Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Unioninkatu 34, Päärakennus U3040
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Unioninkatu 34, Päärakennus U3040
Esteetön sisäänkäynti päärakennukseen Yliopistonkatu 2, rakennustyömaan kohdalta sisäpihalle. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmän kielet: suomi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Elisa Rainerma (elisa.h.rainerma@jyu.fi)
Linda Majander (linda.m.majander@student.jyu.fi)
Anna-Leena Riitaoja
Ossi Laaksamo
The aim of this workshop is to provide a forum for presentations and discussions among various perspectives on ecosocial work and their meaning in diverse and changing contexts. What is the connection between social work and global social and environmental issues? What is expected from social work in dealing with wicked problems such as climate change, ecological problems, new pandemics, or incipient authoritarianism, and how can social work and social workers contribute to ecological, economic, social, and epistemic transformation/transition towards a more ecologically, economically, and socially sustainable society and the planet? It is important to discuss how can transdisciplinary perspectives and collaboration, including both academic disciplines and actors beyond academia, be fruitful for ecosocial work and for the sustainability aims. What benefit can be gained by bringing together various sectors, professional groups, and actors, such as employment services, rehabilitation, education, city planning, social enterprises, or NGOs? One adequate point is also the concept of just in the green transition, which has got a strong political and economic surge in the EU and the US. How different groups of people such as minorities, indigenous people or social welfare recipients and their rights and basic needs are met? The discussion of the position of social work to promote and safeguard justice and equality for all is needed. The underlying theme of diversity in social work will tie together different topics.
We welcome conceptual, empirical, and practical papers that deal with ecosocial work, sustainability transition/transformation, and related issues. The scope can be on practical approaches as well as on structural social work in a Finnish or Nordic or beyond. The language of the presentations can be Finnish or English. Accordingly, the workshop may be timed to include both a Finnish and an English language session.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.105
Esteetön sisäänkäynti Kielikeskukseen Fabianinkatu 28. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmän kielet: englanti, suomi
Työryhmän vetäjät:
Honglin Chen (honglin.chen@uef.fi)
Heli Valokivi (heli.valokivi@jyu.fi)
Coupled with the changing demographic in current society, there have been enormous changes in technological capability. Technology, already an integral component of everyday life, holds great promise for supporting the health and independence of the aging population. Gerotechnology is the application of technology to improve the lives of older adults.
Gerotechnology creates ever-expanding entrepreneurial opportunities to develop new products and services. Clearly, opportunities exist for products and services to help elders improve their quality of life. This also brings a challenge for social workers to utilize digital devices to facilitate service for older adults.
"How to integrate global population aging and technology development to help address the growing demands for care facing many aging societies is both a challenge and an opportunity for innovation (Kleiman,2021)". But what's the core element to benefit older adults with all the fast developing technology? The working group would also like to discuss with you about the critical factor of gerontechology from a social work and humanity aspect. On the basis of the coming conference working group, it is also expected to generate interdisciplinary dialogues on the topic for organizing a special issue for the Asia parcific journal of social work and development.
Seminaaritilat:
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Unioninkatu 34, Päärakennus U3041
Esteetön sisäänkäynti päärakennukseen Yliopistonkatu 2, rakennustyömaan kohdalta sisäpihalle. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmän kielet: suomi, ruotsi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Tuuli Kurki (tuuli.kurki@helsinki.fi)
Ona Needelman (ona.needelman@helsinki.fi)
Nia Sullivan (nia.sullivan@abo.fi)
Racism and other forms of discrimination can have significant consequences on (mental) health of children and young people of colour as well as their families and communities at large. Racism also impacts on who gets to be heard and whose voices are legitimized in social work research and practice, and with what conditions. Whiteness as a power structure, in turn, produces, upholds, and reproduces racism, privileges and inequalities also within social work. This can be seen, for instance, in the lack of recognition on how racism and whiteness ‘work’ in encounters between white social workers and children, young people and families of colour as users of social services.
For this workshop, we welcome theoretical and empirical presentations that relate to the questions of (dismantling) racism and whiteness in social work with children and young people of colour. The contexts discussed in the presentations can be, but are not limited to, child welfare services, school social work, and mental health services, including substance abuse services. In relation to the overall theme of this year’s conference, presentations that challenge the concepts like diversity, cultural sensitivity and multiculturalism in social work research and practice are of particular interest. The idea of the workshop is to provide a space to discuss racism and whiteness in social work in a critical but supportive atmosphere and think collectively what antiracist social work with children and young people can and could be both in research and practice. (d)The language(s) of the workshop This workshop is multilingual, and presentations can be held in Finnish, Swedish or English.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Vuorikatu 3, INEQ, Teologinen tiedekunta neuvotteluhuone 209
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Vuorikatu 3, INEQ, Teologinen tiedekunta neuvotteluhuone 209
Tila on esteellinen. Saliin vievän käytävän päässä on noin 5-6 porrasta, joiden yhteydessä oleva pyörätuolihissi ei ole toiminnassa. Muuten rakennuksen sisäänkäynti Vuorikatu 3:sta tai Fabianinkadun puolelta on esteetön ja hissi kerrosten välillä toimii.
Työryhmän kielet: suomi, ruotsi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Camilla Granholm (camilla.granholm@utu.fi)
Eveliina Heino (eveliina.heino@helsinki.fi, eveliina.heino@abo.fi)
Maria Jauhiainen (maria.jauhiainen@abo.fi)
Hanna Kara (hanna.kara@abo.fi, hanna.kara@helsinki.fi)
Meri Kulmala (meri.kulmala@helsinki.fi)
Anni-Mari Lassila (anni-mari.lassila@helsinki.fi)
Camilla Nordberg (camilla.nordberg@abo.fi)
Antero Olakivi (antero.olakivi@helsinki.fi, antero.olakivi@abo.fi)
Being a non-native language speaker creates and reinforces vulnerability in a social service system already defined by different power hierarchies. Despite the fact that social work is essentially permeated by language, language divisions and multilingualism have not received much attention in social work research or practice. Rather than making the system linguistically more accessible, change has typically been expected from the service user. Meanwhile, it remains unexplored how linguistic inequality is linked to other social divides, such as ethnicity, class, gender, age, disability, and their intersections. The increasing digitalisation of public services has further accentuated such asymmetries.
We kindly invite to the workshop both theoretical and empirical contributions that engage with issues related to linguistic justice and linguistic vulnerabilities in social work and in welfare services more broadly, including perspectives from service users, experts by experience, professionals, third sector organisations and/or the larger welfare service system. While the working group has a particular interest in the ways in which linguistic vulnerability intersects with other structural inequalities, we welcome contributions from a wide range of angles.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Unioninkatu 34, Päärakennus U4078
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Unioninkatu 34, Päärakennus U4062
Esteetön sisäänkäynti päärakennukseen Yliopistonkatu 2, rakennustyömaan kohdalta sisäpihalle. Sisällä hissi, salit esteettömiä.
