kotimaiseen kirjallisuuteen suuntautuva opiskelija perehtyy kirjallisuudentutkimukseen, sen eri suuntiin, teorioihin ja menetelmiin sekä erityisesti kotimaiseen kaunokirjallisuuteen ja sen historiaan. Kotimaisen kirjallisuuden opiskelija tutustuu Suomen kirjallisuuteen sekä sen historiaan ja kansainvälisiin juuriin. Tavoitteena on kirjallisten kuviteltujen maailmojen rakentumisen ja kirjallisuudelle ominaisten tyylikeinojen tuntemus, joka avaa näkymiä taiteeseen ja kulttuuriin laajemminkin.
Opintosisällöissä painottuvat nykykirjallisuus ja laaja-alaisesti ymmärretty modernismi. Huomiota saavat niin modernismin varhaiset vaiheet 1800-luvun romantiikassa ja symbolismissa kuin (post)modernismin muunnelmat nykykirjallisuudessa.
Kotimainen kirjallisuus kouluttaa suomalaisen kirjallisuuden tuntemuksen sekä teorioiden ja kaunokirjallisten tekstien kriittisen lukemisen asiantuntijoita. Kriittisen ajattelun ja tekstien analyysin opiskelu antaa teoreettiset, metodiset ja käytännön valmiudet monenlaisiin tehtäviin eri kulttuurialoilla. Koulutus tähtää opetus- ja tutkimusammatteihin ja toimii pohjana myös luovan kirjoittamisen alueella. Se soveltuu pohjaksi monenlaisiin toimittaja- ja tiedotustehtäviin, kirjastoalalle sekä kulttuurihallinnon alueille.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.
Pohjoismainen kirjallisuus on kirjallisuustieteellinen opintosuunta, jossa keskitytään erityisesti ruotsinkieliseen mutta myös Tanskan, Norjan ja Islannin kirjallisuuteen. Opiskelija perehtyy pohjoismaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin, aikakausiin ja tyylilajeihin sekä yleisiin kulttuuri- ja aatehistoriallisiin virtauksiin. Opinnoissa harjoitellaan myös kaunokirjallisten teosten kuvailua ja tulkintaa kirjallisuustieteellisten teorioiden ja menetelmien pohjalta.
Pohjoismaisen kirjallisuuden opintosuunnassa painotetaan opiskelijoiden omaa kirjoittamista, niin tieteellistä kuin esseististä ja journalistista. Opiskelija voi myös profiloida omia opintojaan erikoistumalla esimerkiksi populaarikirjallisuuteen, lastenkirjallisuuteen, kirjallisuuden opetukseen, feministiseen kirjallisuudentutkimukseen, uskonnolliseen kirjallisuuteen tai lyriikkaan.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.
Äidinkieleltään ei-ruotsinkielisille suunnatussa pohjoismaisten kielten opintosuunnassa koulutetaan asiantuntijoita, joiden kielellinen, tieteellinen ja yhteiskunnallinen osaaminen on korkeatasoista. Opiskelija perehtyy kielen merkitykseen ihmiselle ja hänen ajattelutavalleen sekä myös kielen valtaan ja arvoon kulttuurissa ja yhteiskunnassa.
Pohjoismaisten kielten opinnoissa opitaan puhumaan ja kirjoittamaan hyvää ruotsia. Opiskelija pääsee perehtymään myös muihin pohjoismaisiin kieliin eli norjaan, tanskaan, islantiin ja fäärin kieleen. Opinnoissa tutkitaan myös keskusteluja sekä sosiaalisten medioiden kieltä ja analysoidaan ruotsin kielen asemaa Suomessa ja maailmalla.
Opetuksen ja tutkimuksen lähtökohtana on usein suomenruotsi: Mikä on sen suhde ruotsinruotsiin? Kuinka suomen kielen läheisyys vaikuttaa siihen? Mitä kaksikielisyys merkitsee? Miten suomenkielisissä kouluissa käytetään ruotsia ja miten siihen suhtaudutaan? Miten kieliä opitaan? Kuinka ruotsia opetetaan hyvin ja tehokkaasti?
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.
Pohjoismaisten kielten ruotsinkielisille suunnatussa opintosuunnassa koulutetaan ruotsin kielen ja muiden pohjoismaisten kielten asiantuntijoita. Opiskelija oppii kirjoittamaan hyvin ja vakuuttavasti, tulkitsemaan keskusteluja ja analysoimaan kieltä sekä perehtyy kielen merkitykseen ihmiselle ja yhteiskunnalle.
Opiskelija voi keskittyä tärkeinä pitämiinsä aihepiireihin. Erikoistumisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi:
Pohjoismaisten kielten opiskelijat työllistyvät usein äidinkielen opettajina, kielenhuoltajina (esim. lehdistön, radion ja television palveluksessa), kääntäjinä, kustannustoimittajina, tiedottajina, media-alalla sekä hallinnon ja viestinnän alalla. Muiden pohjoismaisten kielten opinnot mahdollistavat työllistymisen muissakin pohjoismaissa.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.
