Kutsutut puhujat ja asiantuntijapaneeli
Symposiumin kutsutut puhujat ja esitelmien aiheet sekä tietoa asiantuntijapaneelista löydät alta.
Anna Kristina Hultgren

Anna Kristina Hultgren pitää esitelmänsä englanniksi, ks. englanninkielinen abstrakti alla:

Enhancing theories of the rise of English as an academic language through cross-disciplinary participation

In many European nation states, the rapid rise of English as an academic language has raised concerns over linguistic diversity, linguistic justice, language loss, cultural and epistemic homogenization and educational and professional disadvantage. In Applied Linguistics, the field that has consolidated the greatest expertise on this topic, researchers and practitioners have sought to explore and address the perceived challenges faced by students, academics and support staff who don’t have English as their first language. Meanwhile, in higher education policy and academic governance, the promotion and adoption of English continues largely unabated as universities are often under pressure to expand student recruitment, attract international staff, compete on knowledge production and climb university ranking lists. There is thus a considerable disconnect between, on the one hand, the activities and sometimes vocal responses to the rise of English in the general public and, to some extent, Applied Linguistics circles and, on the other, the priorities of higher education policy makers and university leaders.

Addressing the conference theme language and participation, this keynote argues for greater engagement between, on the one hand, Socio- and Applied Linguists and, on the other, scholars and professionals in Higher Education Studies, Public Administration and Organizational Anthropology. To show the potential benefits of such cross-disciplinary participation, I re-theorize the rise of English in European academia as an outcome of higher education governance reform processes at the level of the nation state. These reforms, centred on ‘steering at a distance’, have taken place in a number of European nation states since the 1980s and fundamentally reconfigured how higher education institutions are run. Drawing on documentary evidence and interviews with ‘elite participants’ (Khan 2012) – Ministers of Education, Government Advisors, Civil Servants, University  Rectors, Internationalization Strategists, Faculty Deans, Heads of Departments, Programme Leaders, etc., I elucidate the often-hidden decision making processes in the interaction between governments and higher education institutions. Based on this evidence, I suggest that ‘steering at a distance’ may have played a role in paving the way for the rise of English as an academic language. To conclude, I argue that greater cross-disciplinary participation may advance not only Socio- and Applied Linguistics theories on language shift and the rise of English in academia but also theories on higher education governance and higher education policy, to the mutual benefit of all.

 

Professori, UKRI Future Leaders Fellow Anna Kristina Hultgren, The Open University, tekee tieteenalat ylittävää tutkimusta globalisaation vaikutuksista kielelliseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Tommaso Milani

Tommaso Milani pitää esitelmänsä englanniksi, ks. englanninkielinen abstrakti alla:

Participation on whose terms?

Understood as the “the theoretical and empirical investigation of real-world problems in which language is a central issue” (Brumfit 1995: 27), it could be argued that applied linguistics as a discipline has always been concerned with issues of access (to linguistic and other resources), power and equality. Applied linguists, however, have disagreed profoundly about the epistemological, political and ideological underpinnings of their research. Over the last few years, we have witnessed a more overt commitment to social justice even from scholars who have previously espoused positivist epistemologies and/or experimental research designs. In line with this ‘social justice turn’, I investigate what participation means in classes in civic orientation for adult migrants in Sweden. Civic orientation is an educational provision offered in migrants’ ‘mother tongues’, and, according to policy documents, it should be based on dialogue and respect. Theoretically, I draw upon the work of American political philosopher Nancy Fraser, who famously argued that “justice requires social arrangements that permit all (adult) members of society to interact with one another as peers” (Fraser 1998: 5). Analytically, this means investigating “whether institutionalized patterns of interpretation and valuation impede parity of participation in social life” (Fraser 1998: 4). I operationalise Frazer’s theoretical ideas about justice, access and participation with the help of a discourse-ethnographic methodology “which integrates anthropological and critical-analytic perspectives through, on the one hand, extensive fieldwork and ethnography in institutional spaces and, on the other hand, the critical analysis of discourses of (social) actors’ shaping those spaces and acting therein” (Krzyzanowski 2011: 235). With the help of this methodological apparatus, I illustrate a tension between a genuine commitment on the part of the Swedish state to create multilingual and multicultural spaces for dialogue and reflection about Swedish society, on the one hand, and problematic monocultural views about how migrants are expected to behave in order to ‘fit in’, on the other. Ultimately the question is: on whose terms are migrants expected to participate in Swedish society?