Työryhmän kielet: suomi, ruotsi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Maija Jäppinen (maija.jappinen@helsinki.fi)
Hanna Kara (hanna.kara@helsinki.fi)
Camilla Nordberg (camilla.nordberg@abo.fi)
Anna-Leena Riitaoja (anna-leena.riitaoja@helsinki.fi)
Työryhmässä käsitellään siirtolaisuuteen ja muuttoliikkeeseen kytkeytyvää moninaisuutta. Siirtolaisuutta tarkastellaan laajasti: kyse voi olla niin maahan- kuin maastamuutosta, ja muuttoliikkeen konteksti ja syyt voivat olla monenlaisia. Tarkastelemme sosiaalityön arjen kohtaamisiin, sosiaalityön koulutukseen ja asiantuntijuuteen sekä hyvinvointivaltion rakenteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnan moninaisuuden näkökulmasta. Toivotamme työryhmään tervetulleiksi niin teoreettiset/käsitteelliset, metodologiset, empiiriset kuin suoraan käytännön sosiaalityöstä tai sosiaalityön opetuksesta ja koulutuksesta ammentavat puheenvuorot ja esitykset. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi monikielisyyttä, kotoutumista, perheenyhdistämistä, ylirajaisuutta, kuulumisen ja ansaitsevuuden kysymyksiä, valtaa, osallistavia tutkimusmenetelmiä, tutkijan positiota ja eettistä reflektiota. Esityksen voi pitää suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Keskustelun kieli päätetään yhdessä tilannekohtaisesti.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Unioninkatu 34, Päärakennus U3029
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Unioninkatu 34, Päärakennus U3029
Esteetön sisäänkäynti päärakennukseen Yliopistonkatu 2, rakennustyömaan kohdalta sisäpihalle. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmän kielet: suomi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Samuel Salovaara (Samuel.Salovaara@ulapland.fi)
Inka Söderström (inka.soderstrom@helsinki.fi)
Seksuaalisuuden, sukupuolen ja ihmissuhteiden moninaisuus koskettaa kaikkia ihmisiä. Yhteiskunnassa vallitsevat seksuaalisuutta, sukupuolta ja suhdemuotoja rajoittavat normit asettavat kuitenkin näihin normeihin sopimattomia ihmisiä, perheitä ja yhteisöjä marginaaleihin, millä on monia erilaisia sosiaalisia seurauksia. Näistä marginalisoiduista seksuaalisuuden, sukupuolen ja ihmissuhteiden muodoista puhutaan usein seksuaali-, sukupuoli- tai suhdevähemmistöinä, sateenkaarevuutena tai queeriytenä.
Sateenkaarevuus on tärkeä teema sosiaalityössä jo siksi, että arviolta vähintään joka kymmenes sosiaalityön asiakas ja sosiaalityöntekijä kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön – suhdevähemmistöt mukaan lukien määrä on vielä isompi. Monet sateenkaari-ihmiset kohtaavat Suomessa rakenteellista ja suoraa syrjintää, mikä heikentää psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja osallistumisen mahdollisuuksia. Seksuaali-, sukupuoli- ja suhdevähemmistöjä osana sosiaalityötä on tutkittu maailmalla jonkin verran, mutta suomalaisessa sosiaalityössä aiheen tutkimus, opetus ja ammatillinen keskustelu on jäänyt hyvin vähäiseksi. Se heikentää suomalaisten sosiaalityöntekijöiden valmiuksia työskennellä sateenkaari-ihmisten kanssa ja toteuttaa sosiaalityön ihmisoikeustehtävää haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi ja aseman parantamiseksi. Ilman monipuolista tutkimusta on mahdotonta tunnistaa ja tiedostaa yhteiskunnallisia sekä ammatillisia prosesseja, jotka tuottavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.
Työryhmän tavoitteena on lisätä sosiaalityön keskustelujen moninaisuutta queer- ja sateenkaariteemojen suuntaan sekä luoda tila tutkijoiden ja muiden toimijoiden verkostoitumiselle. Kutsumme kaikki aiheesta kiinnostuneet tutkijat, opiskelijat, ammattilaiset, kansalaisjärjestöjen toimijat ja kokemusasiantuntijat keskustelemaan yhdessä suomalaisen sosiaalityön mahdollisuuksista toimia sateenkaarevien asiakkaiden rinnalla ihmisoikeuksien toteutumiseksi ja syrjinnän vähentämiseksi. Työryhmään voi tulla esittelemään tutkimustuloksia, tekeillä olevaa tutkimusta, opinnäytetyötä tai tutkimusideoita ja -tarpeita sateenkaariteemoista sosiaalityössä. Erilaisten toimijoiden vuoropuhelun vahvistamiseksi myös kokemusasiantuntijoiden, ammattilaisten ja järjestöjen edustajien esitykset ovat tervetulleita. Työryhmään voi osallistua myös luovalla esityksellä, kuten performanssilla. Työryhmäesitys voi olla suomen- tai englanninkielinen, ja niitä koskeva keskustelu käydään esityksen kielellä.
Työryhmään hakeaksesi lähetä enintään 300 sanan pituinen abstrakti sähköpostitse työryhmän vetäjille, jossa kerrot esityksesi aiheesta ja sen kytkeytymisestä sateenkaarevuuteen ja sosiaalityöhön. Kerrothan abstraktissa myös, missä muodossa ja millä kielellä haluat toteuttaa esityksesi.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.319
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.319
Esteetön sisäänkäynti Kielikeskukseen Fabianinkatu 28. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmän kielet: suomi, ruotsi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Maria Valtokari (maria.valtokari@thl.fi)
Elina Lindström (elina.lindstrom@hyvil.fi)
Natalia Skogberg (natalia.skogberg@thl.fi)
Tässä työryhmässä ollaan kiinnostuneita haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden selviämisestä sekä heidän toimintamahdollisuuksistaan yhteiskunnallisten poikkeus- ja kriisitilanteiden aikana. Haavoittuvassa asemassa oleviksi henkilöiksi käsitetään kaikki henkilöt tai ihmisryhmät, jotka ovat yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa verrattuna muuhun väestöön, kuten esimerkiksi vammaiset, toimintarajoitteiset, lapset, nuoret, ikääntyneet, ulkomaalaistaustaiset, kieli,- kulttuuri,- sukupuoli,-seksuaalivähemmistöön kuuluvat henkilöt, köyhyysrajalla elävät, sosiaalityön asiakkaat ja asunnottomat. Työryhmän näkökulma on sekä haavoittuvassa asemassa olevissa henkilöissä itsessään että heidän kanssaan työskentelevissä henkilöissä. Ajatuksena on tarkastella COVID-19-epidemian aikana saatuja kokemuksia asiakastyöstä ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden selviytymisestä. Ajatuksena on myös tarkastella sosiaalityön roolia eli sitä, miten COVID-19-epidemia on näyttäytynyt sosiaalityössä ja miten varautuminen tulisi ottaa siinä mukaan? Nämä kokemukset ja niihin pohjautuvat uudet toimintamallit olisivat tärkeitä koota yhteen, jotta voisimme paremmin varautua mahdollisesti tuleviin uusiin yhteiskunnallisiin poikkeus- ja kriisitilanteisiin.
