Kolmannen vuoden kemian opiskelija Moonika Kinnusen mukaan moni kemiaa tuntematon ajattelee opiskelun olevan pelkkää laboratoriotyöskentelyä.
– Labrahommia toki on paljon, ja se on kivaa. Paljon on myös lukemista ja laskemista, ihan teoreettisia opintoja. Lukio-opinnoista opiskelu yliopistossa eroaa siinä, että täällä paneudutaan asioihin paljon syvemmin. Tarkoitus on ymmärtää, ei tankata tietoa, Kinnunen kuvailee.
Kemia on osaratkaisu moniin maailmanlaajuisiin ongelmiin. Sillä on paikkansa niin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kuin merten mikromuovin vähentämisessä ja terveydenhuollon kehittämisessä. Myös Kinnunen aikoo valmistuttuaan hakeutua töihin, joissa voisi omalta osaltaan pelastaa maailmaa.
– Voisin esimerkiksi kehitellä uusiutuvia polttoaineita ja näin osaltani auttaa ilmaston lämpenemisen hidastamisessa, hän sanoo.
Helsingin yliopiston opiskelija Netta Karjalainen on voittanut kansainvälisen The Global Undergraduate Awards -kilpailun matematiikan ja fysiikan globaalin tieteenalasarjan. Karjalainen on ensimmäinen globaalin kilpasarjan voittaja Helsingin yliopistosta – aika huippua, eikö?
Matemaattisten tehtävien ääressä pääsee irti työn murheista, 18 vuotta pelastajan ammatissa ollut Juha-Pekka Pakarinen sanoo. Hän aloitti kemian opiskelun pandemiavuonna 2020.
Pakarinen arvostaa opinnoissa erityisesti joustavia opiskelu mahdollisuuksia.
— Kemian kurssien vaativuus vaihtelee. Osa menee läpi läpsytellen, välillä pitää puurtaa, kun pää on väsynyt vuorotyöstä. Mutta opiskelu tukee hyvinvointia. Kun keskittyy täysillä matemaattisiin tehtäviin ja iloitsee uuden oppimisesta, ei ajattele työhuolia.