 

Professori ja Language in Society -lehden päätoimittaja Tommaso Milani, Göteborgin yliopisto, tutkii muun muassa kielipolitiikkaa ja kieli-ideologioita sekä kielen, sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksiä. Hän on kiinnostunut erityisesti monikielisyydestä yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Simo Määttä

Diskurssi, ideologia ja osallisuus

Useimmat kriittisessä kielen- ja diskurssintutkimuksessa esitetyt diskurssin ja ideologian määritelmät voidaan liittää osallisuuden käsitteeseen. Näihin kuuluu esimerkiksi väärä tietoisuus, joka uskomusjärjestelmän ja maailmankuvan ohella on tärkeimpiä ulottuvuuksia, joilla Marx käsitteellistää ideologiaa (Geuss 1981: 4–26). Osallisuus on mukana myös käsityksessä, jonka mukaan ideologia ”kutsuu” yksilön subjektiksi, joka on tietoinen toimijuudestaan (Althusser 1984). Diskurssi taas tuottaa muun muassa subjekteja ja subjektipositioita, ja diskurssi itse on osoitus siitä, että valta on paitsi negatiivista myös produktiivista (Foucault 1980). Toisaalta diskurssin voidaan katsoa osoittavan olemassaolonsa subjektiivisessakin kielenkäytössä näkyvänä ”ylimääräytymisenä” (Mazière 2005: 10) tai kielenkäyttöä ohjaavana merkityksenantona (Pietikäinen ja Mäntynen 2009: 52).

Sovellettuna konkreettisiin kielenkäyttötilanteisiin ja tekstintuotantoprosesseihin edellä esitetyt diskurssin ja ideologian ulottuvuudet herättävät joukon kysymyksiä: Missä määrin kieliasiantuntija, kieliasiantuntijapalvelun käyttäjä tai kuka tahansa tiettyyn kielenkäyttötilanteeseen osallistuva henkilö voi itse päättää omasta osallisuudestaan ideologiassa ja diskurssissa – mikä on hänen toimijuutensa? Missä määrin toimija on tietoinen mahdollisesta osallisuudestaan diskurssissa ja ideologiassa, ja mitä vaikutuksia on sillä, mikä on hänen tietoisuutensa ja osallisuutensa aste? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia tässä esitelmässä.

Tarkastelen ensin ideologian ja diskurssin määritelmiä osallisuuden näkökulmasta. Tämän jälkeen erittelen kielenkäytön erityispiirteitä maahanmuuttoon liittyvässä käännös- ja tulkkaustoiminnassa ja verkon maahanmuuttokeskustelussa. Analysoidut esimerkit edustavat tulkattuja turvapaikkapuhutteluja, oikeuskäsittelyjä ja asioimistilanteita, näissä tilanteissa tuotettuja tekstejä ja niiden käännöksiä, monikielisesti tuotettua yleistä viranomaisviestintää ja verkkokeskustelua, jota käydään maahanmuuttoon liittyvistä aiheista. Analysoin esimerkkitilanteissa ja -teksteissä ensin sitä, kuinka eri toimijat (esimerkiksi muunkielinen asiakas, viranomaisen edustaja, tulkki, kääntäjä tai verkkokeskustelija) ovat suoraan tai epäsuorasti läsnä kielenkäyttötilanteessa tai siinä tuotetussa tekstissä. Tämän yleisen tason tarkastelun jälkeen siirryn analysoimaan kielenkäyttötilanteessa ja sen tuloksena syntyneessä tekstissä risteileviä diskursseja ja ideologioita ja pohdin eri toimijoiden osallisuutta niissä. Esitelmän lopuksi käsittelen osallistumisen tutkimukseen liittyviä haasteita ja sitä, missä määrin käytetty diskurssin tai ideologian – tai kielen – määritelmä vaikuttaa tulkintaan siitä, millainen eri toimijoiden osallisuus on.

Kirjallisuus

Althusser, Louis. 1984. Ideologiset valtiokoneistot. Leevi Lehto & Hannu Sivenius (suom.). Helsinki: Kansankulttuuri.

Foucault, Michel. 1980. Power/Knowledge: Selected interviews and other writings 1972–1977. Colin Gordon (toim.), Colin Gordon, Leo Marshall, John Mepham & Kate Soper (käänt.). New York: Random House.

Geuss, Raymond. 1981. The idea of a critical theory: Habermas and the Frankfurt School. Cambridge: Cambridge University Press.

Mazière, Francine. 2010. L’analyse du discours. Paris: PUF.

Pietikäinen, Sari ja Anne Mäntynen. 2009. Kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino.

 

Toisen kauden apulaisprofessori ja käännöstieteen tutkimusyhteisön TRASTin johtaja Simo Määttä, Helsingin yliopisto, tutkii muun muassa käännöspolitiikkaa, lingua franca -tulkkausta ja kielellisten oikeuksien toteutumista asioimis- ja oikeustulkkauksessa.

Asiantuntijapaneeli

Symposiumin ohjelmaan kuuluu kieliasiantuntijoiden paneelikeskustelu, jossa on tarkoitus valottaa eri näkökulmia kieleen ja saavutettavuuteen. Paneelissa yhteiskunnan eri aloilla työskentelevät kieliasiantuntijat pohtivat kielen ja saavutettavuuden ja myös laajemmin kielen ja osallisuuden kysymyksiä erityisesti oman työnsä tai tutkimuksensa valossa. Paneelikeskustelu käydään pääsiassa suomen kielellä.

Panelistit ovat:

  • Minna Intke-Hernandez (Helsingin yliopiston Kielikeskus)
  • Juha Jalkanen (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä)
  • Leealaura Leskelä (Selkokeskus)
  • Jenni Viinikka (Kelan kielipalvelut)

Paneelin vetäjinä toimivat Heini Lehtonen ja Johanna Isosävi.