Työryhmään ovat tervetulleita tutkittuun tietoon perustuvat esitykset, jotka nostavat esille haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja/tai heidän läheistensä, ohjaajiensa tai muiden ammattilaisten näkökulmia ja kokemuksia yhteiskunnallisista poikkeus- ja kriisitilanteista. Osallistujien kesken pyritään pohtimaan, mitä viime vuodet ovat opettaneet haavoittuvuudesta, varautumisesta ja ennakoinnista tulevaisuuden poikkeus- ja kriisitilanteiden varautumista ajatellen. Kiinnostavia kysymyksiä ovat esimerkiksi: Mitä on tehty, jotta haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt olisivat yhdenvertaisessa asemassa muiden kansalaisten kanssa? Liittyykö haavoittuvuus maantieteelliseen sijaintiin? Mitä arvoja on varautumisen ja ennakoinnin taustalla? Onko julkinen sektori oppinut COVID-19-epidemian myötä? Miten ennakointi ja varautuminen on huomioitu tulevilla hyvinvointialueilla ja miten niihin on resursoitu? Kenen vastuulla ennakointi ja varautuminen ovat? Onko hyvinvointialueilla huomioitu haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt varautumisen näkökulmasta?
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.307
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.307
Esteetön sisäänkäynti Kielikeskukseen Fabianinkatu 28. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmän kielet: suomi ja englanti
Työryhmän vetäjät:
Elina Aaltio (elina.m.aaltio@jyu.fi)
Nanne Isokuortti (nanne.isokuortti@helsinki.fi)
Hanna Ristolainen (hanna.ristolainen@uef.fi)
Eeva Ekqvist (eeva.ekqvist@tuni.fi)
Katja Kuusisto (katja.kuusisto@tuni.fi)
Vaikuttavuuden arviointi on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta sosiaalityön käytännössä ja tutkimuksessa. Sosiaalityön ja myös muiden sosiaalipalvelujen tutkimusperustan vahvistaminen on asiakastyön eettisen legitimoinnin kannalta tärkeää. Interventioiden vaikuttavuutta tulee arvioida, jotta niillä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla vastata asiakkaiden tuen tarpeisiin. Samalla on olennaista tarkastella miksi, miten, kenelle ja missä olosuhteissa eri interventiot voivat toimia. Interventiot eivät aina toimi toivotulla tavalla uusissa ympäristöissä, ja toisinaan niillä voi olla myös ei-aiottuja myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Sosiaalityön organisaatioiden, työntekijöiden ja asiakkaiden tulisi aiempaa paremmin voida varmistua siitä, että käytäntöön jalkautettavilla interventioilla on mahdollisimman usein toivottuja vaikutuksia. Työryhmässä ollaan kiinnostuneita sekä implementointia että vaikuttavuutta koskevista tutkimuksista, koska nämä ovat sidoksissa toisiinsa.
Interventioilla tarkoitamme työkaluja, menetelmiä, malleja tai ohjelmia, joiden sisältö ja tavoitteet on selkeästi määritelty. Niiden mittakaava voi olla mitä tahansa yksittäisistä työvälineistä laajempiin ohjelmiin. Implementoinnilla tarkoitamme niitä toimenpiteitä, joilla jokin valittu interventio pyritään saamaan käyttöön. Vaikuttavuudella tarkoitamme sitä, missä määrin interventio pystyy tuottamaan toivottuja tuloksia, esim. lisäämään asiakkaan hyvinvointia tai muuttamaan työntekijän työskentelytapoja.
Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi empiiristä tutkimusta esitteleviä papereita, joissa käsitellään sosiaalityössä tai muissa sosiaalipalveluissa käytettävän intervention implementointia tai vaikuttavuutta. Tervetulleita ovat erilaisin menetelmin toteutetut tutkimukset kuten kokeelliset tutkimukset eri muodoissaan, monimenetelmälliset arviointitutkimukset, prosessin arvioinnin tutkimukset tai laadulliset arviointitutkimukset. Myös kirjallisuuskatsaukset, joissa käydään läpi valittua interventiota koskevaa aiempaa empiiristä tutkimusnäyttöä, metodologiset paperit, joissa hyödynnetään esimerkkejä esittäjän omasta empiirisestä tutkimuksesta, tai käynnistysvaiheessa olevaa empiiristä tutkimusta koskevat tutkimussuunnitelmat ovat tervetulleita.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Unioninkatu 34, Päärakennus U4080
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Unioninkatu 34, Päärakennus U3043
Esteetön sisäänkäynti päärakennukseen Yliopistonkatu 2, rakennustyömaan kohdalta sisäpihalle. Sisällä hissi, salit esteettömiä.
Työryhmän kielet: suomi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Minna Kivipelto (minna.kivipelto@thl.fi)
Pekka Karjalainen (pekka.karjalainen@thl.fi)
Niina Rantamäki (niina.j.rantamaki@jyu.fi)
Mari Kattilakoski (mari.kattilakoski@uef.fi)
Alueellinen eriytyminen ja eriarvoistuminen ovat viimeisten vuosien aikana lisääntyneet huolestuttavissa määrin. Väestönrakennetta ja sosioekonomisia olosuhteita kuvaavat mittarit osoittavat, että alueet niin kaupunkien ja maaseutujen sisällä kuin näiden välillä jakautuvat yhä selkeämmin hyvä- ja huono-osaisiin. Samanaikaisesti eriytymistä on tapahtunut myös palveluiden tasolla: henkilökohtaiseen tapaamiseen perustuvat palvelut ovat kaikonneet joiltain alueilta, eivätkä niiden korvaajiksi tarkoitetut digipalvelut onnistu palvelemaan kaikkien ihmisten tarpeita.
Edellä kuvattu kehitys muuttaa monin tavoin suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteita ja haastaa hyvinvointivaltion toimintalogiikkaa. Yhtenä keskeisenä sosiaalipolitiikan toimeenpanijana se peräänkuuluttaa sosiaalityötä etsimään uudenlaista suuntaa, joka aiempaa enemmän kiinnittää huomiota myös alueellisen oikeudenmukaisuuden ja yhteisöllisen kestävyyden kysymyksiin. Fyysinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiseksi ihmisten elämä muotoutuu, millaisia sosiaalisia ongelmia he kohtaavat sekä millaisin keinoin ja resurssein näitä yritetään ehkäistä ja ratkaista.