Suomen kielen opinnoissa huomion kohteena on kieli eri ilmiöineen:
Opinnoissa käsitellään myös nykysuomen moninaista alueellista, sosiaalista ja tilanteista vaihtelua ja Suomea kieliyhteisönä sekä kielellistä vuorovaikutusta
Suomen kielen opiskelija kouluttautuu kielen ammattilaiseksi, joka pystyy käsittelemään asiantuntevasti suomen kieltä. Hänellä on monipuolinen tieteellinen näkemys kielestä, sen merkityksestä ihmiselle ja sen asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Opiskelija voi erikoistua kielelliseen vuorovaikutukseen, merkityksiin ja rakenteisiin, nimistöön, toisen kielen käyttöön, diskurssintutkimukseen tai sosiolingvistiikkaan.
Suomen kielen opiskelijat sijoittuvat usein työelämässä mm. äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi, suomi toisena kielenä -opettajiksi, toimittajiksi, tiedottajiksi, tutkijoiksi ja kielikonsulteiksi.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.
Helsingin yliopiston suomen kielen löydät myös Facebookista!
Opintosuunta Suomen kieli ja kulttuuri on tarkoitettu
Suomen kielen ja kulttuurin opiskelija perehtyy suomen kielen rakenteeseen, variaatioon ja käyttöön sekä Suomen kirjallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan.
Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunnassa opiskelija voi erikoistua kiinnostuksensa mukaan esimerkiksi
Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat voivat työelämässä muun muassa opettaa suomea tai toimia kääntäjinä. Lisäksi he voivat suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asiantuntijoina toimia erilaisissa työtehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Kielitaitoisille asiantuntijoille on pysyvää kysyntää työmarkkinoilla – ei vain käännös- ja opetustehtävissä vaan monilla eri aloilla.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.
Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opintosuunnassa perehdytään suomeen ja sen sukukieliin. Kieliä tarkastellaan yhteisöllisenä ilmiönä ja alueellisen kulttuurin ilmentäjänä. Opiskelija perehtyy suomalais-ugrilaisten kielten rakenteeseen, historiaan ja käyttöön sekä kieliä puhuvien kansojen kulttuurien erityispiirteisiin.
Opiskelija voi erikoistua suomalais-ugrilaiseen kielentutkimukseen tai johonkin tiettyyn suomen sukukieleen ja sen kulttuuriin. Suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa keskitytään suomalais-ugrilaisiin kieliin, kielivähemmistöihin ja kielten puhumaympäristöön. Saamentutkimuksessa opiskelija perehtyy saamelaiskieliin (erityisesti pohjoissaameen), saamelaisryhmien kulttuuriin ja historiaan sekä vähemmistökysymyksiin. Unkarin kielen ja kulttuurin opiskelija opiskelee unkarin kieltä sekä unkarilaista kirjallisuutta ja kulttuuria. Viron kielessä ja kulttuurissa keskitytään vahvaan viron kielen taidon hankkimiseen ja kulttuurin ymmärrykseen. Opiskelija perehtyy suomalais-virolaiseen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen vuorovaikutukseen.
Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opiskelijat sijoittuvat työelämässä mm. julkishallinnon ja kansainvälisen kulttuurivaihdon tehtäviin, kansalaisjärjestöihin, suurlähetystöihin, opetusalalle, tulkeiksi, kääntäjiksi ja tutkijoiksi.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit löytyy myös Facebookista!
Opintosuuntien ohella kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma tarjoaa opiskelijoille valinnaisia opintokokonaisuuksia muun muassa romanikielestä ja -kulttuurista.
Romanikielen tutkimuksen kohteena ovat Euroopassa nykyisin puhuttavat romanikielen murteet sekä niiden rekonstruoidut kantamuodot. Romanikieli on EU:n merkittävin vähemmistökieli, jonka puhujien määrä todennäköisesti sijoittuu kymmenen ja kahdenkymmenen miljoonan väliin.
Romanikielen ja -kulttuurin opinnot kouluttavat osaajia erilaisiin romanikielen asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin, kuten tutkijoiksi sekä romanikielisen kulttuurin, kirjallisuuden ja viestinnän asiantuntijoiksi ja kääntäjiksi. Romanikielen ja -kulttuurin opinnot antavat valmiudet myös oppimateriaaliasiantuntijan sekä opetuksen ja oppimisen tutkimuksen tehtäviin. Opintojen tavoitteena on myös tarjota opiskelijalle valmiuksia opettaa Suomen romanikieltä ja -kulttuuria eri kouluasteilla.
Romanikielen ja -kulttuurin opiskelija perehtyy kielitieteeseen, kielten ja erityisesti romanikielen rakenteeseen, monikielisyyteen sekä romaniyhteisön kulttuuriin ja historiaan. Lisäksi opiskelija saa tietoa romanikieleen liittyvistä sosiolingvistisistä ja kielipoliittisista kysymyksistä. Opiskelija voi suuntautua kielitieteellisesti, filologisesti tai kulttuuriantropologisesti.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.