Ia Ahl valmistui ympäristö- ja elintarviketalouden kandiohjelmasta vuonna 2020 ja siirtyi elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelmaan tammikuussa 2021.
Ia keskittyi opinnoissaan erityisesti elintarvikepakkaamiseen liittyvien kysymysten ympärille ja myös kirjoitti kandidaatin tutkielmansa otsikolla ”Hyödyt kuluttajan osallistamisessa pakkaussuunnitteluprosessiin” (englanniksi ”The Advantages of Involving the Consumer in the Packaging Design Process”). Kysyimme Ialta hänen opiskelukokemuksistaan.
Miten päädyit opiskelemaan Viikkiin?
Kiinnostuin elintarviketieteistä jo yläasteella ja lukiossa päädyin vielä luonnontieteiden erikoislinjalle. Hakuvaiheessa törmäsin kuitenkin elintarviketalouteen, joka oli yksi YET:n opintosuunnista (elintarviketalouden ja kulutuksen opintosuunta). Elintarviketalous herätti heti mielenkiintoni, ja koin sen generalistisemmaksi kuin elintarviketieteet, eli valmistuttuani minulla olisi enemmän valinnanvaraa valita mitä tekisin – toisaalta, kun opinnoista ei tule selvää erikoistumisosaamista, voi olla vaikea sanoittaa, mitä käytännössä osaa. Käymällä elintarviketieteiden sivukokonaisuuden koen kuitenkin saaneeni myös substanssiosaamista.
Mikä opinnoissa on erityisesti jäänyt mieleen?
Erityisesti kurssit Laatujohtaminen elintarvikealalla sekä Ideasta tuotteeksi – tuotekehitys elintarvikealalla ovat jääneet mieleen. Myös kaikki elintarviketieteiden kurssit ovat olleet ihan huippuja ja on ollut hauskaa oppia nippelitietoa esimerkiksi lakritsin tai jäätelön valmistuksesta.
Millaista opiskelu on ollut ja mitä taitoja opiskeluun tarvitaan?
Opiskelu on ollut vaihtelevaa – osa kursseista on melko helppoja ja toisiin menee enemmän aikaa. Meillä on jonkin verran ryhmätöitä ja kirjoittamista on aika paljon. Mitään erityistä ei tarvitse osata vaan kaiken kyllä oppii. Kieliopinnot voi esimerkiksi suorittaa itsenäisesti, mikäli ne luonnistuvat, tai sitten käydä luennoilla harjoittelemassa kieltä. Kandiin kuuluu 5 op:n verran tilastotiedettä, ja siitäkin on monta eri toteutusta. Itse kävin Tilastotiede ja R-tutuksi -kurssin, sillä halusin oppia käyttämään R-kieltä. Käytännössä kaikkeen, jopa oppimisen oppimiseen löytyy jokin yliopiston kurssi.
Kandiopintojen aikana toimin myös Vuorovaikeutus-ainejärjestössä yrityssuhdevastaavana sekä olin mukana ViikkiAreenassa lanseeraamassa podcastia. Ainejärjestötyössä oppii konkreettisempia työelämätaitoja kuin kursseilla sekä myös tutustuu uusiin ihmisiin. Myös kaikki ruoka-alan seminaarit ja messut, kuten Elintarvikepäivä, Pack-Summit ja FoodTech ovat jääneet mieleen.
Millaista on Viikin kampuksella?
Viikki on tosi symppis paikka, jossa on myös hyvin tilaa opiskella. Viikin kirjasto remontoitiin juuri ja siellä on nyt paljon opiskelutilaa. Mukavaa on myös Kumpulan läheisyys, josta löytyy Unisport ja Kumpulan kirjasto. Viikissä on paljon nähtävää ja helppo osallistua muiden alojen toimintaan, kuten ainejärjestöjen järjestämiin poikkitieteellisiin tapahtumiin. Kampuksella on esim. aistinvaraisen arvioinnin laboratorio, jossa olen käynyt muutaman kerran osallistumassa aistitutkimukseen.
Millaisia uramahdollisuuksia valmistuvalla on?
Työelämässä olen huomannut, miten viikkiläisyys erottuu muista ja herättää kiinnostusta, vaikka koulutusohjelma olisi rekrytoijalle tuntemattomampi. Tiettyä koulutusohjelmaa tärkeämpää on ylipäätään maisteritutkinto relevantilta alalta, omat kiinnostuksenkohteet ja näyttö siitä, mitä on saanut aikaan. Aikaisemmin elintarvike-ekonomialta valmistuneet ovat päässeet johtoportaan tehtäviin isoissa elintarvikealan yrityksissä. Urakysymyksissä kannattaa aina pitää mielessä, ettei yliopisto ole ammattikoulu vaan tutkimuslaitos. Yliopiston tehtävä ei ole valmistella ammattiin, vaan antaa laaja-alaiset valmiudet työelämään.