Työryhmässä haluamme avata keskustelua siitä, millaisena alueellisen moninaisuuden ja erilaisten alueiden sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät kysymykset näyttäytyvät sosiaalityön ammatillisissa käytännöissä sekä alan tutkimuksessa. Toivotamme työryhmään tervetulleiksi kaupunki- ja maaseutusosiaalityöhön liittyviä tutkimuksia ja tutkimusaiheita, joissa sosiaalityön mahdollisuuksia, edellytyksiä, tiloja ja paikkoja käsitellään lähiö- ja aluekontekstissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on lähiöissä, yhteisöissä ja kylissä tehtävä aluelähtöinen sosiaalityö.
Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
Työryhmän kieli on suomi, myös englanniksi voi tarjota esitystä. Työryhmään kutsutaan esityksiä tarjottujen työpapereiden pohjalta. Tervetulleita ovat tutkimusaihiot, työpaperit ja tiedonkeruuvaiheessa olevat tutkimukset, joihin työryhmältä toivotaan tutkimusta eteenpäin vieviä kommentteja.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.304
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.304
Esteetön sisäänkäynti Kielikeskukseen Fabianinkatu 28. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmän kielet: suomi, ruotsi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Tuomo Kokkonen, yliopistotutkija tuomo.kokkonen@jyu.fi
Sirpa Kannasoja, yliopistotutkija sirpa.kannasoja@jyu.fi
Marja Hekkala, tutkija marja.hekkala@tuni.fi
Rakenteellinen sosiaalityö on yhteiskunnallista muutostyötä, joka kohdistuu moninaisella tavalla sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta aiheuttaviin rakenteisiin. Rakenteellisen sosiaalityön ytimessä oleva ajatus tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä alistettujen puolelle asettumisesta on sosiaalityön ammattietiikan kannalta keskeinen. Kansainvälisissä sosiaalityön keskusteluissa rakenteellisen sosiaalityön kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti yhteydet kriittiseen ja radikaaliin yhteiskuntateoriaan. Rakenteelliselle sosiaalityölle on ollut ominaista poliittisuus, tietoisuus yhteiskunnallisista konflikteista sekä ihmiskäsityksen yhteisöllisyys ja toiminnallisuus.
Suomessa rakenteellista sosiaalityötä koskevassa ajattelussa ovat puolestaan painottuneet sen yhteydet sosiaalipolitiikkaan muihin hyvinvointivaltion toimintayhteyksiin. Tällöin rakenteellinen sosiaalityö osin sulautunut yhteen muiden sosiaalityön kanssa, esimerkiksi osaksi asiakastyötä, hanketyötä tai palveluiden kehittämistä. Suomessa rakenteellinen sosiaalityö onkin saanut painotuksen, jossa se pyrkii edistämään sosiaalityön tavoitteita julkisen palvelujärjestelmän kehittämisen kautta.
Työryhmän tavoitteena on tuoda esiin kaikkea tutkimusta rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseksi tai sitä koskevan ymmärryksen rikastamiseksi. Työryhmään tarjotut esitykset voivat olla luonteeltaan käsitteellisiä/teoreettisia tai empiirisiä. Työryhmään ovat tervetulleita myös rakenteellisen sosiaalityön kannalta kiinnostavat metodologiaa, sosiaalityön käytäntöjä tai sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta luotaavat analyysit. Lisäksi haluamme nostaa tarkasteluun toisenlaisia tapoja tehdä ja nähdä rakenteellinen ote sosiaalityön eri alueilla. Onko hankkeenne panostanut esimerkiksi viestinnänsuunnitteluun? Miten ajattelit popularisoida tutkimustuloksesi? Teetkö työssäsi tai tutkimuksessasi jotain toisin mistä haluaisit kertoa? Miten olet onnistunut muuttamaan vakiintuneita, syrjiviä käytäntöjä asiakaskuntasi hyväksi?
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.406
Esteetön sisäänkäynti Kielikeskukseen Fabianinkatu 28. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmän kielet: suomi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Maija Mänttäri-van der Kuip (maija.manttari@jyu.fi)
Mia Tammelin (mia.tammelin@tuni.fi)
Sosiaalityön tehtävänä on ihmisten osallisuuden edistäminen. Osallisuuden edistäminen on keskiössä työtä ohjaavassa lainsäädännössä ja sosiaalialan ammattieettisissä periaatteissa, joissa asiakas nähdään oman elämänsä aktiivisena toimijana. Osallisuuteen liittyvät oleellisesti moninaisuus, yhdenvertaisuus, ihmisoikeudet ja demokratia sekä osallistumisen mahdollisuudet ja merkityksellisyyden kokemukset elämässä.
Sosiaalityön tutkimuksessa voidaan tehdä näkyväksi osattomuuden kokemuksia sekä osallisuuden esteitä. Lisäksi voidaan tuottaa tietoa, joka mahdollistaa osallisuuden edistämisen käytännön asiakastyössä sekä laajemmin yhteiskunnassa. Mutta kuinka voidaan tutkia ja tutkimusperustaisesti edistää sellaisten ihmisten osallisuutta, jotka saattavat olla hankalasti tavoitettavissa (hard-to-reach) esimerkiksi perinteisin tutkimusmenetelmin?
Tässä työryhmässä esitellään tutkimusta, joka käsittelee osallisuutta sekä aiheita ja ihmisiä, jotka ovat yhteiskunnassa piiloon jääviä, ohitettuja, marginalisoituja, haavoittuvia tai hankalasti tavoitettavia (esim. Liamputtong 2019). Jotta vaikeasti tavoitettavien ihmisten osallisuutta voidaan tukea, on käytännön sosiaalityössä ja tutkimuksessa ensin tunnistettava ja tunnustettava ihmisten yksilölliset ja samaan aikaan moninaiset elämäntilanteet.
Työryhmään toivomme erityisesti metodologisia ja tutkimuseettisiä kysymyksiä käsitteleviä alustuksia. Esitykset voivat perustua esimerkiksi artikkelikäsikirjoitukseen, väitöskirjaan, tutkimussuunnitelmaan tai pro gradu-työhön. Tervetuloa keskustelemaan!
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.405
Esteetön sisäänkäynti Kielikeskukseen Fabianinkatu 28. Sisällä hissi, sali esteetön.
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Unioninkatu 34, Päärakennus U4075
Esteetön sisäänkäynti päärakennukseen Yliopistonkatu 2, rakennustyömaan kohdalta sisäpihalle. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmän kielet: suomi, ruotsi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Viitasalo Katri (katri.viitasalo@helsinki.fi)
Juvonen Tarja (tarja.juvonen@laurea.fi)
Pitkäjärvi Pauliina (pauliina.pitkajarvi@helsinki.fi)
Talousvaikeudet ovat kasvussa suomalaisissa kotitalouksissa. Kotitalouksien hyvinvointia haastaa muuttuva ja monimutkaistuva elinympäristö toimintamahdollisuuksineen. Yhä useammat tarvitsevat tukea selviytyäkseen taloudellisesti. Yhteiskunnan tarjoamalla palvelujärjestelmällä on tässä tärkeä rooli. Taloudellinen niukkuus ja köyhyys sekä niihin kytkeytyvät muut hyvinvoinnin ongelmat ovat sosiaalityössä läsnä. Sosiaalityön tehtävinä painottuvat keinot vastata taloudelliseen eriarvoisuuteen ja perheiden taloudellisiin vaikeuksiin.
