Jos suunnittelet äidinkielen opettajan uraa, sinun tulee sisällyttää tutkintoosi opintoja kielestä, kirjallisuusaineesta sekä puheviestinnästä. Aineenopettajan pedagogiset opinnot puolestaan suoritetaan maisterivaiheessa. Voit tutustua tarkemmin opettajan pätevyyteen vaadittaviin opintoihin täältä.
Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien opinnot tarjoavat myös valmiuksia tiedotuksen, viestinnän ja kustannusalan töihin, kirjasto- ja tutkimustyöhön sekä erilaisiin kulttuurialan tehtäviin. Myös hallinnon alalla tarvitaan yhä enemmän kielen ja kulttuurin asiantuntijoita erilaisissa suunnittelu- ja koordinointitehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Tutustu kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien alumnien urapolkuihin 375 humanistia -sivustolla ja Töissä.fi-palvelussa.
Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.
Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.
Urapalvelut
Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.
Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmasta voit jatkaa (tietyin rajoituksin) seuraavissa maisteriohjelmissa:
Voit hakea myös muihin maisteriohjelmiin, esimerkiksi Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmaan tai englanninkieliseen kielitieteen maisteriohjelmaan.
Muusikko Maija Vilkkumaa päätyi opiskelemaan suomen kieltä, sillä häntä kiehtoi kielen ja ajattelun suhde, josta alan opintojen kuvauksessa puhuttiin.
Yliopistolla Vilkkumaa nautti akateemisesta vapaudesta ja osallistui kursseille suomen kielestä kirjallisuustieteeseen, yleiseen kielitieteeseen, sosiologiaan ja filosofiaan.
Opintojen ohella Vilkkumaa toimi myös tutkimusavustajana Helsingin yliopiston silloisella suomen kielen laitoksella. Työ oli kiinnostavaa ja sen kautta pääsi kurkistamaan siihen, millaista tulevaisuus vaikkapa kielentutkijana voisi olla.
– Olisin voinut hyvinkin voinut jatkaa kielen tutkijana, jos ura ei olisikaan musapuolella auennut, Vilkkumaa pohtii.
Antti Majander pohti ensin oikeustieteen opintoja, mutta pääsykoekirjat olivat kauheita. Lopulta lapsuudenkaveri totesi, että sinähän luet koko ajan, miksi et hae opiskelemaan kirjallisuutta. Voiko sitä opiskella, Majander yllättyi.
Nyt yleistä kirjallisuustiedettä opiskellut Majander vastaa Helsingin Sanomien kirja-arvioista. Hän päättää, mistä kirjoista arviot tilataan, haastattelee kirjailijoita ja arvioi itsekin kirjan vähintään joka toinen viikko. Oma kirjoittaminen on vain pieni osa Majanderin työstä. Hän lukee arvioimansa kirjat, kun muu perhe nukkuu.
– Kirjallisuuskritiikkiä on turha mystifioida. Kaikilla on mielipide, kun lukee jonkin kirjan, eikä oikeita mielipiteitä ole. On vain paremmin tai huonommin perusteltuja mielipiteitä.
Lukeminen, kirjoittaminen ja opettaminen ovat pyhä kolminaisuus, jonka varaan Helena Ruuska on elämänsä uskonut. Mihin työ loppuu ja mistä harrastus alkaa, hän ei spekuloi. Tilanteesta riippuen Ruuska on äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, oppikirjailija, kriitikko, kirjallisuudentutkija tai elämäkerturi. Hän on vaihtanut työpaikkaa, jopa ammattia, mieltymystensä ja onnenkantamoisten mukaan. Mutta kirjat, kirjoittaminen ja opettaminen ovat olleet kaikessa mukana.
Kari Hotakaisen kynästä on irronnut kaunokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjoja, runoja, näytelmiä, kolumneja, lehtijuttuja ja mainostekstejä. Viiden puron kirjoitustekniikka takaa sen, että tuloksia syntyy jokaisena työpäivänä. Hotakaiselle lukija on kuningatar tai kuningas, joka lukee ja kokee tekstin haluamallaan tavalla. Kirjailijan tehtäväksi jää kirjoittaa hyvin.
Paula Havaste on filosofian tohtori, tiedekeskus Heurekan tapahtumapäällikkö ja kirjailija – humanistin koulutuksella voi tehdä monenlaista yhtä aikaa.
Uteliaisuus on hyve ainakin Suvi Aholalle. Ilman uteliaisuutta hän ei olisi työskennellyt yli 30 vuoden ajan toimittajana Helsingin Sanomissa. Intohimo kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen on johdattanut Aholan julkaisemaan kirjoja ja tekemään väitöskirjatutkimuksen lukupiireistä. Toiveena hänellä on oppia kirjoittamaan vielä paremmin verkkolukijakunnalle.
Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.
Lue lisää Helsingin yliopiston alumneista ja heidän toiminnastaan.