Talousvaikeudet kietoutuvat osaksi haastavien elämäntilanteiden kirjoa. Velkaantuminen, asumiseen liittyvät kysymykset, erilaiset riippuvuudet, arkisen elämänhallinnan vaikeudet, sosiaaliset suhteet ja moninaiset terveysongelmat kytkeytyvät taloudellisen hyvinvoinnin ja sen ongelmien yhteyteen. Sosiaalityössä on viime vuosina kiinnitetty huomiota taloudellisten vaikeuksien merkitykseen, ja keskustelu taloussosiaalityöstä lähestymistapana on voimistunut. Aiheeseen yhdistyviä toimintamalleja on kehitetty osana kokonaisvaltaista työskentelyotetta ja moninaiset tuen- ja palveluntarpeet sekä näihin vastaaminen asiakaskohtaisen, ryhmätyöskentelyn, yhteisösosiaalityön sekä rakenteellisen sosiaalityön menetelmin ovat ajankohtaisia. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen sekä sosiaaliturvajärjestelmän uudistukset vaikuttavat keskeisesti sosiaalityön toteutumiseen. Tämän vuoksi sosiaalityössä tarvitaan tietoa ja osaamista, joka palvelee sen edellytyksiä vastata moninaisiin tuentarpeisiin muuttuvan palvelujärjestelmän osana.
Työryhmässä paneudutaan sosiaalityön ajankohtaisiin kysymyksiin ja tutkimukseen taloussosiaalityöhön sekä talousvaikeuksiin, taloudelliseen eriarvoisuuteen ja -toimintakykyyn yhdistyvien teemojen näkökulmasta. Tarkastelemme ryhmässä esimerkiksi ajankohtaista tutkimusta lapsiperheiden parissa toteutettavasta taloussosiaalityöstä, kunnallisen toimeentulotuen käytön ja lastensuojelun kysynnän yhteydestä sekä nuorten velkaantumisesta. Käymme tutkimukseen pohjaavaa keskustelua siitä, kuinka moninaisuuden kunnioittamisen periaate toteutuu taloudellisen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.
Työryhmään kutsutaan mukaan esityksiä, joissa käsitellään taloudelliseen eriarvoisuuteen ja toimintakykyyn sekä toimeentulon vaikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja palveluntarpeita. Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi sekä teoreettisesti, menetelmällisesti että empiirisesti orientoituneita alustuksia.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Unioninkatu 40/Fabianinkatu 39, Metsätalo Sali 5
Esteetön sisäänkäynti Unioninkatu 40. Hissillä kerrokseen 3.
Työryhmän kielet: suomi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Suvi Holmberg (suvi.holmberg@tuni.fi)
Henni Alava (henni.alava@tuni.fi)
Ihmisten erilaisten lähtökohtien ja sosiaalisten asemointien tunnustaminen osana haavoittuvuutta liittyy läheisesti yksilöllisten ja yhteiskunnallisten toimintamahdollisuuksien tunnistamiseen. Tämä työryhmä ammentaa intersektionaalisesta tutkimusperinteestä sekä viimeaikaisesta haavoittuvuuden tutkimuksesta (esim. Honkasalo ym. 2022; Raitakari ym. 2022) pohtiakseen etnografisen tutkimuksen arvoa sosiaalityön tutkimukselle. Erityisesti olemme kiinnostuneita etnografiasta keinona ymmärtää niitä moninaisia elämäntilanteita, joissa on yksilöllisiä, sosiaalisia sekä yhteiskunnallisia toimintamahdollisuuksia rajoittavaa kuormaa. Tällaisen kuorman aiheuttajat ovat varsin laaja-alaisia, ja niissä voi olla yhteenkietoutuneina niin fyysistä tai henkistä sairautta, ihmissuhteiden tai niiden puutteen aiheuttamaa kärsimystä, riippuvuuksia, tai vaikkapa huolta ja pelkoa omasta tai läheisen tulevaisuudesta. Yksilön kokemien kuormien merkitykset eivät kuitenkaan ole ennalta tiedettävissä esimerkiksi sairauden tai fyysisen vamman luonteen perusteella. Kuormat sen sijaan rakentuvat ja saavat merkityksensä henkilökohtaisten kokemusten, muiden ihmisten (ja materiaalisen maailman) kanssa muotoutuvien suhteiden, ja institutionaalisten käytäntöjen ja kulttuuristen arvostusten vuoropuhelussa (Patsavas 2014). Intersektionaalinen tutkimusperinne antaakin työkaluja ymmärtää, miten haavoittuvuus, elämäntilanteiden kuormitus, osallisuus ja osattomuus rakentuvat rodun, sukupuolen, iän, vammaisuuden, ja luokan risteymäkohdissa.
Työryhmässä ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka ihmisten elämäntilanteiden moninaisuutta ja haavoittavuutta voidaan tavoittaa ja tutkia etnografisin menetelmin. Mitä metodologisia ja tutkimuseettisiä haasteita ja mahdollisuuksia liittyy arkipäivän haavoittuvuuksien tutkimiseen etnografisin keinoin? Millaista tietoa ja aineistoja haavoittavista elämäntilanteista ja epätasa-arvoisista yhteiskunnallisista rakenteista voidaan etnografian avulla tuottaa ja miten tietoa voidaan analysoida ja välittää eteenpäin? Mitä merkitystä tutkijan oman haavoittuvuuden tunnistamisella ja siitä nousevalla tutkimusetiikalla voi olla tuotetulle tiedolle? Työryhmään ovat tervetulleita erilaisiin etnografisiin menetelmiin ja aineistoihin fokusoituvat sosiaalityön ja lähitieteiden puheenvuorot, jotka yhdistyvät moninaisiin ja haavoittaviin elämäntilanteisiin. Kutsumme koolle esityksiä eri vaiheissa olevista tutkimuksista, joiden keskiössä voivat olla niin metodologiset, käsitteelliset, kuin aineiston analyysiin liittyvät kysymykset.
Lähteet:
Honkasalo, Marja-Liisa & Leila Jylhänkangas & Anna Leppo (toim.) (2022) Haavoittuva toimijuus. Tampere: Vastapaino.
Patsavas, Alyson. 2014. “Recovering a Cripistemology of Pain.” Journal of Literary & Cultural Disability Studies 8 (2): 203–18.
Raitakari Suvi & Günther Kirsi & Räsänen Jenni-Mari (toim.) (2022) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus. Tampere: Tampere University Press.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Unioninkatu 34, Päärakennus U4072
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Unioninkatu 34, Päärakennus U3032
Esteetön sisäänkäynti päärakennukseen Yliopistonkatu 2, rakennustyömaan kohdalta sisäpihalle. Sisällä hissi, salin U3032 etuosassa n. 15cm korkea puhujankoroke.
Työryhmän kielet: suomi, englanti
Työryhmän vetäjät:
Johanna Hietamäki (johanna.hietamaki@thl.fi)
Marita Husso (marita.husso@tuni.fi)
Anniina Kaittila (anniina.kaittila@utu.fi)
Sisko Piippo (sisko.h.piippo@jyu.fi)
Väkivalta on merkittävä sosiaalinen ongelma ja haastava kysymys sosiaalityön tutkimukselle ja käytännöille. Sosiaalilainsäädäntö velvoittaa väkivaltaan puuttumiseen ja väkivaltatyötä on valtakunnan tasolla myös ohjeistettu. Väkivallan tunnistamisessa, kirjaamisessa, väkivaltaan puuttumisessa, koulutuksen saatavuudessa ja avun saamisessa väkivaltaan liittyviin ongelmiin on kuitenkin edelleen merkittäviä haasteita ja alueellisia ja institutionaalisia eroja. Sote-uudistuksen myötä on myös havaittu, että väkivalta ja siihen puuttuminen on riskissä jäädä palvelujärjestelmässä muiden sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien varjoon.
Työryhmässä podimme, miten väkivaltaa määritellään ja jäsennetään sosiaalityön tutkimuksissa. Miten väkivalta ilmenee erilaisissa suhteissa ja tilanteissa? Miten väkivaltaa ja vahingoittavaa vallankäyttöä on mahdollista tunnistaa ja tutkia eri ympäristöissä? Miten rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat toimintakäytäntöihin ja väkivaltaa kokeneiden auttamiseen? Miten esimerkiksi intersektionaalisuuden, turvallisuuden, digitaalisuuden, moniammatillisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmat on huomioitu väkivaltaa koskevissa tutkimuksissa ja millaisia seurauksia ja kustannuksia väkivallasta aiheutuu? Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi sekä teoreettisesti, menetelmällisesti että empiirisesti keskustelevia alustuksia.
Seminaaritilat:
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Yliopistonkatu 3, Porthania P724
Pääsisäänkäynti esteetön ja sisällä hissi. Matkalla saliin on ovia, joiden avaamisessa tarvitaan apua esteetöntä kulkua varten.
Työryhmän kieli: suomi
Työryhmän vetäjät:
Kirsi Hokkila
Tanja Koskinen (tanja.koskinen@helsinki.fi)
Kokemusasiantuntijatoiminnan juuret ovat vahvasti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kokemusasiantuntijuutta on alettu hyödyntää myös osana lastensuojelua ja muita lasten sekä perheiden palveluita. Kokemusasiantuntijatoiminnasta on tullut olennainen osa sosiaalipalveluita ja niiden kehittämistä. Hyvinvointialueille siirtyminen ja meneillään oleva asiakasparadigman muutos haastaa ja kannustaa meitä juuri tässä hetkessä pohtimaan uudelleen asiakkaan roolia, kokemusta ja asiakkaan tarjoaman tiedon asemaa osana sosiaalipalveluita ja asiakasta sosiaalialan ammattilaisten yhteistyökumppanina.
Kokemusasiantuntijatoimintaan osallistuminen selvästi vahvistaa yksilöiden osallisuutta ja toimijuutta. Se tarjoaa yksilöille vertaisuuden kokemuksia, mutta myös kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin. Kokemusasiantuntijuuteen liittyy kuitenkin vielä suuri määrä perustavanlaatuisia epistemologisia ja käsitteellisiä kysymyksiä sekä sosiaalityön kentällä eteen tulevia toiminnallisia ja eettisiä pohdintoja. Järjestäytyneeseen ja organisoituun kokemusasiantuntijatoimintaan liittyy myös kriittisiä kysymyksiä tasa-arvosta ja moninaisuudesta. Onko kokemusasiantuntijatoiminnasta tullut edustuksellista osallisuutta? Tukeeko se vain erityisen pärjäävien yksilöiden osallisuutta? Saavatko erityisen haavoittuvassa asemassa olevat yksilöt mahdollisuutta saada ääntään kuuluviin? Millaista kokemustietoa halutaan kuulla? Kenen kokemukset hyväksytään ja kenen kokemusta pidetään vääränä? Kuinka merkityksellinen yksittäinen kokemus on?
Toivotamme työryhmään mukaan kaikenlaisia esityksiä kokemusasiantuntijatoimintaan ja asiakkaan kokemustietoa käytännön työssä hyödyntäviin kokeiluihin liittyen sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen alalta.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.203
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sali 115
Esteetön sisäänkäynti Kielikeskukseen Fabianinkatu 28. Sisällä hissi, salit esteettömiä.
Työryhmän kieli: suomi
Työryhmän vetäjät:
Jari Lindh (jari.lindh@ulapland.fi)
Mari Kivistö
Marjatta Martin
Merja Tarvainen
Pilvikki Heinonen
Moninaisuus on samaan aikaan sekä muodikas että jännitteinen käsite. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Euroopan Unionin strategiassa vuosille 2021–2030 korostetaan vammaisuuden moninaisuuden huomioimisen tärkeyttä. On myös tuotu esiin, että moninaisuus on jo korvannut normaaliuden, toiseuden ja erilaisuuden käsitteet marginaalisia ihmisryhmiä tutkittaessa. Näin ei kuitenkaan ole välttämättä vammaisuuden kontekstissa. Ovatko esim. vammaisuuden moninaisuuteen, intersektionaalisuuteen tai ableismiin liittyvät kysymykset edelleen tabuja tai yhteiskunnallisesti vähämerkityksellisiksi kategorisoituja kysymyksiä? Moninaisuuspuheen voidaan katsoa myös sopivan yhteiskuntapoliittisesti uusliberalistiseen agendaan, jossa ihmiset nähdään markkinoinnin keinoin ohjailtavina kuluttajina.
Yhteiskuntatieteellisessä vammaistutkimuksessa on korostettu vammaisuuden ja vammaisten ihmisten moninaisuutta ja pyritty purkamaan vammaisuuteen perustuvia syrjiviä rakenteita, arvoja ja ennakkoluuloja. On myös kysytty, onko vammaisuus tuomittu ikuisesti määrittymään ei-normaalina, toiseutena. Vammaisten ihmisten omat moninaiset kokemukset ja arjen kysymykset eivät edelleenkään välttämättä ole tulleet tutkimuksissa riittävän vahvasti esille tai tutkimustulokset eivät ole välittyneet riittävän vaikuttavasti esimerkiksi sosiaalityön kentälle yhteiskunnan muuttamiseksi. Myös sosiaalityön tutkimuksellinen katse vammaisuuden moninaisuuden ja eriarvoisuuden problematiikkaan on jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Miten esimerkiksi vammaissosiaalityön tutkimuksessa ja vammaissosiaalityössä tunnistetaan ja tunnustetaan vammaisuuden moninaisuus? Millaisia mahdollisia moninaisuuteen nähden syrjiviä rakenteita sisältyy vammaisten ihmisten kohtaamaan sosiaalityöhön? Millaisia mahdollisuuksia tai haasteita uusi vammaispalvelulaki asettaa moninaisuuden näkökulmasta? Miten vammaissosiaalityön ja vammaispalvelujen päätöksenteossa ja harkinnassa huomioidaan vammaisuuden moninaisuuden kysymystä?
Työryhmään kutsutaan tutkimuksellisia puheenvuoroja vammaisuuden ja vammaisten ihmisten moninaisuuden kysymyksistä yhteiskunnassa ja sosiaalityössä. Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi sekä teoreettisesti, menetelmällisesti että empiirisesti keskustelevia, kriittisiä ja poleemisiakin alustuksia.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Yliopistonkatu 3, Porthania P722
Porthanian pääsisäänkäynti esteetön ja sisällä on hissi. Matkalla saliin on ovia, joiden avaamisessa tarvitaan apua esteetöntä kulkua varten.
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Unioninkatu 34, Päärakennus U3039
Esteetön sisäänkäynti päärakennukseen Yliopistonkatu 2, rakennustyömaan kohdalta sisäpihalle. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmän kieli: suomi
Työryhmän vetäjät:
Suvi Raitakari (suvi.raitakari@tuni.fi)
Sirpa Saario (sirpa.saario@tuni.fi)
Työryhmä paikantuu käsitteellisesti ja empiirisesti kolmen eri tutkimusalueen leikkauskohtaan: palvelujärjestelmän, sosiaalityön ja saavutettavuuden tarkasteluihin. Keskiössä on sen pohtiminen, miten määrittyy sosiaalityön paikka ja saavutettavuus uusilla hyvinvointialueilla. Tällöin paneudutaan muotoutuvan järjestelmän toimivuuteen sekä kykyyn vasta tarpeenmukaisesti ja oikeaaikaisesti haavoittavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten tarpeisiin eri toimijoiden (asiakas, ammattilainen ja organisaation johdon) näkökulmasta. Työryhmään toivotaan tutkimuspuheenvuoroja, joissa palveluiden saavutettavuutta tarkastellaan eri konteksteissa, eri näkökulmista ja hyödyntäen erilaisia tutkimusmenetelmällisiä ratkaisuja. Keskeinen kysymys on, mikä ajassamme mahdollisesti heikentää tai vahvistaa palveluiden saavutettavuutta. Yleisesti ottaen saavutettavuus tarkoittaa palvelun helppoa lähestyttävyyttä kaikille sitä tarvitseville ihmisille.
Asiakkaaksi valikoitumista, työntekijän luokse pääsemistä, avun hakemista ja palveluun sitoutumista voidaan pitää sosiaalityön laadun ja toimintakyvyn kannalta kriittisinä kohtina. On olemassa mahdollisuus, että muotoutuvassa palvelujärjestelmässä sosiaalityö (ja muut sosiaalipalvelut) jäävät näkymättömiin, sen paikka järjestelmässä vaikeasti hahmotettavaksi ja haavoittuvassa asemassa olevalle ihmiselle vaikeasti saavutettavaksi – Siitäkin huolimatta, että sote-uudistuksen lähtökohtana on, että viranomaisilla on velvollisuus turvata kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää palveluita. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa tarkoittaa, että kaikilla asiakkailla on mahdollisuus saada tarpeisiinsa nähden riittävät ja laadukkaat palvelut. Siten saavutettavuus kytkeytyy ihmisten yhdenvertaisuuteen, oikeuksien toteutumiseen ja yksilöllisyyden huomioimiseen sekä mahdollistaa näihin liittyvät analyysit ja arviot. Usein palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta puhutaan limittäin ja niitä tarkastellaan yhtäaikaisesti. On tilanteita, joissa palveluita on kyllä saatavilla, mutta niiden saavutettavuus on eri syistä heikko, ja toisaalta voi olla tilanteita, joissa sekä saatavuus että saavutettavuus ovat joko hyviä tai huonoja. Palvelut voivat jäädä haavoittavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten saavuttamattomiin, mikäli heillä ei ole esimerkiksi tarvittavia resursseja tiedonhakuun, sähköiseen asioimiseen, kulkemiseen, sosiaalityöntekijän etsimiseen ja omien oikeuksiensa puolustamiseen. Saavutettavuudessa on useita osa-alueita. Sitä yhtäältä heikentäviä, ja toisaalta vahvistavia monet organisatoriset ja järjestelmälähtöiset sekä tilannekohtaisesti vaihtuvat ja asiakas-työntekijävuorovaikutuksessa kohdattavat, kompleksiset ilmiöt
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Unioninkatu 40/Fabianinkatu 39, Metsätalo Sali 4
Esteetön sisäänkäynti Metsätaloon Unioninkatu 40. Esteetön kulku saliin hissillä kerrokseen 2B.
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Yliopistonkatu 3, Porthania P673
Pääsisäänkäynti esteetön ja sisällä hissi. Matkalla saliin on ovia, joiden avaamisessa tarvitaan apua esteetöntä kulkua varten. Salin etuosassa n. 20 cm korkea puhujankoroke.
Työryhmän kieli: suomi
Työryhmän vetäjät:
Timo Harrikari (timo.harrikari@thl.fi)
Essi Julin (essi.julin@thl.fi)
Linda Määttä (linda.maatta@thl.fi)
Sosiaalitieteellinen lapsuustutkimus nousi 1980-luvun lopulta lähtien perinteisemmän sosialisaatiotutkimuksen ja psykologisen lapsitutkimuksen rinnalle uudenlaiseksi tavaksi jäsentää lapsuutta ja nuoruutta. Niin kutsuttu ”uuden lapsuustutkimuksen” paradigma on moninaistanut ymmärrystämme lapsuudesta ja nuoruudesta painottaessaan lasten ja nuorten toimijuutta ja kompetenssia, lapsuuden ja nuoruuden kulttuurista luonnetta sekä myös sukupolvisuhteiden valtanäkökulmaa. Lapsuustutkimuksella on ollut läpimittainen vaikutus lapsia ja nuoria koskevaan sosiaalityön tutkimukseen ja erityisesti lastensuojelua koskevaan tutkimukseen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Vaikka sosiaalitieteellisen lapsuustutkimuksen noususta on aikaa jo yli 30 vuotta, paradigmasta tavataan puhua edelleen ”uutena” lapsuustutkimuksena. Herää kysymys, mitä paradigmalla on lapsia ja nuoria koskevaan nykytutkimukseen vielä tarjottavaa ja pitäisikö sitä jollain tapaa uudistaa, jotta se säilyy teoreettisesti ja metodologisesti käyttökelpoisena. Voidaan myös kysyä, onko lapsuudentutkimuksen ja nuorisotutkimuksen kentällä nähtävissä uusia kiinnostavia ja innovatiivisia teoreettisia ja/tai metodologisia avauksia, jotka joko nojaavat paradigman perusolettamuksiin tai tulevat tieteelliseen nykykeskusteluun mahdollisesti täysin uudelta suunnalta.
Työryhmään pyydetään esityksiä, jotka käsittelevät lapsuuden ja/tai nuoruuden tutkimuksen kysymyksiä. Esitys voi olla luonteeltaan teoreettinen tai metodologinen, tai se voi esitellä tutkimushankkeen empiirisiä tuloksia. Erityisesti toivotaan esityksiä, jotka pyrkivät uusiin käsitteellisiin innovaatioihin ja tavoittelevat lapsuustutkimuksen nykyparadigman uudistamista ja sen teoreettis-metodologisen viitekehyksen moninaistamista.
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.206
Pe 17.2. klo 10:00-11:45
Fabianinkatu 26, Kielikeskus sh.206
Esteetön sisäänkäynti Kielikeskukseen Fabianinkatu 28. Sisällä hissi, sali esteetön.
Työryhmä täynnä
Työryhmän kieli: suomi
Työryhmän vetäjät:
Kaarina Mönkkönen (kaarina.monkkonen@uef.fi)
Laura Yliruka (laura.yliruka@thl.fi)
Päivi Petrelius (paivi.petrelius@curiosa.fi)
Kehkeytyvä muutos ja muutosprosessien arviointi yhteisössä Sosiaalityössä on meneillään isoja sekä rakenteellisia että työtapoihin liittyviä muutoksia. Työn kehittäminen edellyttää uudenlaisia ajattelutapoja ja uudenlaista ymmärrystä, siitä mikä on asiakassuhteessa vaikuttavaa. Kehittämisen kulttuuri on viime aikoina rakentunut pitkälti hyvin positivistiseen ajatteluun mittaamisesta ja tuloksista. Tässä ajattelussa on laiminlyöty ihmisyhteisön omaleimaisuus muutoksen tekijänä ja miten asioita merkityksellistetään yhdessä. On kyse myös siitä, miten näemme asioita, miten niitä tulkitsemme ja millaisin keinoin kehitämme yhteistoimintaa lasta tukevassa verkostossa. Toiminnan muutosta arvioidessa on tärkeä yhdistellä erilaisia tutkimusmetodeja ja käydä niihin liittyvää tieteenfilosofista keskustelua siten, että uusien toimintamallien kehittäminen avaisi työn todellisuudesta riittävän kattavan kuvan. Monitieteinen tarkastelu avaa kiinnostavia uusia näkökulmia asiaan. Työryhmässä pohditaan, mitä asioita on helppo mitata ja mitkä taas ovat vaikeammin tunnistettavia menestystekijöitä muutoksessa. Lisäksi on tärkeä keskustella siitä, milloin voi puhua eräänlaisesta kehkeytyvästä vaikuttavuudesta, jossa vuorovaikutuksen eri osapuolet onnistuvat samaan yhdessä asioita aikaiseksi.
Työryhmässä pohditaan moninaisuuden tutkimushaasteita sekä ideoidaan yhdessä niihin ratkaisuja. Pohditaan yhdessä seuraavia teemoja:
• Miten ihmisyhteisön muutosta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteiden kehkeytymistä on mahdollista tutkia?
• Millaisin haasteisiin saatetaan kompastua? Mitä mahdollisuuksia näiden arviointiin liittyy?
• Miten vaikuttavuus näkökulmaa voi sovittaa ihmistutkimuksen laadullisiin lähtökohtiin?
• Miten erilaisissa muutosprosesseissa on arvioitu yhteisen ajattelun ja ideoiden syntymistä ja niistä kehkeytyviä uusia työtapoja?
Toivomme työryhmään esityksiä tutkimuksista, joissa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalojen muutosprosesseja ja uusien työtapojen kehittämisen prosesseja (esim. systeeminen lastensuojelu, jalkautuva sosiaalityö, soteintegraatio jne.)
Seminaaritilat:
To 16.2. klo 16:00-18:00
Yliopistonkatu 3, Porthania P674
Pääsisäänkäynti esteetön ja sisällä hissi. Matkalla saliin on ovia, joiden avaamisessa tarvitaan apua esteetöntä kulkua varten. Salin etuosassa n. 20 cm korkea puhujankoroke.
Linkki livestriimiin: https://youtu.be/JMQucDZXPjo
Ohjelma: Julkistamisseminaarin ohjelma
Työryhmän kieli: suomi
Työryhmän vetäjät:
Johanna Moilanen, johanna.s.moilanen@jyu.fi
Mirja Satka, mirja.satka@helsinki.fi
Sosiaalityön tieteenalan synnyttämisen monipolvinen historia on jäänyt alan tutkimuksen katvealueeksi. Tässä työryhmässä julkistetaan ja juhlistetaan ”Sosiaalityön tieteenalaa rakentamassa”-teoksen valmistumista. Teoksen toimittajina ovat kolmeen sosiaalityön tutkijasukupolveen kuuluvat Mirja Satka, Johanna Moilanen, Anneli Pohjola, Pirkko-Liisa Rauhala sekä Nanne Isokuortti. Teos kuvaa sekä valtion keskushallinnon toimia, että eri yliopistojen vaihtelevia kehityskulkuja ja keskinäistä yhteistyötä, jotka yhdessä mahdollistivat tieteenala-aseman saavuttamisen. Kirjoittajat ovat sosiaalityön tieteenalan synnyttämisessä mukana olleita avainhenkilöitä, joten dokumenttien lisäksi kirjan artikkelit perustuvat ainutlaatuiseen kokemustietämykseen tieteenalan rakentamisen paikallisista vaikeuksista ja onnistumisista. Polku tieteenalaksi oli lukuisten, useita vuosikymmeniä kestäneiden ponnistusten tulos.
Työryhmän avaussanoina toimivat kirjan kustantajien, Huoltaja-säätiön ja Talentian, lyhyet julkistamispuheenvuorot medialle. Sen jälkeen kirjoittajat valottavat lyhyesti sosiaalityön tieteenalan moninaisia juuria ja niitä tärkeimpiä käänteitä, joita akatemisoimiseen liittyi. Erityinen huomio on tekijöissä, jotka paitsi edistivät, myös estivät tieteenalan rakentamista.
Tämän jälkeen työryhmän ohjelma perustuu vuorovaikutteisuuteen osallistujien kesken: Organisoimme paneelikeskustelun, jossa nuorimman sosiaalityön tutkijasukupolven edustajat, jotka ovat saaneet perehtyä julkistettavaan teokseen etukäteen, sekä paikalla oleva yleisö, esittävät sosiaalityön tieteenalan kehitykseen liittyviä kysymyksiä vanhempien sukupolvien sosiaalityön tutkijoille ja käytäntöjen asiantuntijoille. Oletuksemme on, että työryhmä keskittyy siihen, millaisten pyrkimysten, kiistojen ja taistelujenkin kautta sosiaalityön tieteenalan nykyinen asema on tullut mahdolliseksi.